Kirjoittanut sim | toukokuu 12, 2012

Ympäristöajattelun kärjessä

Pahoittelen pitkää postausta, tästä tulikin tällainen yleisluontoinen ekologisuuslinkkikeskus😉 Sen lisäksi että postauksessa on monta linkkiä, olen koonnut muutaman relevantin linkin jutun loppuun yhteen josta ne ehkä löytää helpommin.

Viime aikoina olen törmännyt useampaankin suomalaiseen joiden mielestä Australia on pahanlaatuinen takapajula ympäristöystävällisessä/ekologisessa ajattelussa. Tämä on ottanut hiukan korvaan koska itselläni on täältä täysin päinvastaisia kokemuksia; pelkästään helmikuussa järjestetty Sustainable Living Festival oli monta kertaa isompi tapahtuma kuin aiheesta olen ikinä esim. Suomessa nähnyt. Tässäkin asiassa pätee siis jo aiemmin esille tuomani ilmiö ettei Australia suinkaan ole samanlainen joka paikassa (eivätkä ilmeisesti australialaisetkaan, kuulemastani päätellen) – nämä ympäristöasioiden jälkeenjääneisyyttä eniten haukkuneet ihmiset kun asuvat Western Australiassa.

Itse en ole WA:ssa vielä käynytkään, joten käsitelläänpä tässä nyt muutamaa tähän liittyvää asiaa ja kokemuksiani niistä Victorian / Melbournen perspektiivistä. Enkä puhu nyt niinkään ihmisten asenteista, koska niitä varmasti löytyy joka lähtöön ja kunkin oman lähipiirin koostumus vaikuttaa kokemuksiin niistä, vaan laajemmista linjoista.

Kierrätys kotona

Asumme ”keskisuburbissa” noin 15km keskustasta etelään. Arkikierrätys on hoidettu meillä niin että viikottain kerättävän kaatopaikkaroskiksen lisäksi on kahden viikon välein tyhjennettävä kierrätysroskis. Samaan roskikseen laitetaan niin pahvit, paperit, alumiinitölkit kuin juomapullotkin ja erottelu tapahtuu keskitetysti. Kolmanteen, myös kahden viikon välein tyhjennettävään, roskikseen (”green bin”) laitetaan puutarhajätteet kuten ruoho, oksat yms.

Isompia jätteitä (kuten pesukoneenromuja) yms voi kunnan tilata kaksi kertaa vuodessa maksuttomasti hakemaan kotoa pois. Isoja oksia ja puita kerätään samoin kaksi kertaa vuodessa. Ainoa merkittävä kierrätyselementti mikä tästä puuttuu on biojätteet joita ei kotitalouksilta kerätä – monilla tosin on komposti johon ne laitetaan. Kaupunki jakaa koteihin opasta ja listaa mistä selviää melkein minkä vaan jätteen oikea käsittely.

Ja kyllä, nämä ”kaikki yhteen” (co-mingled)-tyyppiset kierrätysjätteet todella erotellaan toisistaan. Tämän voi käydä itse toteamassa vaikka Visyn laitoksilla johon meidänkin kaupunki (Bayside) on järjestänyt kierroksia. Koululuokillekin kierroksia on, ja varmasti päästävät ihan yksityishenkilöitäkin toimintaa katsomaan jos kysyy..

Kierrätys työpaikalla

Työpaikallamme on käytössä kolme erilaista roskista; kaatopaikkajätteelle, kierrätettäville jätteille sekä biojätteelle. Jokainen näistä on varustettu selkeällä opastuksella mitä niihin saa ja ei saa pistää; tässä esimerkki kierrätysroskiksen ohjeesta. Lisäksi seinillä opastetaan kierrätyksestä yleisemminkin (tässä alumiinitölkkiesimerkki) ja avokeittiöstä löytyy myös kännykänkierrätyspiste.

Kierrätys muualla

Muuallakin liikkuessa onnistuu kierrätys ainakin jossain määrin; mm. jokaisella rautatieasemalla ja monessa muussa paikassa on kahdenlaisia roskiksia; kaatopaikkajätteelle ja kierrätettäville tuotteille. Keskustassa, puistoissa yms on juomapullon täyttöpisteitä jotta ei tarvitsisi ostaa aina uutta. Printterien muste/jauhekasetteja ottavat ilmaiseksi vastaan mm. lähes kaikki postin pisteet sekä lukuisa määrä muita paikkoja, esim. elektroniikkaliikkeitä. Kierrätyspaikat eri tuotteille löytää Recycling Near You-palvelusta.

Kierrätyksestä on vaikea löytää takuuvarmasti vertailukelpoisia tilastoja maiden välillä – tai ei ehkä ole, mutta en jaksa/ehdi tähän väliin paneutua näiden määritelmiin sen tarkemmin. Sen verran mitä tilastoja kaivoin, oli kuitenkin vähintään mielenkiintoista havaita että Suomessa kierrätettiin yhdyskuntajätteestä 36% vuonna 2009. Victoriassa ”municipal solid waste”:n (joka lienee lähinnä vastaava) kierrätysaste oli 48% kun taas osavaltion kokonaiskierrätysaste oli 64%, samoin vuonna 2009. Joku asiaa paremmin tietävä ja varmasti vertailukelpoisia lukuja tunteva henkilö voisi kommentoida tähän jotain – olisiko todellakin niin että täällä (Victoriassa) kierrätysaste on merkittävästi Suomea korkeampi? Vaikea joka tapauksessa näiden lukujen valossa uskoa että se olisi dramaattisesti huonompi.

Ekologinen ympäristösuunnittelu

Permakulttuurin (permaculture) konsepti on Australiasta lähtöisin jo useamman vuosikymmenen takaa, ja on täällä saavuttamassa jo lähestulkoon mainstream-aseman; tietenkään kaikki eivät siitä vielä tiedä mutta ottaen huomioon millainen pikku-nicheryhmä tästä Suomessa tietää on tietoisuus aivan eri sfääreissä.

Permakulttuuri on hyvin laaja-alainen konsepti / suunnittelumalli johon on saatavilla eriasteista koulutusta paikallisia yliopistoja myöten (kts. RMIT:n kurssi ”Permaculture and sustainable living”). Tutustumisen tähän aarrearkkuun voi aloittaa vaikkapa Permaculture Melbournen sivuilta, josta permakulttuurin arvoihin johdantona tämä:

Core values:

  • care of the earth
  • care of people
  • sharing of skills, knowledge and surplus production
  • reducing consumption
  • recognising that there are natural limits to growth, and that our activities must restore health to the planet.

RMIT:llä on muuten paljon muutakin kestävän kehityksen koulutusta, mm. maisteriohjelma aiheesta Master of Engineering (Sustainable Energy).

Luomutuotanto

Tästä olenkin jo maininnut aikaisemmin, mm. faktasta että pinta-alalla mitattuna Australiassa on maailman luomutuotannosta peräti 38%. Luomutuotteita on täällä äärimmäisen hyvin saatavilla ja valikoima on runsas. Mutta mistä niitä löytää?

Ihan perusmarketeissakin (Coles, Woolworths) luomutuotteita on aika hyvin, mutta vielä paremmin niihin erikoistuneissa liikkeissä sekä tietysti farmers’ marketeilla. Luomukauppoja löytyy ympäri kaupunkia ties miten monta, joten alla linkkilistassa vain täällä meilläpäin Baysiden alueella ja ympäristössä olevia liikkeitä.

Tällaiselta näytti valikoima meidän lähiluomukaupassa, Patterson Organicsissa, tänään:

Ympäristöystävällinen arkkitehtuuri & energia

Liityin joku aika sitten loistavaan järjestöön, Alternative Technology Association:iin (ATA), joiden julkaisuja olen suurella mielenkiinnolla lukenut. Järjestö julkaisee kahta lehteä, toinen (Sanctuary) enemmän ympäristöystävälliseen asumiseen ja arkkitehtuuriin keskittyvä ja toinen (ReNew) energia-asioihin. Alla viimeisimpien numeroiden kansikuvat ko. lehdistä, suosittelen erittäin lämpimästi tutustumaan. Niissä nimittäin on kansainvälisestikin vahvaa faktatietoa hyvin käytännönläheisellä tavalla ja normaalien ihmisten budjetteihin sopivia ratkaisuja. Jos Suomessa on jotain tämän parempaa tarjolla ympäristöystävällisen suunnittelun yms saralla, vinkatkaa ihmeessä. Kansikuvia klikkaamalla pääsee ko. lehtien sivuille:

Ylläolevien lehtien kautta löytyy myös loputon määrä ekologiseen suunnitteluun, rakentamiseen, energiansäästöön ja -tuotantoon liittyviä linkkejä – en edes yritä kopioida niitä tähän.

Teollisen energiantuotannon osalta Australialla on paljon parannettavaa; suurin osa sähköstä tuotetaan edelleen hiilellä ja Victoriassakin tuli juuri käsittämättömiä lisärajoituksia tuulivoimaloille. ”Kiitos” tästä tilanteesta kuuluu suurelta osin hiiliteollisuuden lobbaukselle – heidän positiivisella vastapuolellaan on mm. Beyond Zero Emissions-organisaatio. Hajautetun tuotannon tasolla tilanne on kuitenkin toinen, ja aurinkopaneeleita niin sähkön tuotantoon kuin veden lämmitykseenkin on paljon käytössä.

Kotitalouksien energiansäästössä auttaa mm. Living Green-palvelu joka vaihtaa ilmaiseksi vanhat lamput CFL-lamppuihin, tarjoaa ilmaisia standby-katkaisijoita ja ilmaisia vedensäästösuihkupäitä yms – ilmaiseksi asennettuna. Victorian hallitus maksaa viulut. Vanhojen talojen energiatehokkuudessa ei todellakaan ole mitään kehuttavaa (ovat käytännössä täysin eristeettömiä), mutta uusien talojen energiatehokkuusvaatimukset ovat jo aivan kelvollista luokkaa.

Veden säästö

Kuivana mantereena Australiassa on totuttu siihen että vedestä on ajoittain pulaa – ja silloin kun sitä tulee, sitä tulee usein liikaa kerrallaan. Maatiloilla onkin käytössä paljon omia pikkupatoratkaisuja ja kaupunkien juomavesivarannot turvataan isommilla patoaltailla. Ilmeisesti toisin kuin länsirannikolla, Melbournessa otetaan vakavasti myös veden säästö. Alkaen kehoituksista työpaikan hanoilla vedenkäyttörajoituksiin, homma on mielestäni hyvin hallussa täällä.

Myös nyt parin sateisemman vuoden jälkeen kovasti kritisoitu suolanpoistolaitos tulee varmasti seuraavan kuivan kauden kuluessa tarpeeseen. Vedenkulutus Melbournen seudulla on myös laskenut viime vuosina merkittävästi, ja on nyt suunnilleen samalla tasolla kun Suomessa tai vähän alempikin, luokkaa 150l/hlö/pv, vs Suomen 170l/hlö/pv. Tämä on mielestäni erinomainen saavutus ottaen huomioon että täällä on paljon Suomea enemmän uima-altaita sekä kesällä kastelua vaativia pihakasveja. Tietysti Suomessa ei vedensäästöön ole niin suurta tarvettakaan.

Muita sekalaisia juttuja

Kaupassa jaetaan ilmaiseksi täällä Victoriassa yhä heppoisia muovikasseja, mutta toisaalta suuri osa ihmisistä käyttää dollarin maksavia ”kestokasseja”. ACT:ssä muovikassit ovat suomalaistyyppisiä tukevia, maksullisia kasseja. Jotkut pienemmät kaupungit sen sijaan ovat kieltäneet muovikassit kokonaan, joten niiden osalta skaala on suuri.

Printterit töissä tulostavat oletusarvoisesti kaksipuoleisesti, ainakin meillä (maan 6. suurin yritys).

Roskaamista vastaan taistellaan aktiivisesti, ja pääsääntöisesti paikat ovatkin siistejä. Rannikolla kun ollaan, etenkin kesäisin on ollut ”Bin it or Swim in it”-kampanijoita.

Autosta roskien viskaajat voi myös raportoida jos sellaisen havaitsee, jolloin tekijä saa sakot; tätä tarkoitusta varten on oikein iPhone-applikaatiokin.

Yhteenveto

Luonnollisestikin YMMV ja selvästi eri osavaltiot ja alueet ovat ”ekotietoisempia” kuin toiset. Mutta omien kokemusten ja juuri näiden alueellisten erojen takia en kerta kaikkiaan hyväksy yleistettynä totuunena sitä että Australia olisi jotenkin kategorisesti aivan hirveästi ympäristöasioissa jäljessä muuta maailmaa.

Otsikosta huolimatta tämän tarkoitus ei missään nimessä ole väittää että Australia olisi jotenkin ympäristöystävällisyyden kärkimaa kaikessa – ei varmasti ole, eikä muuten ole Suomikaan. Pointtina oli vaan antaa vähän toisenlaista perspektiiviä ja vastapainoa väitteille että Australia olisi jotenkin kaikilta osin ekologisuudessaan takapajula, koska sekään ei nyt vaan pidä paikkaansa.

Linkkejä joihinkin edellä liittyviin juttuihin; lista ei missään nimessä ole kattava, mutta näillä päässee alkuun.

Kierrätys

Vesi

Uusiutuva energia, energiatehokkuus yms

Luomukauppoja lähinnä Baysiden alueella:

Muita


Responses

  1. Ihana lukea positiivisempaa ekojuttua🙂 itse lukeudun naihin WA:ssa asuviin valittelija-kirjoittelijoihin. Taitaa WA olla tassakin asiassa itarannikkoa reippaasti jaljessa, vaikka pikkiuhiljaa tannekin nousee energiatehokkaampia taloja. Ensi viikonloppuna on Perthissa sustainable living-messut, taytyy kayda siella kuikuilemassa uusia tuulia😉 Luomua on kaupoissa tarjolla, myonnetaan. Mutta kierratys on muuten kylla ihan lapsenkengissa, ja kun noita sairaaloita on muutaman kiertanyt ja nahnyt millanen maara roskaa ja kertakayttokamaa siella lentaa kierrattamatta pois, niin tulee kylla paha mieli. Laakejatteista ei ole mitaan kunnon protokollaa (pahimmillaan viemariin vaan!), mitaan muovia tai paperia ei erotella/kierrateta ja meilla on kaytossa kertakayttoisia saksia ja pihteja, kun sterilointi ja teroitus maksaa liikaa! Siis metallisia instrumentteja, joita kaytetaan pahimmillaan tasan yhteen tikkilangan poikkasuun, ja sit roskiin..

    • Löytyipä muuten mielenkiintoinen raportti kun pikaisesti etsin tilastoa noiden erojen taustalle; “State of Australian Cities”-raportti osoitteessa
      http://www.infrastructure.gov.au/infrastructure/mcu/soac.aspx paljastaa että Perthissä jätettä meni kaatopaikalle vuonna 2009-2010 yli 2000kg/hlö/vuosi – ylivoimaisesti eniten koko Australiassa. Sydneyssä ja Melbournessa luku oli luokkaa ~800kg/hlö/vuosi eli alle puolet Perthin jätemäärästä.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Kategoriat

%d bloggers like this: