Kirjoittanut sim | lokakuu 28, 2013

Epätäydellisyyden sietämisestä

”No worries” on asenne, tai lähes elämäntapa, joka ulottuu paljon syvemmälle kuin arkipäivässä ohimennen lausuttuun sanontaan. Wikipedia kattaa hyvin termiä hiukan syvemmälle, mutta tämä määritelmä antaa mielestäni oikeansuuntaisen kuvan:

the expression illustrates important parts of Australian culture, including: ”amiability, friendliness, an expectation of shared attitudes (a proneness to easy ’mateship’), jocular toughness, good humour, and, above all, casual optimism”

Tämä syvällisempi johdatus oli tällä kertaa niinkin arkiseen asiaan kuin hedelmiin ja vihanneksiin. Täällä nimittäin – verrattuna Suomeen ja Yhdysvaltoihin – ei olla niin hirveän tarkkoja HeVi-osaston tuotteiden ulkonäöstä, vaan pääasia on hyvä maku ja tuoreus. Voi olla että muistini pettää, mutta olen aika varma että K- tai S-ketjut Suomessa olisivat diskanneet puolet näistä paprikoista ”väärän näköisinä”:

paprika

Kun lukee Eviran julkaisua Tuoreiden hedelmien ja vihannesten kaupan pitämistä koskevat vaatimukset käy välittömästi sääliksi HeVi-kauppiaita, sen verran ankaria ja typeriäkin säädökset ovat. Esimerkiksi:

Kokoluokka määritellään paprikan yläosan leveimmän kohdan halkaisijan mukaan. Matalan paprikan (tomaattimaisen) leveydellä tarkoitetaan keskikohdan suurinta halkaisijaa. Kokoluokitelluissa paprikoissa suurimman ja pienimmän paprikan halkaisijan välinen erotus saa samassa pakkauksessa olla enintään 20 mm.

Mutta ajatelkaa mikä myönnytys: 😉

Pakkaus voi kuitenkin sisältää eriväristen paprikoiden sekoituksia edellyttäen, että paprikat ovat samaa alkuperää sekä laadultaan, kaupalliselta tyypiltään ja kokoluokaltaan (jos tuotteet lajitellaan koon mukaan) tasalaatuisia.

Rehellisyyden nimissä on todettava että en tiedä mitä täkäläiset säädökset sanovat hedelmien ja vihannesten kohtelusta. Eikä se toki ole mitenkään maailmanloppu jos esillä onkin vain täydellisiä kasviksia, mutta kyllä se on sekä hirveää tuhlausta että antaa ihmisille vääränä käsityksen mistä ja miten ne tuotteet kasvatetaan – etenkin kun ne ”epätäydellisen” näköiset tuotteet ovat ihan yhtä hyviä, tai parempia, kun ne kuluttajien ulkonäkömieltymysten mukaisiksi valikoidut / jalostetut; tällä saralla on paljon parantamisen varaa varmasti joka maasssa.


Responses

  1. Hei! Olen jo jonkin aikaa seurannut hyvää blogiasi, itselläkin haaveissa muuttaa pysyvästi Australiaan jossain hamassa tulevaisuudessa. Kunhan ensiksi on koulut käyty ja ammatti hommattu. 😀 Olin viime vuoden Ausseissa reppureissussa ja kyllä jäin kaipaamaan lämpöä ja juurikin sitä myönteistä ”no worries” elämän asennetta! Hah, Australiassa ollessani työskentelin vihanneksia ja juureksia pakaten ja kyllä vain oli meillä tarkkakin tarkempaa ulkonäön suhteen, että mitä millekin kaupalle lähetetään! Parhaat woolwortsille ja seuraavat colesille, kakkoslaatu/huonommat sitten lähtivät iga:lle jne! Kiitokset inspiroivasta blogista ja hyvää kesää täältä talven keskeltä!:)

    • Kiitos kommentista! Kyllä varmasti tosiaan täälläkin paljon tuoretavaraa menee hukkaan kun se ei kaupoille ulkonäkösyistä kelpaa – mielenkiintoista tuo luokittelu ketjujen mukaan. Epäilemättä myös ”halpaketjuille” lähtevistä kakkoslaadun tuotteista ei saa yhtä hyvää hintaa kuin paremman näköisestä tavarasta..


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Kategoriat

%d bloggers like this: