Kirjoittanut sim | huhtikuu 22, 2012

Tappavat lämpötilat

On yllättävän yleinen harhaluulo että Australiassa olisi jotenkin aina lämmin. Koskaan en ole niin paljon palellut kuin täällä talvella sisätiloissa, ja vuorilla tulee todistetusti lunta talvella – joten ei täällä etelässä aina missään rantakeleissä paistatella. On kuitenkin kiistämätön tosiasia että keskivertolämpötila on täällä merkittävästi korkeampi – vuositason keskilämpötila on Melbournessa noin +10C lämpimämpi kuin Helsingissä (tarkemmasta Helsinki-Melbourne ilmastovertailusta kirjoitin aiemmin).

Ajan kuluessa kunkin alueen asukkaat sopeutuvat vallitsevaan lämpötilaan. Niin liian kylmä kuin liian kuumakin lämpötila tunnetusti nostaa kuolleisuutta, joten onkin mielenkiintoista (ainakin minusta ;)) vertailla näiden eroja Suomen ja Australian välillä. Suomessa kuolleisuus on pienimmillään vuorokauden keskilämpötilan ollessa +14C ja Duodecimissa joitakin vuosia sitten julkaistun Simo Näyhän artikkelin Kylmä, kuuma ja kuolleisuus mukaan ”sitä kuvaava käyrä nousee loivasti ilman kylmetessä ja jyrkästi ilman lämmetessä”:

Tästä voidaan päätellä ainakin se että suomalaiset ovat melko loogisesti aika hyvin sopeutuneita kylmään, mutta vähemmän lämpimään. Välimeren maissa kuolleisuus alkaa nousemaan vasta kun keskilämpötila on +22C-+25C:n välillä, mutta toisaalta lämpimämmissä maissa kuolleisuus nousee kylmemmän puolella nopeammin.

Australiassa on myös tehty vastaavia tutkimuksia. Huolimatta korkeista kesälämpötiloista, kuolleisuus on täällä matalimmillaan kesällä. Täällä on suuria alueellisia eroja, mutta pääsääntöisesti kuolleisuus nousee vasta korkeammilla lämpötiloilla kuin Suomessa. Siinä missä Suomessa kuolleisuus nousee siis noin 20% päivän keskilämpötilan ollessa noin +25C, kylmemmillä alueilla Victoriassa samaan kuolleisuusnousuun ”päästään” keskilämpötilan ollessa noin +32C. Victorian lämpimämmillä alueilla (esim. Shappartonissa) kuolleisuus ei nouse +36C:n lämpötilassakaan kuin noin 5% – oletettavaa on että muissa vielä lämpimämmissä osissa Australiaa lämpökuolleisuuden nousu on vielä pienempää.

Suoraan vertailukelpoista kuvaajaa täkäläisistä tilastoista en löytänyt (enkä ehdi tehdä), mutta allaolevassa graafissa on kuolleisuus Australian eri osavaltioissa lämpötilan mukaan. Toisin kuin ylläolevassa graafissa, kuolleisuus on tässä esitetty suhteellisena nousuna eikä absoluuttisina lukuina; huomattava ero on myös että tässä puhutaan maksimilämpötiloista, ei keskilämpötiloista kuten Suomen graafissa:

Vaikka Suomessa kuolleisuus nousee jyrkästi lämpötilan noustessa, ovat lämpimät päivät ainakin toistaiseksi niin harvinaisia että kokonaiskuolleisuus on ylivoimaisesti suurinta talvella. Jälleen Duodecimia lainaten:

Joulukuinen kuolleisuushuippu ei ole merkittävästi madaltunut viimeisten 40 vuoden aikana vaan pikemminkin korostunut. Kylmänä vuodenaikana on Suomessa arvioitu sattuvan 2 000–3 000 ylimääräistä kuolemantapausta, suurin osa yli 65-vuotiaille, mutta joukossa on työikäisiäkin noin viidennes. Määrää voidaan verrata esimerkiksi liikennekuolemiin, joita sattuu maassamme noin 400 vuodessa.

Samoin täällä Australiassa, vaikka talvilämpötilat ovat yli 20C-astetta Suomea korkeampia, kuolleisuus on suurimmillaan talvella. Herää luonollisesti kysymys miksi, vaikka lämpötilat liikkuvat varsin inhimillisissä lukemissa. Tästä en löytänyt mitään suoraa tutkimustietoa, mutta tietysti mieleen tulee että eristysten puutteesta kylmät sisätilat tappavat ihmisiä talvella. Toinen vaihtoehto on että osa paikallisista ei vaan osaa pukeutua kylmän vaatimalla tavalla; täällä kun näkee porukkaa liikkuvan T-paidoissa, shortseissa ja rantasandaaleissa keskellä talveakin vaikka lämmintä olisi +10C:n tienoilla. Duodecimin artikkeli itse asiassa viittaa molempiin – vaatetukseen ja sisälämpötiloihin – mahdollisina syinä:

Vaatetuksella näyttää olevan yhteys maiden välisiin kuolleisuuseroihin. Erityisen selvästi lisääntynyt kuolleisuus liittyy kehon perifeerisiä osia suojaavien vaatekappaleiden kuten lakin, käsineiden ja kaulaliinan vähäiseen käyttöön […] Käydessään ulkona nollakelillä valtaosa yli 50-vuotiaista suomalaisista käyttää päähinettä ja käsineitä, mutta näin tekee vain pieni osa ihmisistä Alankomaissa, Lontoossa, Pohjois-Italiassa tai Ateenassa. […] Ulkoilman lämpötilan laskiessa pakkasen puolelle suomalaisten asuntojen lämpötila pysyy yli +20 °C:ssa, mutta esimerkiksi Kreikassa asuinhuoneet kylmenevät muutamalla asteella jo ulkolämpötilan laskiessa +20 °C:sta nollaan.

Kokemuksesta voin raportoida että täällä laskee asuinhuoneiden lämpötila helposti muutamalla asteella heti kun ulkolämpötila laskee samalla muutamalla asteella, nollasta nyt puhumattakaan – varmasti sillä on joku vaikutus asiaan. Oletettavasti tilanne pikkuhiljaa paranee kun talojen energiatehokkuussäädökset ovat viime vuosina tiukentuneet huimasti.

Mutta miten tulee käymään jatkossa kun ilmastonmuutos lisää äärimmäisiä ilmiöitä kuten helleaaltoja? Voidaan olettaa että ainakin alkuun tällä on erityisen huonoja vaikutuksia Suomessa;

Ilman lämmetessä kuolleisuus lisääntyy Suomessa huomattavasti (keskimäärin 3 % astetta kohti), mutta harvinaisuutensa vuoksi lämpimällä ilmalla on meillä huomattavasti vähemmän merkitystä kuin kylmällä. Helleaaltojen aiheuttama ylimääräinen kuolleisuus Suomessa on kuitenkin määrällisesti merkittävää. Esimerkiksi vuoden 1972 poikkeuksellisen voimakkaan helleaallon aikana on arvioitu sattuneen 800 ylimääräistä kuolemaa, ja jos mukaan lasketaan kaikki optimilämpötilan ylittävät päivät, päästään likimain lukuun 1 000.

Suomesta en vastaavaa tutkimusta ole nähnyt, mutta täällä onkin jo tehty arvioita miten ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan lämpökuolemiin. Näissä on suuria alueellisia eroja ja kaupungista riippuen lämpökuolemien on arveltu jopa yli tuplaantuvan vuoteen 2050 mennessä, Melbournen arvioidun lisäyksen ollessa noin 30% (kts kolmas artikkeli alla). Vuoden 2009 kovassa helleaallossa (Melbournessa oli 3 päivää yli +43C) kokonaiskuolleisuus nousi 62%; tästä löytyy myös mielenkiintoinen raportti, kts linkki alla.

Siinä missä katastrofaalisen 11-12C-asteen nousun globaaleihin keskilämpötiloihin on laskettu tekevän merkittävän osan Australiasta asuinkelvottomaksi, kenties yllättäen Maplecroft / KPMG raportissaan ”Expect the unexpected: Building business value in a changing world” luokittelee ”Climate change vulnerability index”:in olevan Australiassa ja Suomessa yllättävänkin samaa, matalahkoa luokkaa.

Sopeutuminen lämpimään

Kun tänne muuttaa kylmemmästä niin mitenkäs on sopeutumisen laita? Tutkimusten mukaan vuoristoilmastoon sopeutuminen – akklimatisaatio – kestää elimistöltä kuukausia ja sopeutuminen jatkuu jopa vuosia, mutta lämpimään sopeutuminen tapahtuu tutkimusten mukaan nopeammin. Lämpöakklimatisaation – eli että vartalo tottuu lämpimämpään ympäristöön – sanotaan kestävän vain pari-kolme viikkoa, mutta uskoisin että pidempi oleskelu lämpimämmässä ilmassa muuttaa myös pidemmällä tähtäimellä rasvakerrostumia yms. Siinä missä täällä on suuremmat päivävaihtelut lämpötiloissa kuin Suomessa, on Suomen vuosivaihtelu paljon suurempaa. Jotenkin olettaisin sopeutumisen olevan vaikeampaa sellaisessa ympäristössä jossa vuosivaihtelu on kovin suurta.

Melbournen seudulla lämpötilaan sopeutumista helpottaa se että täällä on yleensä aika kuiva ilma; niinpä +30C tai harvinaiset +40C:nkään lämpötilat eivät tunnu läheskään yhtä tukalilta kuin esim. Queenslandissa jossa ilma on trooppisemman kosteata. Itse en ainakaan ole kokenut ilmaa täällä juuri koskaan ”liian kuumaksi”, vaikka toki yli +30C:n lämpötiloissa ilmastointia tuleekin kotona käytettyä. Tilannetta auttaa myös se että Melbournessa äärimmäisen kuumat kaudet eivät yleensä kestä kovin montaa päivää, jälleen toisin kuin monissa muissa Australian kaupungeissa kuten Perthissä.

Linkkejä:


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Kategoriat

%d bloggers like this: