Kirjoittanut sim | tammikuu 27, 2012

Puutoksia ruokakaupassa

Tykkään kovasti ruoanlaitosta, ja koska ruokavaliomme koostuu nykyään neljän mantereen vaikutuksista, on tarkkoja aineksia välillä vaikea löytää asui sitten missä mantereella vaan – etenkin kun pyrin korostamaan myös ns. lähiruokaa. Esimerkiksi Suomessa tuoreen kalan tarjonta on loppujen lopuksi kohtalaisen suppeaa ja monia muita mereneläviä onkin usein mahdotonta saada tuoreina. Samoin tuoreet kotimaiset vihannekset ja hedelmät ovat luonnollisesti talvisin käytännössä mahdottomuus. Täällä taas ongelmia aiheuttavat luonnollisesti etenkin perinteiset suomalaiset ainekset; suurimmat eroavaisuudet tarjonnassa lienevät maitotuotteiden ja marjojen saralla.

Niinkin yksinkertainen asia kun normaalin kerman löytäminen vaati alkuun hiukan etsintää. Ongelma #1 on laktoositon kerma, perheessämme kun on yksi laktoosi-intolerantikko. Laktoositonta kermaa (ja maitoa) löytyykin melkein joka supermarketista, mutta laktoositonta kuohukermaa ei ole löytynyt mistään. Ongelma #2 liittyi ihan normaaliin peruskermaan; peruskerma – eli sitä mitä hyllyissä eniten on esillä – kun on täällä ns ”thickened cream”:

Thickened?! Valmistusaineluettelosta selviää mistä on kyse – tämä tiheytetty kerma on kermaa johon on lisätty liivatetta eli gelatiinia. Gelatiinia?! Gelatiini aineena on ihan jees ja sitä tarvitaan välillä, mutta kuka sitä nyt peruskermaansa haluaa? Ei kukaan.

Normaali kerma löytyykin nimemllä ”Pure cream” – näiden valikoima onkin suppeampi kuin muiden, ja tarjolla on usein vain ”pure double cream” eli tolkuttoman rasvapitoista (45-55%) versiota.

Ongelmat maitotuotesaralla jatkuvat. Rahkaa on vaikea löytää, mutta eräs päivä Elsternwickin Colesista löytyikin ihan suomalaisesta rahkasta menevää quarkia. Kermaviili sen sijaan on vielä toivottomampi tapaus.

Viilejäkään ei ole saatavilla. Laktoosittomien jugurttien valikoima on luokkaa yksi tai kaksi makua, ja jugurtit muutenkin – joita on kyllä paljon – ovat monesti ainakin minun makuuni liian makeita tai liian tiheitä koostumikseltaan. Onneksi on olemassa tämä loistava maustamaton jugurtti:

Siirrytään sitten muihin aineksiin. Monet ulkosuomalaiset valittavat ulkomailla kunnon ruisleivän puutteesta. Melbournessa siitä ei joudu kärsimään; loistavaa, aivan suomalaisen ruisleivän tasoista ruisleipää myy ainakin Baker in the Rye Balaclavassa sekä Philippa’s Bakery:t useammassa pisteessään. Supermarketeissa on lisäksi hollantilaista ”pumpernickel”-ruisleipää jossa ruista on enemmänkin kun 10% mitkä näköjään muuten luetaan supermarketeissa ”ruisleiväksi”.

On olemassa marjoja joita täältä ei vaan yksinkertaisesti saa. Puolukka on yksi esimerkki; sitä en ole onnistunut löytämään mistään kokonaisena (IKEAssakin on vain puolukkahilloa). Ainoa paikka minkä olen löytänyt joka puolukkaa edes pakastettuna toimittaisi Australiaan oli kiinalainen tukkuri – minimitilauksenaan 10 tonnia. Pakkasessa ei ollut aivan noin paljon tilaa, niin jäi tilaus tekemättä.. Metsämustikoitakaan ei löydy, vaan kaikki mustikat ovat pensasmustikoita. On oikeastaan vääryys kutsua niitä samalla nimellä, niin erilaisia ne ovat – mutta yhtä kaikki pensasmustikatkin ovat herkullisia sekä paljon vähemmän sotkevia kuin metsämustikat😉 Eksottisempia pohjoisen marjoja kuten lakkaa on myös melko turhan täältä etsiä. Korvauksena eri karpalotuotteita on paljon.

Kotimaisia mansikoita saa täällä tuoreena vuoden ympäri, ja ne ovat kyllä etenkin kesällä hyviä – mutta eivät koskaan aivan yhtä makeita ja hyviä kuin Suomen keskikesällä – teoriana tälle makeudelle on esitetty pitkää valoisaa päivää joka ei toki täällä samassa mittakaavassa onnistu. Samoin vadelmia löytyy, joskin ne ovat yleensä aika kalliita.

Pieneksi yllätyksekseni lanttua ja naurista saa ihan yleisesti. Samoin pieneksi yllätyksekseni ns. uusia perunoita ei yleensä saa. Vaikka peruna kasvaa kutakuinkin vuoden ympäri ja voisi kuvitella että pieniä uusia perunoita olisi ”aina” saatavilla, ei niitä ole juuri koskaan missään.

Poronlihaa ei myöskään saa mistään, ihan aitoa poronkäristystä ei siis pääse tekemään. Se ei niin suuresti haittaa, koska peuran/saksanhirvenliha jota täältä kyllä saa (vaikka Yarra Valley Game Meats:ista) ajaa asian ihan hyvin.

Karkkien puolelta kunnon salmiakkia on aika turha etsiä, mutta se ei minua haittaa kun en ko. tuotetta Suomessakaan käyttänyt. Lakuja sen sijaan löytyy paljon ja hyviä. Fazerin sinisen puuttuminen sen sijaan on vakava asia, mutta se ei tarkoita ettei suklaita muuten olisi saatavilla – on kyllä ja hyviä, mutta Fazerin sinistä nyt vaan ei voita mikään. Taitaa tosin olla ns. acquired taste.

Tasapuolisuuden nimissä on todettava että sekä maitotuote- että marjasaralla on täältä löytynyt uusia kivoja tuttavuuksia joita ei Suomesta saa; esimerkiksi homogenoimaton luomumaito ihan normikaupoissa oli miellyttävä yllätys, samoin karaka-marjat yms. Kalaa ja muuta merenelävää on saatavilla paljon, hyvää ja tuoretta. Vaikka haukia ja ahvenia ei tarjolla olekaan, ei ikinä ole tullut ongelmia löytää sopivaa kalaa ateriaan kuin ateriaan. Sama pätee katkarapuihin ja muihin mereneläviin, ja onkin loistavaa että niitä saa täältä aidosti tuoreena ja kypsentämättömänä. Näistä Suomesta löytymättömistä tuotteista teen kenties joku päivä oman postauksensa.

Jos joku ruoka-aine tai tuote puuttuu kokonaan on luonnollisesti löydettävä korvaava. Tähän on hyvä apu esim. foodsubs.com-sivusto, joka listaa monista aineista lähimmät niitä korvaavat tuotteet jos ei aivan alkuperäistä satu löytymään.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Kategoriat

%d bloggers like this: