Kirjoittanut sim | heinäkuu 16, 2012

Synnytys Australiassa

Edellisen postauksen jälkeen perheemme on saanut – muutama päivä sitten – ensimmäisen Australian kansalaisen kolmannen lapsemme syntymän myötä. Ajattelin koota tähän – näin miespuolisesta näkökulmasta melko analyyttisesti – erilaisia pointteja synnytyksestä täällä Australiassa (tai korostettakoon väistämättömien osavaltiokohtaisten erojen vuoksi että Victoriassa/Melbournessa), miten se erosi aiempiin Suomessa yms.

Vaihtoehtojen meri

Kun synnytystä alkaa täällä miettimään ja sen kulkua selvittelemään, ensimmäisenä vastaan iskee loputtomalta tuntuva määrä eri tapoja hoitaa synnytys; päätöksiä kun pitäisi tehdä mm. seuraavista asioista ja joistakin kovin aikaisessa aikataulussa:

Synnytys kotona vai sairaalassa? – kotisynnytys, vaikkakin käsittää vain n. 0.3% kaikista synnytyksistä Australiassa, on täällä selvästi yleisempi ja sosiaalisesti hyväksytympi kuin Suomessa (vaikkakin silti mediassa kiivaasti väitelty asia etenkin silloin kun jotain sattuu). Mahdollisuutta kotisynnytykseen ajaa ja niihin apua tarjoaa monta järjestöä, päällimmäisenä kattojärjestö Homebirth Australia.

Synnytysosasto vs Family Birth Centre. Jos päätös kallistuu perinteisemmän sairaalan puoleen, sielläkin on ”luomumpi” vaihtoehto – johon mekin päädyimme – tarjolla tavallisen osaston lisäksi. Nämä ns. family birth centre:t ovat yleensä normaalin sairaalan yhteydessä mutta kodinomaisempia paikkoja joissa päähoidon antavat kätilöt. Huolimatta niiden suuresta suosiosta, family birth centrejä on Melbournen alueella vain muutama ja jos niihin haluaa, on syytä varata paikka nopeasti raskauden alettua (me varasimme paikkamme ennen 10. raskausviikkoa). Virallinen kuvaus näistä paikoista menee seuraavasti:

A place you can go for pregnancy (antenatal), labour, birth and postnatal care. Usually a home-like setting, with midwives as the main carer. Some hospitals have birth centres and there are one or two private centres in Victoria.

Synnytysosastojakin kävimme muutaman kiertämässä ja siellä järjestelyt tuntuivat melko samoilta kuin Suomessa. On syytä muistaa että julkisen puolen potilaana (kts alla) ei voi välttämättä itse valita mihin sairaalaan (oli sitten kyseessä birth centre tai ei) menee synnyttämään – kukin automaattisesti ”kuuluu” oman alueensa sairaalaan ja kaikki muut sairaalat eivät välttämättä ota alueensa ulkopuolelta asiakkaita.

Yksityinen vs julkinen hoito/sairaala; mikäli kuuluu Australian normaalin terveydenhuollon piiriin (tämä riippuu viisumista), hoito julkisessa sairaalassa on ilmaista, yksityiset taas maksavat paljonkin – synnytyksen osalta puhutaan tuhansista dollareista. Mahdollisesta sairausvakuutuksesta riippuu mitä, jos mitään, jää itselle maksettavaksi. Yksityissairaalan etuihin lukeutuu mm. se että saa itse valita mihin sairaalaan menee ja kuka on hoitava lääkäri, saa yleensä yksityishuoneen yms. Yksityisen puolen haitaksi voi potentiaalisen rahanmenon lisäksi lukea sen että interventiot kuten keisarinleikkaukset ovat yksityisellä puolella selvästi yleisempiä kuin julkisella – eri sairaaloiden erot ovat tässä suhteessa muutenkin suuria (kts linkki performance-raporttiin alla).

Yksityissairaalan lisäksi on monesti tarjolla erikoinen mahdollisuus mennä julkiseen sairaalaan yksityispotilaana – tällöin etuihin lukeutuu samoin mahdollisuus valita lääkäri. Yleensä sairaalat ”hinnoittelevat” tämän mallin niin että asiakkaalle ei jää vakuutuksensa jälkeen muita kuluja (ns. ”no gap”). Tämän järjestelyn pointti on että sairaala saa ko. tapauksista paremmat tulot – jos siis sattuu olemaan sairausvakuutus joka synnytyskuluja korvaa, voi tällä tavalla tukea omaa sairaalaansa taloudellisesti ilman että se on omasta pussista pois.

Kätilö vs lääkäri raskauden hoitajana; monissa paikoissa on tarjolla valinta kuka pääsääntöisesti raskautta hoitaa, yleensä kätilö tai lääkäri. Sen lisäksi jossain voi vielä valita eri yhdistelmiä sairaalan kätilön, sairaalan lääkärin, oman perhelääkärin/lääkärin, erikoislääkärin ym välillä.

Lisäksi raskausajan ultraukset voi hoitaa joko sairaalan toimesta tai yksityisesti muualla, mutta yksityisiäkin paikkoja on kahdenlaisia; diagnostic ja non-diagnostic, joista jälkimmäiset keskittyvät tekemään 3D/4D-ultria mutta kategorian mukaan eivät saa tehdä mitään lääketieteellisiä diagnooseja vauvan tilasta (ei edes, kuten meille selvisi, antaa paino-arviota). Vähintään ensimmäinen, rv 12:n, ultra tosin yleensä hoidetaan itse yksityisellä jo pelkästään sen takia että synnytyspaikka ja raskauden ”hoitaja” ei välttämättä ole siinä vaiheessa tiedossa.

Ja jos oikein hankalaksi haluaa asian tehdä niin voi vielä ottaa huomioon että jos jotain vakavampaa sattuu, minkätasoinen vastasyntyneiden tehohoito on missäkin saatavilla. Synnytyspaikoissa nämä luokitellaan kolmeen kategoriaan; Level 1-sairaalat on tarkoitettu normaaleille matalan riskin raskauksille ja Level 3-sairaaloilla on vastasyntyneiden teho-osasto; näitä on vain muutama, ja ne mielellään keskittyvätkin hoitamaan vaikeita raskauksia joten ”normaaliraskaudet” voidaan pyrkiä ohjaamaan muihin sairaaloihin. Level 2-sairaaloiden hoitotaso on taas siitä väliltä. Tarvittaessa vauvojen hätäsiirtoja Level 3-sairaalaan hoitaa NETS-niminen systeemi.

Suomalaiseen ”teet sitten näin”-systeemiin tottuneelle tämä valintojen runsaus on vuoroin avartavaa ja vuoroin ärsyttävää; tässä niinkuin niin monessa muussakin asiassa tarjolla olevien vaihtoehtojen määrä on suuri ja edes melkein informoidun oloisen päätösten teko vaatii paljon perehtymistä. Eri malleja ja sairaaloita läpikäytyämme päädyimme siis julkisena asiakkaana tuohon ”Family Birth Centre”-malliin Angliss Hospitaliin, jonne meiltä ajaa noin 45min – vaikka lähin synnytyssairaala olisi ollut 5min ajomatkan päässä. Tämä ei edes ole lähin birth centre mikä meiltä olisi, mutta Monash Medical Centre:n birth centre ottaa asiakkaitaan vain omalta alueeltaan johon me emme kuulu – mitenkään kaikkialla asuvat eivät siis automaattisesti pääse birth centreihin. Angliss kuitenkin ottaa asiakkaita mistä vaan.

Synnytyskokemus – Family Birth Centre, Angliss Hospital

Angliss Hospital sijaitsee aivan Dandenong Ranges-kansallispuiston vieressä upealla paikalla ja hienoilla vuoristonäköaloilla huoneestakin:

Synnytyssairaalana – ja muutenkin – Angliss Hospital on keskikokoinen ~2,200 synnytyksellä vuodessa:

Family Birth Centren puolella oli seinällä mm. tällaisia asiaankuuluvia ”mietelauseita”, luonnonmukaiseen synnytykseen kun siellä pyritään:

Birth centerien ajatusmaailma siis on että synnytys on luonnollinen fysiologinen toiminto, jonka naisen vartalo osaa hoitaa itse eikä tapahtuman kulkuun ole syytä puuttua lääketieteellisin keinoin (paitsi hätätilanteessa). Synnytys itsessään oli rauhallinen ja hyvin ‘epälääketieteellinen’ tapahtuma. Mitään piuhoja / seurantalaitteita ei kiinnitetty ja vauvan sydänääniä seurattiin ajoittain mahan päälle asetettavalla dopplerilla. Minkäänlaisia ‘väliaikatietoja’ aukenemissenteistä tms ei tullut, joka vähän haittasi ”ulkopuolisena” seuraten kun en tiennyt aina että missä kohtaan nyt mennään😉 Kertaakaan ei myöskään kerrottu mitä vaimoni pitäisi tehdä tai missä asennossa ”pitäisi” olla, ei käsketty ponnistaa tms. vaan kaikki tehtiin sen mukaan mikä parhaalta milloinkin tuntui. Kätilöiden tarjoama apu normaalisynnytyksessä siis oli lähinnä läsnäoloa ohjaamisen sijaan.

En nyt lähde itse synnytystä tässä kuvailemaan kun en itse ollut suorittava osapuoli, mutta synnytys sujui hyvin & molemmat olimme paikkaan, sen ”filosofiaan” ja sen toteutukseen sekä henkilökuntaan erittäin tyytyväisiä. Vielä kun tarvittaessa samalta käytävältä löytyi apua mahdollisiin komplikaatioihin – toisin kuin esim. kotisynnytyksessä – niin paikka tuntui senkin puoleen turvalliselta valinnalta. Koko perhe olisi ollut paikkaan tervetullut, mutta vanhemmat lapsemme jäivät kotiin ystäviemme hoidettaviksi.

Hauskana yksityiskohtana sairaalassa oli menu josta sai tilata kunkin tulevan ruoan kuin ravintolassa ikään:

Minä en ruokaa tosin saanut, mutta kuulemma se oli ihan maittavaa.

Syntymän jälkeen

Välittömästi synnytyksen jälkeen saimme niin paljon rauhallista aikaa vauvan kanssa kuin halusimme; kukaan ei änkenyt kylvettämään tai edes punnitsemaan vauvaa – myöhemmin hoidettiin K-vitamiinipistos ja vauvan punnitus. Ennen lähtöä yritettiin myös tehdä VIHPS-kuulontarkastus kehittyneen oloisella laitteella (kehittyneemmän anyway kuin Naistenklinikan torvi 3v sitten..) mutta koska vauvamme ei oikein ollut tarpeeksi raukea moiseen niin tämä pitää tehdä ”lähisairaalassamme” joku lähipäivä.

Paikasta, tilanteesta ja asiakkaan toiveista riippuen kotiin pääsee jotain väliltä jo synnytyspäivänä tai joitakin päiviä sen jälkeen. Meillä kotiin lähdettiin seuraavana päivänä ja kätilö tuli kotona käymään sitä seuraavana sekä parin päivän päästä ensimmäisestä visiitistä. Siitä seuranta siirtyy paikalliselle neuvolasysteemille josta myös ensimmäinen visiitti tulee kotikäyntinä. Systeemi on aikalailla Suomen neuvolaa vastaava ja tuttu jo aiemmilta lapsiltamme.

Lopuksi vielä muutama mielenkiintoinen linkki:

Linkkejä:


Responses

  1. Onnea uudesta ”australiakansalaisesta” perheenjäsenestä!! =) Luen ja seuraan teidän elämänne Australiassa 2 vuoden aikaa.. jos muistan oikein. =)

    • Kiitos! Mukavaa että noin ”pitkäaikaisijakin” lukijoita on.

  2. Neljähenkinen perhe joka seuraa blogianne täältä suomesta onnittelee suuresti uuden ”aussi” perheenjäsenen saapumisesta Melbourneen🙂

    • Kiitos! Tuli juuri hiukan paineita nostaa täällä esille tuomieni kuvien laatua kun kävin vilkaisemassa tuota portfoliotasi..😉 Upeita!

  3. Onnittelut! Mahtava uutinen!

  4. Aurinkoiset onnittelut koko perheelle🙂

  5. Törmäsin tähän tietoon vasta nyt, jälkijunassa tulleet lämpimät onnittelut silti koko perheelle!!


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Kategoriat

%d bloggers like this: