Kirjoittanut sim | marraskuu 29, 2011

Australialaisten talojen plussat ja miinukset

Kun tässä nyt on jonkun aikaa asuttu Australialaisessa talossa ja nähty lukuisa määrä niitä muutenkin, on ehkä hyvä kirjata muistiin huomioita täkäläisistä (Victorian alueen) taloista sekä niiden miinuksista sekä plussista.

Miinukset

  • Yleinen rakentamisen laatutaso on aika heikko; tästä on turhan monta esimerkkiä listattavaksi, mutta sanotaan niin että on yleistä rakentaa kaikki halvimmalla mahdollisella tavalla. Ja yleensähän sitä saa mistä maksaa.

  • Eristyksen puute. Taloja ei ole käytännössä ollenkaan eristetty; vasta aivan viime vuosina energiatehokkuuteen on alettu kiinnittämään huomiota ja nykyään parilta massatuottajaltakin (Burbank / JG King) saa hyvinkin energiatehokkaita taloja tuplaikkunoilla ja kaikkea. 99% olemassaolevasta talokannasta on kuitenkin kovinkaan paljon liioittelematta täysin vailla eristeitä ja tästä johtuen talot ovat sietämättömän kylmiä talvella ja niiden lämmittämisen yritykseen menee tolkuttomasti energiaa & rahaa. +15C ulkona ei ole paha talvilämpötila mutta +15C sisällä ärsyttää yllättävän paljon.

  • Lämmitys perustuu 90%:sesti lämpimän ilman puhallukseen (forced air) eikä ilmanvaihtokanavia ole, yllätys yllätys, tapana eristää. Toisaalta huonelämpötilan saa tällä tekniikalla nopeasti nousemaan tai laskemaan, mutta toisaalta ilmapohjainen lämmitys on erittäin epätaloudellinen ja potentiaalisesti epämukava tapa.

  • Kylpyhuoneiden lattialämmitys on käytännössä tuntematon käsite. Tästä johtuen kylpyhuoneet ovat, etenkin talvella, suihkun tai kylvyn jälkeen märkiä päivän tai parikin joka taas on omiaan edesauttamaan kosteusongelmia. Kylpyhuoneissa ei myöskään ole yleensä lämmitysilmakanavaa, vaan lämmitystä hoitavat katossa olevat lämpölamput aina tarpeen tullen. Matalassa kylppärissä ne toimivat hyvin, mutta esim. meillä 3m huonekorkeudessa (joka muuten on erittäin kiva ominaisuus) olevat 500W:nkaan lamput eivät paljon lämmitä.

  • Säilytystilaa on taloissa usein onnettoman vähän; eteisiä, naulakoita tai eteiskaappeja ei tunneta vaan asuntoihin tullaan pääsääntöisesti sisään suoraan olohuoneeseen. Vaatekomeroita ja vaatehuoneitakin on monessa asunnossa aivan liian vähän; tämä lienee nykyisen asuntomme suurin puute.

  • Design on, erityisesti uusien talojen kylpyhuoneissa, vahvasti form over function; ne näyttävät kyllä hienolta mutta ovat arkikäytössä pirun epäkäytännöllisiä. Lattioista esimerkiksi puuttuu monesti viemäröinti joten kaikki suihkukaapin ulkopuolelle tuleva vesi vaan jää siihen eikä edellä mainituista syistä edes siitä itsestään haihdu ikinä pois. Hanat ja käsienpesualtaat ovat usein modernin hienoja mutta hankalia pitää puhtaana. Suihkukaapit ovat joka puolelta lasia joka näyttää kivalta, mutta ovat a) ärsyttävän pieniä ja b) aukeavat turhan usein jotain ovea päin. Lattioiden lasku viemäriä kohti on vähän niin ja näin – meillä olohuoneen parketti tuntui vetävän suihkun vettä puoleensa paljon paremmin kuin suihkukopissa oleva viemäri ennen useampaa korjausta..

  • Valaistus on usein toteutettu, kuten meilläkin, kattoon upotetuilla halogeenispoteilla; koska ne kuumenevat paljon, kattoeristykseen (sikäli kun sitä ylipäänsä on) pitää tehdä valaisimien ympärille iso reikä, joka tietysti entisestään huonontaa eristystä.

  • Kokolattiamatot – niitä viljellään edelleen etenkin makuuhuoneissa runsain määrin ja on vaikea löytää asuntoa jossa ei olisi lainkaan kokolattiamattoa. Vaikka ne tekevät muuten kylmän lattian vähän lämpimämmäksi, ovat ne 99%:sesti mielestäni Huono Juttu, joten mieluusti näkisin enemmän puulattioita myös makuuhuoneiden lattiapintana.

Ei kuitenkaan niin pahaa ettei jotain hyvääkin, ja kyllä täkäläisistä asunnoista löytyy positiiivastakin sanottavaa:

Plussat

  • Ilmanvaihto toimii hyvin. Ei sen takia että se olisi jotenkin erityisen hyvin suunniteltu – yleensä taloissa on kylppäreissä ja keittiössä lieden päällä manuaaliset exit fan:it joiden kautta ilmaa poistuu, korvausilman tullessa sieltä sun täältä korvausilmaventtiilien puutteessa – vaan sen takia että talot ovat niin eristeettömiä ja muutenkin reikäisiä. Äkkiseltään ajattelisi että se on vain ja ainoastaan huono juttu, mutta toisaalta mitään pullotalohomeilmiötä ei pääse muodostumaan (ei niin että täällä ei taloissa hometta olisi, on toki mutta eri tavalla kuin Suomessa) ja sisäilma on yleisesti ottaen raikasta. Suomessa käydessä huomasi selvästi miten sisäilma tuntui tunkkaiselta vaikka oviakin piti tuntikausia auki. Tutkimuslukuja ei varmastikaan ole olemassa, mutta väittäisin että asuntojen ilmanvaihtuvuus on täällä paljon suurempi kuin Suomessa, jossa vaihtuvuutta joudutaan kylmän ulkoilman ja energiatehokkuuden takia pitämään alhaisena.

  • Tonttien suunnittelu on paljon tehokkaammin mietitty kuin Suomessa. Pienellekin tontille saadaan rakennettua yllättävän kivoja taloja ja pienestäkin pihasta otetaan kaikki irti; kun pihan käyttöaika vuodesta on huomattavan pitkä, on järkevääkin että siitä tehdään eräänlainen oleskelutilojen jatke.

  • Talojen pohjaratkaisut osataan suunnitella monelta osaa myös hyvin, vaikka kylpyhuoneiden epäkäytännöllisyyttä juuri parjasinkin. Erityisesti tykkään avokeittiö-olohuoneratkaisuista jotka ovat olleet vallalla pitkään ja ne ovat usein sekä käytännöllisiä että mukavia. Mikäli mahdollista, auringon suunta otetaan monesti huomioon lämmityksen ja valaistuksen suhteen hienosti. Meilläkin onnettoman pienellä, ehkä 200m2:n tontilla jossa talo on naapurin autotallissa kiinni, on saatu olohuone/keittiökokonaisuus suunniteltua niin että siitä on isot ikkunat kaikkiin neljään ilmansuuntaan, jotka tekevät tilasta erittäin valoisan ja avaran oloisen.

  • Talojen ulkonäkö on mielikuvituksellisempi ja paljon monimuotoisempi kuin Suomessa. Niin omakotitaloista kuin kerrostaloistakin löytyy valtavasti vaihtelua ulkonäön suhteen, siinä missä tuntuu että suurin osa Suomen rakennuskannasta muistuttaa vahvasti toisiaan. Paljon useammin tulee eteen ”vau”-reaktion aikaansaavia ratkaisuja myös ”normaalihintaisista” taloista.

  • Rakennustapoja on monta – vaikka ylivoimaisesti suosituin tapa täällä on puurunkoinen tiiliverhoiltu talo, on mahdollista rakentaa niin mutatiilitaloja (mud brick), kivitaloja, olkipaalitaloja, teräsrunkoisia taloja, täystiilitaloja, elementtitaloja, rammed earth, adobe jne.

  • Valaistus saa kehujakin; halogeenit näyttävät hyville ja ovat marginaalisesti energiatehokkaampia kuin hehkulamput, jotka onkin täällä kielletty. Uudemmissa paikoissa energiansäästölamput valtaavat halogeeneilta sijaa, ja onpa LED-valojakin nähty. Päävalaistus myös kuuluu yleensä kiinteästi taloon, joten samanlaista valaisinten etsimis- ja asennusrumbaa kun Suomessa asuntoa vaihtaessa tapahtuu, ei tule.

  • Yleinen ympäristöystävällisyys – ironista sikäli kun eristys on alkutekijöissään – on täällä toisaalta hyvin järjestetty; lähes kaikissa uudemmissa taloissa lämmin vesi lämpiää aurinkopaneeleilla ja aurinkosähköpaneeleitakin on paljon. Lisäksi sadevesitankit ovat yleisiä ja harmaan veden kierrätyskin on jos ei vielä varsinaisesti yleistä niin kuitenkin hyvin tunnettua.

  • Tavallista korkeampi huonekorkeus on yksikerroksissakin taloissa yleistä; siinä missä Suomessa 2.4m on normaali huonekorkeus, on täällä huonekorkeus usein 2.7m tai 3m. Vaikka energiataloudellisesti tämä onkin huono ratkaisu, sillä saadaan mukavasti avaruutta yksikerroksisiinkin taloihin.

  • Tietoa rakentamisesta ja etenkin edellä mainitusta ympäristöystävällisyydestä on saatavilla runsain mitoin. Esimerkiksi hallituksen julkaisu Your Home: Technical Manual – luettavissa ilmaiseksi osoitteesta http://www.yourhome.gov.au/technical/ – on täynnä kiehtovaa tietoa ja fiksuja ratkaisuja, monista mistä en ole Suomessa kuullut koskaan puhuttavankaan. Koska tietoa hyvästä rakentamisesta selvästi on saatavilla, toivoa sopii että sitä enenevissä määrin myös alettaisiin soveltaa käytäntöön.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Kategoriat

%d bloggers like this: