Kirjoittanut sim | tammikuu 20, 2012

3+3 – oppeja puolin ja toisin

Ulkomailla asuessa tulee väistämättä eteen tilanteita joissa ajattelee että kylläpä tämä tehdään tyhmästi, Suomessa (tai jossain muussa kolmannessa maassa) se osataan niin paljon paremmin – sekä vastaavasti että kylläpä tämä asia toimii täällä niin paljon paremmin kuin Suomessa. Omien käsitysten, ajattelumallien sekä kulttuurishokin vaiheesta riippuen painopiste voi olla vahvasti jommassa kummassa kategoriassa. Aina välillä tapaa maassa kuin maassa äänekkäästi kaikesta valittavia ihmisiä joiden mielestä kotimaassa kaikki tehdään paremmin – ja vastaavasti ihmisiä joiden mielestä uudessa maassa on kaikki aivan täydellisesti.

Totuus on luonnollisestikin yleensä jossain siltä väliltä, ja yleensä ajan kuluessa nämä äärimielipiteet muuttuvat realistisemmiksi; ainakin jos henkilö on avoimella mielellä liikenteessä. Useimmille käytännöille löytyy myös puolin ja toisin loogiset historialliset selitykset miksi asiat ovat niinkuin ovat. Se ei tee niistä automaattisesti hyviä käytäntöjä, mutta auttaa ymmärtämään miksi niin on – sekä löytämään sopivia keinoja muuttaa tilannetta. Ajattelin joka tapauksessa kerätä edes muutaman pointin – tasapuolisuuden nimissä molemmin puolin – asioita mistä mielestäni täällä voisi ottaa oppia Suomesta ja toisaalta asioita missä Suomessa voitaisiin oppia Australiasta. Näitä olisi monta muutakin, ja jokainen pointti tarjoaa mahdollisuuden kaupalliseen hyödyntämiseen tai sosiaalisen tietotaidon ja kokemusten rikkaaseen jakamiseen molemmin puolin; tällaisista esimerkeistä saataisiin helposti monta ns ”win-win” ratkaisua, kun vaan ymmärrettäisiin puolin ja toisin että muualtakin voi tulla hyviä ideoita.

Fin -> Aus: Australia Post ja logistiikan vaikeus

Paketit kannetaan Australiassa aina ensisijaisesti kotiin; ”noudettava postitoimipaikasta”-tyyppisiä lähetyksiä ei juuri ole. Tämä on hyvä asia, koska ainakin se piste mihin meidän paketit 75%:ssa tapauksia menevät noudettavaksi jos ei olla kotona, on pahimman laatuinen logistiikan painajainen. Kun sinne menee pakettia noutamaan, ensimmäinen mihin törmää on kyltti ”Thank you for your patience, it is very appreciated” joka ei voi viitata mihinkään muuhun kun että ne tiedostavat itsekin että systeemi on täysin älytön. Kärsivällisyyttä nimittäin todellakin tarvitaan.

Paketti haetaan sitten tällaisesta paikasta:

Teoriassa sen paketin hakee virkailija. Käytännössä koska hyllyissä ei ole MINKÄÄNLAISTA logiikkaa – ei aakkosjärjestystä, ei päiväjärjestystä, puhumattakaan koordinaateista (mitkä olisi helppo implementoida koska paketeissa on viivakoodit) – käy usein niin että virkailija ei sitä pakettia löydä ja sanoo asiakkaalle että ”It should be somewhere on that shelf / in that pile, can you look for it yourself?” ja siirtyy olemaan palvelematta seuraavaa asiakasta. Silloinkin kun virkailija sen paketin löytää itse, menee usein minuuttitolkulla kun he käyvät about kaikki paketit läpi.. on kaiken kaikkiaan vaikea kuvitella miten postin tapaisella laitoksella voi loppupään logistiikka olla noin hakusessa.

Pitää kuitenkin todeta että koskaan ei ole (vielä) paketteja hukkunut suuntaan tai toiseen, että ei systeemi kuitenkaan totaalisen toimimaton ole. Lisäksi posti kulkee ihan kohtuullisessa ajassa (n. 7pv Suomeen tai sieltä tännepäin).

Aus -> Fin: Kielletään ilotulitteet

Ilotulitteet ovat Victorian osavaltiossa yksityishenkilöiltä kiellettyjä ilman lisenssiä. Vaikka itse nuorena Suomessa ilotulitteita uutena vuotena harrastinkin, mielestäni tämä on hyvä sääntö. Ottaen huomioon miten holtittomasti ilotulitteita Suomessakin joka vuosi käsitellään, on naapurusto paljon turvallisempi ja miellyttävämpi paikka kun kaikki eivät ammuskele mitä ja miten sattuu.

Täällä toki kieltoa puoltaa vielä se, että vuoden vaihtuessa maasto on yleensä kuiva ja tulipaloja syttyisi ilotulitteista hyvin herkästi. Joka tapauksessa kaupungit järjestävät hienoja ilotulituksia joita on mukava katsella ilman pelkoa siitä että joku älykääpiö päättää laukaista raketteja väkijoukossa (niinkuin Helsingissä käy joka vuosi).

Fin -> Aus: Lämpöeristeet kunniaan

Tästä aiheesta on aikaisemminkin tullut valitettua. Suomessahan talot ovat tunnetusti hyvin eristettyjä – ei toki hyvää hyvyyttään vaan pakosta, koska muuten niissä paleltuu kuoliaaksi talvella. Täällä kun aivan elämälle välttämätöntä eristystarvetta ei ole, on lämpöeristyskin vanhoissa taloissa aika kutakuinkin tuntematon käsite. Uusissa taloissa kriteerit ovat jo parempia, mutta kiristämisen varaa on silti paljon – Victoriassakin kun talvella tarvitaan lämmitystä ja kesällä viilennystä. Lämpötilat ovat kuitenkin vuoden ympäri sen verran inhimillisä että täällä olisi sopivien säädösten kannustamana äärimmäisen helppoa rakentaa passiivienergiataloja; suomalaiset ”perus”kivitalot todennäköisesti toimisivat täällä oikein suunnattuna suoraan sellaisina – näin suurten päivälämpötilavaihtelujen paikassa taloon tarvitaan vain sopivasti massaa niin sisälämpötila pysyy mukavan tasaisena ympäri vuoden.

Kuvittelisinkin siis että esim. Jämerä-kivitalon tai vastaavan firman rakennustekninen kokemus yhdistettynä täkäläiseen ympäristötietoisuuteen ja uskaliaampaan arkkitehtuuriin voisi tuottaa varsin hienoja, ympäristöystävällisiä, miellyttäviä, terveellisiä ja kestäviä taloja.

Aus -> Fin: Positiivisuus päällimmäiseksi asenteeksi – Helsingissäkin

Tämä taitaa mennä aika epärealistiseksi toiveeksi, mutta kyllä suomalaiset osaavat olla (toki yleistäen) kauttaaltaan niin alemmuuskompleksista, hapanta, negatiivista ja valittavaa sakkia että ei ihme että suomalaisilla on usein vähintään ujo maine ulkomailla. Helsinki on jostain syystä tässä yleisessä töykeydessä Suomen pahin paikka, vaikka voisi kuvitella toisin, Suomen ”metropoli” kun on – Helsinki kuitenkin on maailman mittakaavassa hyvin pieni kaupunki, mutta jostain syystä siellä tuntuu ihmisillä aina olevan kauhea tekokiire. Monet arkipäivän elämän ja ympäristön mukavuutta lisäävät tekijät puuttuvat tyystin: annetaan tilaa liikenteessä, hymyillään vastaantulijoille, vaihdetaan tuntemattomienkin kanssa sana tai pari, ollaan kohteliaita, ei pyyhälletä sokeasti eteenpäin, suhtaudutaan lapsiin ystävällisesti paikasta riippumatta, ei vandalisoida kaikkea mahdollista, ei kusta julkisilla paikoilla jne.

Tiedoksi: Helsinki ei ole, eikä sen kannata yrittää olla, New York jossa töykeys on osa kaupungin brändiä. Kaupunki voi olla moderni, tehokas ja toimiva ilman että siitä puuttuu inhimillisyys ja ystävällisyys.

Fin -> Aus: Lasten päivähoito

Australia on kulttuuriltaan monella tapaa – niin hyvässä kuin pahassakin – tietyllä tapaa vanhanaikainen verrattuna Suomeen. Eräs ilmentymä tästä on että yhteiskunta on rakennettu pääsääntöisesti olettaen että äidit ovat alle kouluikäisten lasten kanssa kotona. Suomen päivähoitojärjestelmä olisikin tänne erittäin tervetullut; kohtalaisen hyvin valvottu, ammattitaitoisen henkilökunnan ylläpitämä, käytännössä ilmainen kokopäivähoito varmalla paikalla toisi tänne monia potentiaalisesti positiivisia yhteiskunnallisia muutoksia. Täällä nykyinen systeemi on että päivähoitopaikkoja ei (ainakaan meillä päin) riitä läheskään kaikille, jonot paikkoihin voivat olla vuosia pitkät sekä hoitopaikkojen kustannukset valtavia, n. $100/päivä/lapsi josta alle puolet saa valtion tukena takaisin. Harvalla on varaa maksaa ainakaan useamman lapsen päivähoidosta, joten äitien osa-aikatyöskentely on täällä valtavasti Suomea yleisempää; osin pakosta, osin tosin myös omasta halusta.

Samaan hengenvetoon on tosin todettava että mielestäni Suomalainen yhteiskunta jossa oletusarvoisesti molemmat vanhemmat ovat kokopäivätöissä ei ole hyväksi sekään, joten kenties tapaaminen mallien puolivälissä olisi tarpeen.

Aus -> Fin: Aidon ruoan puolesta

Tätä aihetta olen sivunnut monestikin, mutta olen äärimmäisen iloinen siitä että Australiassa on erittäin hyvin saatavilla luomuruokaa ja tuoreita kotimaisia vihanneksia ja kasviksia ympäri vuoden. Sen lisäksi ruoan yleinen jalostustaso on täällä merkittävästi alhaisempi kuin Suomessa; erityiskaupat liha-, kala-, ja vihannes/hedelmäkauppoineen ovat hyvin hengissä ja tarjoavat tuoretta ruokaa ja supermarkettienkin eineshyllyt ovat kooltaaan paljon pienempiä kuin Suomessa. Esimerkiksi Suomessa lähes peruselintarvikkeeksi laskettavia hunajamarinoituja kanasuikaleita on turha etsiä. Jos siis kotona ruokaa laittaa, ruoan valmistukseen voi hyvinkin kulua enemmän aikaa kuin Suomessa – mutta toisaalta ainekset ovat väkisinkin vähemmän jalostettuja ja terveellisempiä.

Luomuruoan ja luomumaatalouden hyödyistä käydään välillä kiivastakin keskustelua. Eräs käsittämättömimmistä mielipiteistä mihin viime aikoina olen törmännyt oli tämä artikkeli Hesarissa jossa tähtitieteen professori(!) syyttää luomuruokaa pseudouskonnolliseksi liikkeeksi. Luomuruoan terveellisyydestä sekä ihmisille että maaperälle on kuitenkin olemassa kasvava määrä tutkimustietoa, esimerkiksi:


Responses

  1. Hei! Kiitos upeasta blogistasi. Seuraan tätä aktiivisesti ja itsellänikin olisi joskus haaveena muuttaa Australiaan. Haluaisin tietää enemmän asunnon hankinnasta ja rakentamisesta. Onko vuokrat esim. Melbournessa kuinka kalliita? Onko rakentaminen kalliimpaa kuin Suomessa? Kuinka todennäköistä olisi rakentaa ”maalle” eli lähiöalueiden ulkopuolelle omalle isolle tontille talo? Tarkoitan lähinnä hintaa, kuinka paljon työssäkäyvän pariskunnan tulisi kuukaudessa tienata, jotta tämän voisi toteuttaa? Itse en ole kovin kiinnostunut ”perinteisestä” pitsiaidastyylistä, vaan haaveilen rakentavani skandinaaviseen tyyliin sopivan talon.

    Lopuksi vielä haluaisin tietää onko tradenomikoulutuksen käyneelle töitä Austraaliassa vai pitäisikö tämän tutkinnon päälle lukea esimerkiksi IB-puolta?

    Anteeksi suuri kysymystulva, toivottavasti ehtisit vastaamaan.🙂

  2. Hei,

    Kiitos kommentista! Kysymyksesi eivät ole ihan yksinkertaisia, mutta yritän vastailla lyhyesti niihin:

    1) Melbournessa vuokrat riippuvat paljon etäisyydestä keskustasta, mutta pääsääntöisesti voidaan sanoa että asuminen on aika kallista. Läheltä keskustaa on esim. melko turha yrittää löytää mitään muuta kuin huonetta kimppakämpästä alle $300/vk (n. 1000eur/kk). Parhaiten hinnoista saa käsityksen selailemalla vaikka domain.com.au-sivuston ilmoituksia.

    2) Rakentaminen on halvempaa kuin Suomessa, mutta etenkin tontit ovat (tällä hetkellä) hyvin kalliita. Karkeasti sanoen Melbournen seudulla $300,000:kin on 500m2:n tontista ihan ”normaalia”, toki jälleen paljon alueesta riippuen.

    3) Kaavoitetun lähiön ulkopuolella maa on hyvinkin halpaa ja isoja useamman hehtaarin tonttejakin löytyy parin sadan tuhannen hintaluokassa.”Maalle” muuttaessa on tosin syytä pitää mielessä monta asiaa, esim:
    – etäisyys suurten kaupunkien keskustoista (ja niiden palveluista) on usein suuri, joten työpaikan sijainti voi muodostua ongelmaksi ellei ole valmis ajamaan töihin yli tunninkin suuntaansa. Tämä on helpompaa pienemmillä paikkakunnilla jossa maaseutukin alkaa lähempää. 
    – tonteilla joilla ei valmiiksi ole taloa, ei välttämättä ole mitään palveluita (sähkö, kaasu, vesi, Internet-yhteys) ja näiden vetäminen voi olla joko mahdotonta tai kallista. Ns ”off the grid”-tyyppisiä ratkaisuja, missä ei olla kytkeydytty esim sähköverkkoon lainkaan, on käytössä enemmän kuin Suomessa, mutta näiden alkukustannus voi olla suuri.

    4) Varoituksena ”skandinaavistyylisen” talon rakennukseen sellainen että se ei, talosta toki riippuen, ole välttämättä paras tänne sopiva tyyli. Jos meinaat tyylillä myös rakennustapaa ja -laatua, kannattaa olla tarkkana rakentaessa/rakennuttaessa, peruslaatutasot kun voivat poiketa totutusta täällä paljonkin. 

    5) On mahdotonta sanoa miten paljon pitäisi tienata että tuo kaikki olisi mahdollista, se riippuu niin paljon muista kuluista, talon hinnasta jne. Maalla vs kaupungissa asuminen, olettaen että jonkun työpaikan löytää sopivan matkan päästä, on enemmän elämäntyylikysymys kuin rahasta kiinni; molemmissa voi elää niin halvasti kuin kalliistikin.

    6) Valitettavasti  en osaa tradenomien työtilanteesta sanoa juuri mitään.. Suosittelen lukemaan vaikkapa seek.com.au:n työpaikkailmoituksia – jos tarjolla näyttää olevan monta sopivaa paikkaa, on oletettavaa että töitä löytyisi.

    Toivottavasti näistä oli jotain apua!

  3. Voinpa kompata kyllä jokaista esittämääsi kohtaa, sekä Suomen, että Australian osalta!

    Tuohon linkittämääsi kommenttiin Hesarissa sen verran, että uskoisin tuossa toimittajan käyttäneen jokseenkin paljon valtaa valikoidessaan, minkä kommentin heittää juttuun. Itseäni on jonkun kerran haastateltu lehteen työhöni liittyen ja olen myös itse haastatellut ko. Valtaojaa, eli a) toimittajilla on tapana napata haastateltavalta joku raflaava puolivahingossa heitetty lause ja vielä muokata sitä aavistuksen raflaavampaan suuntaan, ja b) kyseinen hlö on varsin maanläheinen ja fiksu; eli vaikea niellä tuota lehtijutun lausetta ihan siltään. Luomusta olen samaa mieltä kuin sinä.

  4. Kiitos vastauksestasi! Olisiko sinun vielä mahdollista eritellä asuinalueita? Itselläni ei ole mitään käsitystä mistä eri kaupungit tunnetaan – tai no, tiedän että Canberra on pääkaupunki, ja Sydneyssä on oopperatalo. Siihen se sitten jääkin.

    Haluaisin tietää millaisina näitä kaupunkeja yleensä pidetään paikallisten keskuudessa.🙂

  5. Anu, toki toimittajat ”aina” ottavat haastattelusta mahdollisimman raflaavat pointit, irrottavat kontekstista ja esittävät usein vastoin haastateltavan alkuperäistä tarkoitusta. Hyvä tietää ettei tuo lausahdus kuvasta henkilön pääsääntöistä ajatusmaailmaa.

    Haaveilija, eri asuinpaikkojen eroja on aika mahdotonta lähteä tässä listaamaan, niistä kun voisi kirjoittaa useammankin kirjan🙂 Suuria eroja kun on niin kaupunkien kuin lähiöiden välillä – suosittelen alkamaan tutustumisen ihan vaikka Wikipedian kaupunkiesittelyistä, esim. http://en.wikipedia.org/wiki/Melbourne http://en.wikipedia.org/wiki/Sydney http://en.wikipedia.org/wiki/Canberra http://en.wikipedia.org/wiki/Brisbane http://en.wikipedia.org/wiki/Perth,_Western_Australia http://en.wikipedia.org/wiki/Adelaide jne.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Kategoriat

%d bloggers like this: