Kirjoittanut sim | huhtikuu 16, 2011

Monikulttuurisuus & maahanmuutto Australiassa vs Suomessa

Tilastokeskus julkaisi joku aika sitten väestörakennetilaston jonka mukaan n. 4.6% Suomessa asuvista on ulkomailla syntyneitä. Kuten monessa muussakin maassa, määrä on noussut voimakkaasti viimeisen 10+ vuoden aikana – vuonna 1997 osuus oli vain reilut 2%. Voidaan kuitenkin yhä sanoa että etenkin pääkaupunkiseudun ulkopuolella Suomi on äärimmäisen homogeeninen maa väestön osalta. Osittain tästä syystä ja osittain varmasti Suomeen muuttavien alemman sosio-ekonomisen aseman omaavien maahanmuuttajien (yleensä pakolaisten) ”saamasta” suhteettoman suuresta huomiosta mediassa, rasismi elää ja voi Suomessa valitettavan hyvin. Eräänlaisesta xenofobiasta kertoo mielestäni Perussuomalaistenkin suurelta näyttävä kannataus tulevissa vaaleissa, vaikka maahanmuuttovastaisuus ei puolueen ainoa sanoma olekaan.

Australiassa tilanne on aikalailla erilainen; yli 25% väestöstä on syntynyt Australian ulkopuolella, monikulttuurisuus on ollut alusta asti maan perustavanlaatuinen piirre ja on nykyään hyvin arkipäiväinen asia. Melbournessa ulkomailla syntyneitä on vielä keskimääräistä enemmän – peräti 35% Melbournen asukkaista on syntynyt Australian ulkopuolella. Erilaisia aksentteja ei siis hämmästellä ja taustaltaan äärimmäisen erilaisia ihmisiä mielenkiintoisine tarinoineen tapaa paljon. Melbournen katukuvassa ehkä ainoa yllätys oli että varsinaisesti tummaihoisia (”mustia”) on täällä hyvin vähän. Aasialaisia on paljon, ja esim. kreikkalaisia Melbournessa on enemmän kuin missään muualla Kreikan ulkopuolella – kaupungissa asuu yli 150,000 Australialais-Kreikkalaista ihmistä.

Eri asuinalueet eroavat huomattavasti väestörakenteeltaan. Omalla asuinalueellamme on suunnilleen keskimääräisen verran ulkomailla syntyneitä, 32% – yleisimmät ulkomaalaisryhmät tällä alueella ovat ihmiset lähtöisin Iso-Britanniasta (6%) ja Uudesta-Seelannista (2%). Sen sijaan esimerkiksi Footscrayn alueella keskustan länsipuolella ulkomaalaisia on yli puolet (55%) ja suurimmat ryhmät ovat Vietnam (9.5%) ja Kiina (4.6%) – Carltonissa keskustan pohjoispuolella vain 32% väestöstä on Australiassa syntyneitä. Toista ääripäätä edustavat esim. kaupungin koillislaidalla olevat Hurstbridge ja Doreen, joissa ulkomaalaistaustaisia on alle 15% väestöstä. Kuten kuvitella saattaa, alueiden luonne on hyvin erilainen – toisaalta Melbournen lähiöt nyt ovat muutenkin melko omaleimaisia ihan riippumatta ihmisten kansallisuudesta.

Jokapäiväisessä kanssakäymisessä törmää hyvin harvoin jos koskaan suoranaiseen rasismiin, joka tietenkään ei tarkoita ettei sitä olisi. Tapetilla ovat viime aikoina olleet etenkin jotkut intialaisperäiseen väestöön viime vuonna kohdistetut pahoinpitelytapaukset sekä suurehko muslimivastaisuus. Yleisesti ottaen monikulttuurisuuteen suhtaudutaan täällä kuitenkin merkittävästi Suomea mutkattomammin ja peräti 87% väestöstä on sitä mieltä että ”a society made up of different cultures” on hyvä asia. En tiedä olisiko Suomessa tehty vastaavaa kyselyä – veikkaan että merkittävästi pienempi osa vastaajista suhtautuisi positiivisesti monikulttuurisuuteen.

Suomessa ulkomaalaisille annettavilla kohtalaisen avokätisillä sosiaalituilla sekä pitkään jatkuneella ja täysin erilaisella maahanmuuttopolitiikalla on varmasti molemmilla merkittävä rooli tässä; Suomessa maahanmuutto yleensäkin on hyvin tuore asia, eikä Suomi juuri ole onnistunut houkuttelemaan niitä ”haluttuja” koulutettuja maahanmuuttajia – eikä toisaalta myöskään ole riittävästi onnistunut työllistämään niitä koulutettuja maahanmuuttajia mitä on tullut. Työministeriön tekemät tällaiset ”houkutteluvideot” eivät välttämättä ole myöskään ihan paras mahdollinen lähestymistapa. Brändityössä siis riittää työsarkaa.

Maahanmuutto Australiaan sen sijaan on kauan ollut suurta (noh, luonnollisesti, onhan maan asukkaista enää 2% aboriginaalijuurisia), nettomaahanmuuton ollessa vuonna 2009 jopa lähes 300,000 ihmistä. Pakolaisia näistä oli laskentatavasta riippuen 6,000-13,000 eli alle 5%. Vertailun vuoksi nettomaahanmuutto Suomeen oli 14,500 ihmistä vuonna 2009 joista pakolaisia oli 2,600 eli 18%.

Aivan viime aikoina maahanmuutto Australiaan on merkittävästi hidastunut (tarkoituksellisesti viisumisäädöksiä kiristämällä), joskin vuosittainen nettomaahanmuutto on silti lähes 200,000:n lukemissa. Aktiivista keskustelua on esimerkiksi käyty siitä onko edellisen pääministerin Kevin Rudd:in ajama voimakkaasti maahanmuuttomyönteinen ns. ”Big Australia”-tavoite kestävän kehityksen mukainen – nykyinen pääministeri Julia Gillard onkin suhtautunut väestönkasvuun huomattavasti kriittisemmin, vaikkakaan ei millään muotoa maahanmuuttovastaisesti. Varsinaisesti tilaahan Australiassa riittää vaikka millä mitalla, mutta kuivan mantereen kyky tuottaa ruokaa ja vettä on hyvin rajallinen, joten on mahdolllista että ns. ”carrying capacity” on jo Australiassa, kuten monessa muussakin maassa, ylitetty. (Toistaiseksi toki ruokatuotteet ovat Australialle suuri vientituote; maa tuottaa ruokaa 60-80 miljoonalle ihmiselle väestön ollessa vain n. 22 miljoonaa. Siinä mielessä tilanne on parempi kuin suurimmassa osassa muuta maailmaa.)


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Kategoriat

%d bloggers like this: