Kirjoittanut sim | tammikuu 19, 2011

Lapsiperheiden tuista Suomessa ja Australiassa

[Päivitys 9.2.2011: Korjattu muutama luku; olin epähuomiossa jättänyt laskematta joitakin tapauksia, kiitos Terhille tämän huomaamisesta!]

Suomessa – kuten toki kaikissa muissakin maissa – harrastetaan monessa asiassa eräänlaista kansallista aivopesua, alkaen vieläkin käytössä olevasta mutta jo melkolailla kuluneesta lausahduksesta ”On lottovoitto syntyä Suomeen!”. Kyllä, globaalissa mittakaavassa on lottovoitto syntyä Suomeen – tai melkein mihin tahansa muuhun länsimaahan – joten sinänsä sanonta ei ole aivan vailla pohjaa. Mutta kun faktoina aletaan toistamaan seikkoja jotka nyt vaan eivät pidä paikkaansa, aletaan mennä epäasiallisen propagandan puolelle.

Ainakin kolmesta lapsiperheille kohdistetusta järjestelmästä vaahdotaan monesti Suomessa miten loistavia ja ainutlaatuisia maailmassa ne ovat: neuvoloista, lapsilisistä ja äitiyspakkauksesta. Tämä on voinut pitää joskus paikkansa, mutta nykyään voidaan suoraan todeta että varsinaisesti ainutlaatuisia ne eivät enää monesti ole. Tässä katsaus Australian vastaaviin.

Äitiyspakkaus on loistava idea ja sen toteutuskin on mielestäni hyvä. Erinomaiseksi idean tekee se, että toisin kuin puhdas raha, pakkauksen tuotteet päätyvät varmemmin lapsen hyödyksi. Toisekseen se helpottaa uuden perheen alkuajan hankintoja kun mietittävänä on muitakin asioita. Aikoinaan pakkaus oli varmasti vielä tarpeellisempi ja paljon aikaansa edellä.

Sittemmin sitä oltaisiin voitu kehittää paremminkin. Oikeastihan pakkaus on erinomainen mainoskanava/myyntivaltti siinä olevien tuotteiden valmistajille. Pikkuisen enemmän panostamalla KELA saisi pakkaukset kokonaan tai lähes ilmaiseksi – antaisivat vaikka valmistajien laittaa yhden A4:sen verran mainosta per tuote mukaan. Tuotteita – kilpaileviakin tuotteita – voisi myös saada pakkauksiin enemmän, toki huolellisesti valikoituna. Äitiyspakkauksen nimelliseksi arvoksi on ilmoitettu 274 EUR ja sen sijaan voi Suomessa halutessaan saada rahaa 140 EUR.

Australiassa ei äitiyspakkauksia tunneta. Sen sijaan perheet joissa ei ole käytetty palkallista äitiyslomaa ($570/vk 18vk:n ajan, melko tuore juttu) lapsen syntymästä maksetaan Baby Bonus jos perheet joiden tulo ovat olleet alle $75.000 lapsen syntymää edeltäneinä syntymän jälkeisinä 6kk:na ja sen määrä on $5.294 AUD eli n. 3.800 euroa – aavistuksen enemmän kuin Suomen 140 euroa.

Lapsilisät ovat monelle lapsiperheelle Suomessa tärkeä lisätulonlähde ja sen määärä on noin 100 EUR/lapsi/kk. Australian lapsilisää vastaava systeemi on useammasta osasta koostuva Family Tax Benefit joiden osissa on erilaisia tulorajoituksia. Täyden määrän ”Osa B:stä”, $3.909/vuosi/perhe (esim. 2-lapsisille perheelle tästä tulee n. 125 EUR/kk/lapsi) saa jos perheen ”päätienaaja” tienaa alle $150,000/v ja toinen vanhempi alle n. $5,000/v.

Lisäksi alle n. $100.000/vuosi tienaavat (tarkka summa riippuu lapsimäärästä ja lasten iästä) saavat ”Osa A:ta”. Maksimissaan tätä Family Tax Benefitin toista osaa saa $4.900/vuosi/lapsi – eli jopa n. 300eur/kk/lapsi – jos perhe tienaa alle $45.114/vuosi. Jos esim. vain toinen vanhemmista on töissä, on ”lapsilisän” määrä on Australiassa merkittävästi Suomea alhaisempi vain tilanteissa joissa paremmin tienaavan tulot ovat yli $120.000 vuodessa ja heillä on kolme tai useampi lapsi.

Neuvolatoiminta on Suomessa kokemukseni mukaan kohtalaisen hyvällä pohjalla, vaikka alueellinen vaihtelu palvelun tasossa onkin tarpeettoman suurta – on olemassa syy miksi yksityisille neuvolapalveluille on Suomessa nykyään kysyntää. Australiassa ei neuvolatoimintaa ole aivan yhtä pitkällä perinteellä kuin Suomessa, mutta nykyään täällä (Victorian osavaltiossa) toimii hyvinkin Suomen järjestelmää vastaava neuvolasysteemi.

Synnyksen jälkeisen kotikäynnin jälkeen varsinaisia neuvolakäyntejä on Victoriassa 2, 4 ja 8 viikon sekä 4, 8, 12 ja 18kk:n iässä ja viimeiset neuvolakäynnit 2 ja 3½ vuoden ikäisenä. Tarkemmat neuvolakäynneillä käsiteltävät asiat näkee esim. tästä henkilökunnalle tarkoitetusta mielenkiintoisesta ohjeistuksesta: Maternal and Child Health Service: Practice Guidelines 2009 [PDF].

Yhteenvetona voisi todeta että ainakaan lapsilisät, neuvolat ja äitiysavustukset eivät ole enää mikään Suomen yksinoikeus. Ehkä hiukan yllättäen etenkin vähemmän tienaaville, ja etenkin yksillä tuloilla eläville, perheille tuet ovat Australiassa merkittävästi Suomea suurempia. Tähän samaan hengenvetoon on todettava että osa lapsiperheiden palveluista – kuten päivähoito – ovat Australiassa vastaavasti paljon kalliimpia kuin Suomessa.

Korostettakoon vielä että tämän kirjoituksen tarkoituksena ei ole mitenkään ylistää Australian systeemiä tai vähätellä Suomen järjestelmää. Molemmat ovat joka tapauksessa kansainvälisen mittapuun mukaan keskimääräistä parempia. Pääpointti on tuoda esille että Suomen avustukset eivät olekaan enää aivan niin ainutlaatuisia kuin mitä kansalaisten annetaan ymmärtää – näin ollen esim. äitiysavustuksen korotuksen vastustamiseksi ei yksinkertaisesti enää toimi selitys ”mutta muualla maailmassa ei ole tätäkään”. Suomessa olisikin syytä keskittyä näennäisen ainutlaatuisuudessa paistattelun sijaan palveluiden edelleen kehittämiseen.


Responses

  1. Perheelle, jonka lapset ovat pienia, Australia on mielestani Suomea parempi tukien suhteen, viela kun verotus on kevyempaa kuin Suomessa. Mutta kyllapa niita kulujakin on ainakin siina vaiheessa kun kouluun ja yliopistoon pitaisi lapset saada ja kaikki maksaa.
    Tosiaan myos paivahoito kuulostaa alkuunsa jarkyttavan kallilta, kasittaakseni luokkaa $70/paiva/lapsi (n.52e). Kolmen lapsen aidin pitaisi siis tienata lahes $70000 (n. 52000e/v, 4300e/kk) vuodessa bruttona, etta paasisi plus-miinus-nolla tilanteeseen verrattuna kotona olemiseen. Mutta ei se onneksi niin paha tilanne taida kaytannossa olla, koska on olemassa Child Care Benefit ja Child Care Rebate, jotka tuloista riippuen hyvittavat jopa niinkin paljon, etta laskeskelin kolmen lapsen kokopaivahoidon maksavan noin $83/viikko.

  2. Kiitos kommentista. On totta että (etenkin yliopisto-)koulutus maksaa Australiassa paljon enemmän kuin Suomessa. Päivähoito tosiaan on uskomattoman kallista ja tilanne on kyllä aikalailla tuo että +/- nollatilanteeseen pääseminen useamman lapsen perheessä edellyttää kovia tuloja siltä joka muuten olisi hoitamassa lapsia. Päivähoito maksaa paikasta (lähinnä maantieteellisestä paikasta, saman alueen sisällä vaihtelu on pienempää) riippuen $60-100/pv/lapsi.

    Tästä ei kohtalaisen hyvin tienaava perhe saa takaisin ”kuin” noin puolet ja sekin tiettyyn rajaan asti, joten kyllä kolmen lapsen kokopäivähoito maksaa helpostikin yli $600/vk.

    Päivähoidon kalleudesta onkin monenlaisia yhteiskunnallisia seuraamuksia, niin positiivisia kuin negatiivisiakin.

  3. Let me just say I am so happy I found this blog! Tons of useful information! This post really captured my interest as I have been trying to find ways to compare the Finnish social security system with the Australian regarding child care and benefits – and here it is, all in one blog post.🙂

    I was just thinking about the fact that one’s not supposed to get all the same benefits as citizens do until after two years in the country, so I have a quick question if you don’t mind – can my family get the baby bonus even if I haven’t been in the country for two years? What about the family tax benefit? Will I benefit from that? My husband is Australian though, but I’m not sure if that makes a differece.

    Cheers// from Charlotta who’s waiting to hear back about her visa any day now and hoping to relocate in June.🙂

  4. Charlotta, thanks for the comment! The two-year waiting period only applies to unemployment benefits; if you’re a permanent resident, you get all the family tax benefits, including the baby bonus, immediately. Well the baby bonus obviously only if the baby is born in Australia🙂

    And even if your visa would be a temporary resident visa, I imagine you’d get them with your husband being a citizen.

  5. Regarding the two year waiting period, I would like to comment that we managed to avoid that. I can’t remember the exact reasoning behind it, but I think this was because we applied for a spouse visa for myself (my wife being Australian) and we were able to show and prove that our relationship and marriage had lasted for over two years. Anyway, the benefit was that I was able to get the unemployed benefit new start allowance and some for a month or so before I managed to find a job. So, not a huge thing, but can help in a tight spot.

  6. Nyt en tieda, etta mista nama tiedot on poimittu mutta esim. meidan keskituloinen perheemme (yhteiset tulot n. $100 000/vuosi) ei ole oikeutettu talla hetkella mihinkaan muuhun kuin tuohon paivahoitoavustukseen. Eli ellei aitiysloma olis tullut voimaan taman vuoden alusta emme saisi mitaan muuta tukea (baby bonuksia, family tax benefitin osaa 1 tai 2 tai muuta vastaavaa), vaikka meilla on 2-vuotias ja sitten vastasyntynyt. Neuvolasysteemia ei Queenslandissa ole vaan tarkastuksissa kaydaan (jos kaydaan) tavallisen GP:n luona.

  7. Terhi, tiedot on poimittu hallituksen Family Assistance Officen sivuilta (http://www.familyassist.gov.au), joka lienee näille se virallisin lähde. Poiminnassa oli kuitenkin tullut joitakin merkittäviä virheitä, joten pahoittelut niistä. Olet oikeassa että tilanne on merkittävästi huonompi jos molemmat vanhemmat ovat töissä vaikka yhteiset tulot mahtuisivatkin esim. FTB B:n ”rajoihin”. Järjestelmä selvästi diskriminoi kaksituloisia perheitä.

    Neuvoloista olisi pitänyt mainita (nyt on) että nämä tiedot koskivat Victorian osavaltiota; Queenslandissa tilanne luonnollisestikin voi olla eri.

  8. Itse olen ihmetellyt sita, kuinka täällä Australiassa normaalilla perheellä ylipäänsä voi olla varaa pitää molempia vanhempia töissä. Kun lastenhoidon tuet menettää helposti liioilla tuloilla ja samaan aikaan lasten päivähoito maksaa mansikoita. Kuten sanottua, tällaisella systeemillä on varmastikin yhteiskunnalliset seuraamuksensa. En tiedä tilastoja, mutta kuvittelisin, että naisten työllisyysaste olisi Suomea alhaisempi. Toisaalta tietysti on vain hyvä että tuet menevät niille, jotka niitä eniten tarvitsevat.

  9. Mihinkahan se mun kommentti havis… Sori, jos tulee kahteen kertaan!

    Eli tulin takaisin toteamaan, ettei ollut tarkoitus millaan pahalla arvostella kirjoitustasi mutta ei vissiin tarviikaan pahoitella. Kiva, etta otit rakentavan kritiikin kannalta.

    Eksyin sivulle, kun googletin aitiyspakkausta, jonka saamatta jaaminen harmittaa😉

  10. Janne, ilman muuta etenkin useampilapsisen perheen on vaikea pitää töissä kahta ”normaalituloista” jos on pieniä lapsia – kun lapset alkavat viettää päiviä koulussa, sitten on toki helpompaa. Uskon myös että systeemillä on yhteiskunnallisia seuraamuksia, mutta ei välttämättä suoranaisesti negatiivisia – esim. osa-aikaiseen työhön suhtaudutaan Australiassa mielestäni kaikilla tasoilla huomattavan positiivisesti.

    Terhi, tottakai kaikki asiallinen kritiikki on tervetullutta! Eihän se ole kenenkään etu että väärää tietoa levitetään..

  11. Terve täältä kotosuomesta!
    Viellä piti tuohon neuvola asiaan lisätä oma kokemus.
    Olimme vuosi sitten queenslandissä 2 vuotiaan ja 6kk vauvan kanssa reissaamassa.
    Apteekki keikalla ystävällinen apteekki täti intoutui kertomaan apteekkissa viikottain vierailevasta kätilöstä taikka sairaanhoitajasta.
    Häneltä saisi neuvoja ja vauvan perus painot sekä pituuden mittailtua.
    Sen lisäksi vaikka siis olimme vain lomailemassa sain pinon esitteitä erillaisiis mama aktiviteetteihin ja olisi ollut mahdollisuus osallistua vauvahieronta kurssille.
    Toki meilläkin saa oma aloitteisesti neuvolassa käydä vaikka viikottain.
    Mutta tämä kokemus oli todella sydäntä lämmittävä ja hauskakin kokemus.
    Monesti olen todennut että nämä suomen systeemit eivät tosiaan ole niin uniikeja ja upeita kun annetaan ymmärtää.
    Kiitokset viellä blogista, sitä on luettu ja seurattu alusta asti!!


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Kategoriat

%d bloggers like this: