Kirjoittanut sim | kesäkuu 28, 2013

Matkamietteitä Suomesta

Käynnissä on koko perheen toinen Suomen loma. Pari vuotta sitten tehdystä edellisestä reissusta jäi käteen kasa mietteitä joita ajattelin täydentää tässä tämänkertaisilla tuntemuksilla. Pyrin välttämään edellisen listan kanssa päällekkäisiä pointteja jotka ovat yhä enimmäkseen valideja.

  • Tietynlainen arkipäivän joustamattomuus iski kasvoille heti lentokentällä; matkatavaravuoremme pakkauksessa autoihin ja lasten lyhyen extravessakäynnin seurauksena poistuimme parkkipaikalta ilmeisesti liian myöhään kun puomi ei auennutkaan maksetulla parkkilipulla. Valvomosta ei puhelinyhteyden myötä myötätuntoa herunut, vaan tylysti passittivat takaisin maksamaan pari euroa lisää. Toisaalta myöhemmin koin kirjaston taholta myös joustavaa asiakaspalvelua, että ihan joka paikassa ei onneksi sääntöihin tuijoteta sokeasti.

  • Australiassa välillä hämmästelen joidenkin paikkojen kehnoa aukioloaikaa; esim. eläintarha ja museot menevät yleensä kiinni jo viideltä. Osataan sitä näköjään Suomessakin: Särkänniemi aukeaa kesäkuussa – jonka pitäisi jo olla sesonkiaikaa – arkisin vasta klo 11:00, osa laitteista tunnin myöhemmin! Viikonloppuisin, jolloin kaiken järjen mukaan kävijöitä on enemmän, paikka avataan klo 12:00. Ei ymmärrä. Minusta tuo on käsittämättömän myöhään. Kiinnikin paikka menee jo klo 19:00 vaikka valoisaa riittäisi vielä tuntikausia. Heinäkuussa tilanne on marginaalisesti parempi, mutta luulisi että kesän valossa kävijöitä riittäisi vaikka aamu-kahdeksasta iltakymmeneen. Ehkä sitten ei.

  • Oli ilo huomata että kahvitilanne on Suomessa parantunut; Helsingissä on jo muutamia ihan oikeilla espressokoneilla kahviansa tekeviä paikkoja joista saa keskinkertaisia latteja. Samalle tasolle ei kyllä Melbournen kanssa päästä laadussa, maussa tai rakenteessa, mutta sentään juomiskelposta kahvia löytyy mitä ei kyllä muutama vuosi sitten ollut. Paikkoja joissa peruslatte on listattu kategoriassa ”erikoiskahvit” kannattaa selvästi välttää, ja suunnata ennemmin niihin muutamiin oikeasti asian osaaviin paikkoihin.

  • Suomi esittäytyy näin ”turistille” erikoisena yhdistelmänä kliinistä, siistiä ja modernia yhteiskuntaa – sekä toisaalta kerjäläisiä ja alkoholisteja örveltämässä kaduilla. Lääkärikeskukset (valitettavasti sellaistakin tarvittiin), kirjastot, kauppakeskukset, kaupat ja uudet kerrostalotkin ovat siistejä eikä niiden ulkomuodossa absoluuttisesti ajateltuna ole mitään vikaa. Itse olen kuitenkin selvästi muuttunut sen verran että lasi-teräs-tyyppiset ratkaisut vaikuttavat helposti vähän turhankin kliinisiltä ja tietyllä tapaa ”sieluttomilta”.

  • Mitä tulee alkoholiin niin Aamulehdestä luin jokseenkin järkyttyneenä että kesäviikonloppuisin Suomessa sairaaloiden ensiavun asiakkaista 80% (!!) on humalassa. Käsittämätöntä. Toinen mielenkiintoinen pointti on että suomalaisten alkoholiostokset Virosta muodostavat yllättävän merkittävän osan (2-4%) Viron BKT:stä.

  • Asiakaspalvelussa on selvästi vuosien varrella edistytty ja hyvääkin palvelua tuli reissulla vastaan. Toisaalta Marimekon(!) liikkeessä väitettiin että tax-free-ostoksia ei voi tehdä Suomen passilla, heh heh.. Töykeitä ihmisiä on myös vastassa lähes päivittäin – kaupassa työnnetään ostoskärryjä päin niin että tulee mustelmia, hisseissä kehtasi yksi pariskunta valittaa kovaan ääneen vanhuksille joiden hissiin tulo kesti liian kauan (vastakommenttini että älkää tuollaisista välittäkö otettiin ilolla vastaan), ovia ei avata, merkillisesti sekä jalankulkijat että autoilijat vaikuttavat tylyiltä ja käyttäytyvät kuin omistaisivat tien yms. Tätä muuten hyvin siistissä Sellon kirjastossa kirjoittaessani mietityttää vielä että onko ihmisten aivan pakko tunkea käytetyt purkkansa tähän pöydän alle kun tuossa 50cm päässä on roskiskin.

  • Eräs asia mikä aina aiheuttaa (paino-)ongelmia ovat suomalaiset herkut ja ruoat. Niiden ylenmääräiseltä nauttimiselta kun on jokseenkin mahdotonta välttyä; loputon valikoima ruisleipää, kaikkia tuttuja karkkeja, munkkeja, rieskoja ym ruokaa on tulee väkisin syötyä ihan liikaa. Pettymyksiäkin on tosin tällä saralla tullut vastaan; joko kriteerini ovat (entisestään, joka olisi hiukan huolestuttavaa) nousseet tai maku on muuttunut tai molempia, mutta jostain syystä monet annokset ja ruoat mitkä ennen ovat olleet lempiruokia täällä eivät enää olekaan niin mahtavia makukokemuksia. Tavallaan tämä on tietysti hyvä, mutta väistämättä tulee hiukan pettynyt olo kun maistaa ruokaa jonka oman muistin mukaan pitäisi olla ”tosi hyvää”, mutta lopputulos onkin vain ”ihan ok”. No, eipä jää enää niitä ikävä.

  • Iloksemme lämmin alkukesä on kypsyttänyt mansikat sesonkiin keskimääräistä aikaisemmin, ja makean suomalaisen mansikan voittanutta ei kyllä ole – eräs teoria tälle on että pitkät valoisat päivät saavat marjat makeiksi, mutta en tiedä onko tätä koskaan ”todistettu”.

  • Liekö kyseessä ilmaston epävakaammaksi muuttuminen Suomessa(kin), mutta säätiedotukset ovat olleet ihan yhtä turhan kanssa. Jopa seuraavan päivän ennustus voi mennä – ja on mennyt, monesti – täysin metsään, pidemmälle ulottuvista nyt puhumattakaan. Pääosin ollaan kuitenkin nautittu aurinkoisesta ja harvinaisenkin helteisestä säästä, joten sen suhteen ei paljon paremmin olisi voinut mennä.

  • Lämpötiloista on jälleen kerran on todettava että joku esim. +20C täällä on merkittävästi lämpimämpi lämpötila kuin +20C Melbournessa; tämä johtunee ainakin huomattavasti hiljaisemmista tuulista Suomessa, ja kosteusprosentin eroillakin voi olla merkitystä. Kertauksen vaatii myös seikka että talot tuntuvat hengittämättömyydessään ahdistavilta ja tunkkaisilta; ilma ei vaan tunnu vaihtuvan vaikka kaikki lävet ovat auki (tai ainakin kaikki hyönteisverkotetut lävet, koska muuten talot ovat täynnä ärsyttäviä iniseviä – poikamme sanoin – ”imi-verta-öttejä”). Taloihin vielä sellainen lisäys että on ollut ärsyttävää pitkänä ihmisenä hakata päätänsä liian matalalla roikkuvaan lamppuihin – Australiassa paitsi huonekorkeus on usein korkeampi, kattolamput ovat usein upotettuja kattovalaisimia.

  • Luonto on kyllä Suomessa upean vihreää & vehreää etenkin näin alkukesästä. Samanlaista kaikenkattavaa vaaleanvihreää vehreyttä ei juuri Australiasta löydy.

  • Liikenteessä on hämännyt autojen merkittävä ylinopeus. Sitä on tottunut Victoriassa siihen että kun nopeusrajoitus on 100km/h, kaikki kaistat ajavat tasaista 99-100km/h vauhtia. Täällä moottoritiellä voi hyvin ajaa 120km/h vastaavalla rajoitusalueella ja päätyy niin ohittelemaan ”matelevia” autoja kuin väistelemään ainakin 140km/h ohi huristelevia tapauksia. Toinen liikenteeseen liittyvä ärsyttävä seikka ovat jostain yhtäkkiä yleistyneet mopoautot. Nämä oudot pikkuautot kulkevat normaalin liikenteen seassa, mutta saavat kulkea max 45km/h joten ovat pahana tukkona vähänkään isommalla tiellä. Kuskeista suurin osa näyttää olevan niitä 15-17-vuotiaita jotka eivät vielä ”oikealla” autolla saa ajaa. En tiedä mikä taho ne on lobannut läpi, mutta en tykkää.

  • Tavallisessa ruokakaupassa käynti on aina mielenkiintoista (no siis ainakin minun mielestäni ;)). Tällä kertaa niissä on täällä pistänyt silmään erityisesti valmisruoan ja einesten järjettömän isot valikoimat. Niitä on monta kertaluokkaa enemmän tarjolla kuin Australiassa. Tämä voi monen mielestä olla hyväkin juttu, mutta minä koen sen enemmän negatiivisena. Toisaalta viilejä ja jugurtteja on niitäkin monta kertaluokkaa enemmän (suomalaistyyppisiä viilejähän ei Australiassa ole), joka taas on hyvä juttu. Myös monta hyvää leipää löytyy ihan perusmarketeista – oikeasti hyvää leipää saa Melbournessa mennä metsästämään leipomoista joita onneksi on paljon.

  • Aiemminkin olen huomioinut pukeutumisesta että australialaiset ovat hyvin kaukana ns. muotitietoisesta kansasta ja yleistäen pukeutuminen on vähän mitä on. En voi itse väittää seuraavani muotia tippaakaan – päinvastoin, lähes halveksun jatkuvasti viimeisimpien trendien perässä juoksemista – mutta perustyylikäs tai edes siisti pukeutuminen on silti mielestäni Hyvä Juttu ™. Suomessa olen nyt havainnut että kansa jakautuu vahvasti kahtia; toisaalta on se yhä valtaväestöä edustava tuulipukukansa jota pukeutuminen ei voisi selvästikään vähempää kiinnostaa, kunhan päällä jotain on. Toisaalta taas katukuvassa on myös hyvinkin tyylikkäitä ihmisiä jokseenkin mielenkiintoisena kontrastina.

  • Mitä tulee lentokokemuksiin, komppaan itseäni aiemmista postauksista; Qantas hyvä, Finnair not so much. Vinkkinä myös mainittakoon tämän tietämättömille että Finnair perii baby bassinet-varustellusta paikasta joka tapauksessa lisämaksun – lipussa maininta bassinet-paikassa ei riitä (toisin kuin Qantasilla). Tämä selvisi meille yhden extra-epämukavan lennon liian myöhään.. Erityiskiitoksen taas saa Singaporen lentokenttä jossa meidän pitkähkökin transit-aika meni oikein mukavasti.

  • Sekalaishuomioina todettakoon vielä ensinnäkin havainto että miksi ihmeessä Suomessa leikkikenttien suosikkipintamateriaali on hiekka? Kai se on helpoin hoidettava vaihtoehto, mutta tekee leikkikenttäreissut väkisin melko pölyisäksi puuhaksi. Toisekseen, tästä kuuluisasta yöttömästä yöstä – onhan se toki eksoottista kun on valoisaa yötä myöten, mutta riittävän nukkumisen se tekee hiukan haasteelliseksi. Kun on kuitenkin nukuttavakin, menee näitä valoisia tunteja väkisinkin jonkun verran ”hukkaan” – mielestäni esim. klo 01:00-05:00 saisi ihan suosiolla olla pimeää, harva sitä aurinkoa silloin tarvitsee😉 Lasten mielestä onkin ”tosi kätevää” kun Australiassa on ”päivällä aurinkoista ja yöllä pimeää – koko vuoden!”. Heille tämä auringon paistaessa nukkumaanmeno on tuntunut selvästi jotenkin epäreilulta..


Responses

  1. Vaikken kovin usein näille sivuille eksykään, niin silti on mukavaa (vaikkei toki kovin tärkeää) lukea, että kerrankin joku on melkeinpä 100%:sti samaa mieltä kanssani.

  2. Tätä blogia on jo kohta tylsä lukea, koska lähes kaikki ajatukset ja havainnot tuntuvat käyvän yksiin omieni kanssa. =) Erityisesti mansikat, joiden ostaminen Australiassa johtaa väistämättä pettymykseen joka kerta. Tuota lämpötilahommaa olen myös monesti miettinyt. Mistä ihmeesta se johtuukin, että lämpömittaria ei voi pukeutumisen suhteen uskoa, koska sama lukema tosiaan tuntuu kylmemmältä Australiassa. Nythän kun Suomessa on keskikesä ja Australiassa keskitalvi, ovat lämpötilat molemmissa suurinpiirtein samoissa lukemissa, eli semmoiset 15 astetta päivisin. Nykyään alkaa jo hieman enemmän valmisruokiakin täällä näkyä, sentään yhden hyllykön verran Woolworthsillakin, mutta kun 10 vuotta sitten ensimmäistä kertaa kaupasta yritti etsiä jotain nopeaa ja helppoa ruokaa, sitä ei yksinkertaisesti ollut. Opiskelijalle järkytys, kun ei löytynytkään Saarioisten mikropitsalle vastinetta! Tietysti valmisruokia parjataan, mutta kun täkäläisenä vaihtoehtona näyttää sitten joillakin olevan tapana syödä esimerkiksi ranskanperunoita tai peräti sipsejä helppona ruokana, niin eivätpä ne nekään kovin terveellisiä ole.

  3. Kiitos arvon herrat Janne & Jouni kommenteista. Pahoittelen samanmieleistä materiaalia, mutta en silti lupaa kirjoittaa kiistanalaisempaakaan😛

  4. En oikein ymmärrä miksi monet suomalaiset moittivat kotimaataan,eihän täällä ole pakko käydä…olin 3 viikkoa Australiassa siellä 27 vuotta asuneen henkilön vieraana ja totesin,että Suomea moititaan ja että kuinka kaikki on
    niin loistavasti Australiassa,kuitenkin Suomea ikävä.Olin täysin tyytyväinen Finnairin lentoon ,lensin myös Phillipines Airwaysillä sekä Qantaksella.
    Nimim.paljon maailmaa nähnyt ja Suomessa viihtyvä.

    • Kiitos Liisa kommentista. Jäi vähän epäselväksi luitko tämän kirjoituksen tuohon mainitsemaasi valituskategoriaan; ilmeisesti ja ikävä jos näin on. Se nimittäin ei ollut tarkoitus ja huomaat että toin esille suunnilleen yhtä monta positiiviseksi luokiteltavaa pointtia kuin arvostelevaa.

      On vaikea uskoa että 27v täällä asunut henkilö olisi jumittunut kulttuurishokin alkuvaiheisiin kuvailemallasi tavalla 100% toispuoleisesti toista maata ihannoiden ja toista vain haukkuen. On kuitenkin tosiasia että joka maassa riittää arvosteltavaa ja kritisoitavaa – niin Suomessa kuin Australiassakin. Lisäksi jokainen ulkomailla asunut tietää myös että on täysin mahdollista ja todennäköistäkin ikävöidä paikkaa johon ei ole enää muuttamassa – ja että näitä samoja paikkoja on myös lupa kritisoida.

      Mitä tulee Finnairiin niin olen aidosti huolestunut yrityksen kilpailukyvystä – Finnairin merkittävin valtti ovat nopeat ja sujuvat yhteydet Helsingin kautta muualle Eurooppaan, mutta ainakaan ennen uuden kaluston saamista Aasian reiteilleen (jossa menee vielä vuosia) Finnair ei yksinkertaisesti kykene kilpailemaan matkustusmukavuudessa (ml palvelu) aasialaisten yhtiöiden kanssa.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Kategoriat

%d bloggers like this: