Kirjoittanut sim | kesäkuu 17, 2014

Perustavanlaatuisesti perustuksista

Seuraa taas rakennuskatsaus. Näitä uhkaa ainakin tämän vuoden tulla aika monta.

Talon rakentaminen tunnetusti aloitetaan perustuksista. Kuten edellisestä postauksesta näkyy, tämän aloitusta varten tontilta on roudattu pintamaata pois melko monta kuormallista – on siis aika tehdä katsaus siihen miten täällä perustuksia tehdään.

Perustusten teossa on Australiassa kaksi päätyyppiä; betonilaatta (slab) tai paalut (stumps) puulattialla. Ylivoimaisesti yleisintä on tehdä maavarainen betonilaatta; en tiedä lukuja mutta arvioisin että yli 90% taloja on maavaraisen betonilaatan varaan tehtyjä. Suomessa yleinen Radon ei muuten ole ollenkaan saman mittaluokan ongelma täällä; Suomessa pientalojen sisäilman radonpitoisuus on keskimäärin 121 Bq/m3, Australiassa yli 20 Bq/m3 pitoisuudetkin ovat aika harvinaisia. Lisäksi kun kasautuvasta lumesta ei tarvitse olla huolissaan, on yleistä että betonilaatta tehdään aikalailla maan tasalle – sisään astuessa ei välttämättä ole ulkoa ainuttakaan porrasta, joka lienee harvinaista Suomessa.

Tässä meidän tapauksessa käytämme sitä seuraavaksi yleisintä – ja rinteissä yleisintä – tapaa eli rakentaa talo tuulettuvalla alapohjalla paalujen varaan. Muitakin tapoja ja näiden eräänlaisia yhdistelmiä on, mutta ne ovat kohtalaisen harvinaisia enkä tiedä niistä juuri mitään joten ei sen enempää niistä.

Kumpi näistä päätyyleistä – betonilaatta vai paalut – on parempi, on monta mielipidettä ja molemmilla on puolensa. Paljon riippuu siitä millainen tontti on kyseessä; tasaisella tontilla betonilaatta on sen verran paljon halvempi rakentaa että harva lähtee paaluttamaan. Tässä tapauksessa kun halusimme mahdollisimman vähän ”häiritä” rinnetontin maata ja rakentaa useampaan tasoon tonttia myötäillen, olivat paalut aika luonnollinen valinta vaikka ovatkin pääsääntöisesti se kalliimpi tapa rakentaa.

Muita etuja paaluista on helpompi uudelleenkonfiguroitavuus ja joustavuus (talon alla on tilaa tehdä ja muuttaa ratkaisuja), paremmat näköalat talon tullessa korkeammalle, helpompi havaita mahdolliset termiitit, ei niin altis vesi- tai juurivahingoille yms. Houkuttelevia piirteitä betonilaatassa taas olisi ollut parempi energialuokitus (toimii lämpömassana) sekä mahdollisuus kiillotettuun betonilattiaan jotka ovat aika cool, mutta nyt siis mennään puulattialla ja paaluilla.

Pintamaan poiskuljetuksen ja pohjan muotoilun jälkeen homma alkaa siitä että tontille merkataan mihin kaikkialle paalu pitää pistää. Kaiken kaikkiaan niitä tuli tässä tapauksessa noin 160 kappaletta – yllättävän paljon jos minulta kysytään, mutta parempi tietysti paljon kuin liian vähän.. Xs mark the spots:

foundation1

Seuraavana kaivenkoneeseen liitettiin isohko volframikarbidi-terällä varustettu pora jolla jokaisen X:n kohtaan porattiin paikasta riippuen noin puoli metriä syvä ja ehkä noin 30cm halkaisijaltaan oleva reikä. Vaikka kallio ei ehkä täällä ihan graniitin lujuista olekaan niin ihan ehtaa kiveä sieltä silti ylös tulee:

foundation2

Reikien tekoa:

foundation3

Sitten kun reiät olivat tehty, paikalle tuotiin valmiita teräsbetonipalkkeja jotka sitten asennettiin reikiin – ja täytettiin ympäriltä betonilla:

foundation5

foundation4

Kun betoni oli ehtinyt kuivahtaa niin että palkit olivat tukevasti pystyssä, alkoi pohjan rakentaminen (puusta). Ensimmäisten tukipuiden alla näkyy paikallinen vaatimus, termiittisuojaus. Käytännössä koko Melbournen alue on termiittien ”vaara”vyöhykettä, ja nehän ötökät pahimmillaan syövät puuta kuin leipää (vaikkeivät leipää syökään, joten ei tartuta tähän kömpelöön kuvaukseen sen enempään). Suojaus on siis paikallaan, ja pakollinen. Aiemmin tehtiin paljon kemiallisia suojauksia melkoisilla myrkyillä, mutta nykyään suosiossa on pääasiassa mekaaninen suojaus jota nuo lättänät siis ovat.

Niiden funktio on kaksijakoinen. Toisaalta ne estävät termiittien pääsyä puurakenteisiin, ja toisaalta vähintäänkin tekevät termiittien olemassaolon helpoksi havaita. Termiitit kun elävät vain ja ainoastaan maan alla, niin ne tekevät liikkumiseen ”mutatunnelin”. Jos onnistuvat tuollaisen esteen ympäri menemään, ko. mutatunneli on helppo havaita. Alapohjassa tulee siis säännöllisesti (vuosittain) käydä ryömimässä ja tarkistamassa että kaikkialla on termiittivapaata.

foundation6

Tällä hetkellä ollaan tilanteessa että toinen kannatinpalkkikerros on paikallaan. Ennen varsinaisen lattian rakentamista talon alle tulevat talotekniset asiat hoidetaan paikalleen (viemäröinti, lämmitys yms). Tästä näkyy myös selvästi miten talo on tulossa kolmeen eri tasoon.

foundation7

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Kategoriat

%d bloggers like this: