Kirjoittanut sim | heinäkuu 2, 2014

Laitehuone, mikä laitehuone? Juttua talotekniikasta.

Tässä lämmitys- ja muita ratkaisuja taloon valitessa tuli mieleen että on kokonainen huone mikä Australiassa puuttuu taloista Suomeen verrattuna: laitehuone. Eli siis se pieni huone omakotitaloissa mihin tulee lämminvesivaraaja, mahdollinen maalämpöpumppu, ilmanvaihdon lämmöntalteenottosysteemi ja muut vastaavat. Mitenkäs ne sitten täällä hoidetaan?

Veden lämmitys

Veden lämmitykseen on monta ratkaisua, mutta mikään niistä ei ole yleinen Suomessa. Suomessa yleistä kaukolämpöä kun ei täällä tunneta ollenkaan, ja toinen yleinen systeemi – sähkövastuksella varustettu lämminvesivaraaja – on täällä huonoimmasta päästä ratkaisuja ja siksi suhteellisen harvinainen. Huono se on siksi että se kuluttaa paljon sähköä ja sähkö on täällä kallista (ja likaista, mikäli ei erikseen osta ”vihreää” sähköä).

Parempi sähköllä lämpiävän veden muoto on ilmalämpöpumppumalli, joka siis on varaava ja sähkölämmitteinen mutta integroidun ilmalämpöpumpun avulla vettä lämmittävä. Nämä ovat viime vuosina olleet yleistymään päin.

Ympäristön kannalta paras ratkaisu on lämmittää vesi aurinkoenergialla, joka onkin jo varsin yleistä – uusissa taloissa joko aurinkolämmitteinen lämminvesisysteemi tai sadevesitankki vessanpönttökäyttöön onkin pakollinen. Talvella Melbournen aurinko ei kuitenkaan aina yksinään tähän riitä, joten nämä systeemit ovat joko kaasu- tai sähkölämmittimellä tehostettuja (boosted).

Toinen yleinen ratkaisu on kaasulla lämpiävä lämminvesivaraajaa; kyseessä on siis samanlainen lämminvesivaraajasysteemi kuin Suomessa mutta lämmittää veden sähkön sijaan kaasulla – toisin kuin Suomessa jossa kaasuverkko ulottuu ydinkeskustaan, Victoria on laajalti kiinteän kaasuverkon piirissä ja Melbournen seudulla verkko on käytännössä kaikkialla saatavilla.

Vielä yhtenä vaihtoehtona – jollainen meille tulee koska ei ole selvää paistaako katollemme puiden läpi tarpeeksi aurinkoa – on kaasulämmitteinen lämminvesi ilman varaajaa, ns instant hot water system. Nämä laitteet lämmittävät vain käytettävän lämpimän veden ja käynnistyvät kuumavesihanan mennessä päälle – etuina mm. olematon hukkaenergia kun lämmintä vettä ei varastoida sekä se, että kuuma vesi ei voi – toisin kuin varaavassa systeemissä – koskaan loppua.

Kaikki nämä eri ratkaisut sijoitetaan yleensä ulos; joko talon taakse / viereen tai katolle. Koska jäätymisestä ei ole pelkoa eikä ulkolämpötila muutenkaan laske kamalan alas, on ulkosijoitus mahdollista – ja halvempaa kuin sisälle asentaminen.

Lämmitys

Talon lämmitykseen on vielä enemmän vaihtoehtoja kuin veden lämmitykseen, jälleen suurin eroin Suomeen verrattuna. Ihan alkuun on todettava että sisälämpötila vaihtelee täällä todella paljon enemmän kuin Suomessa, ja ihmiset ovat siihen tottuneita. Nykyään on itsellekin ihan normaalia että talviaamuna voi hyvin olla sisällä +15C tai allekin, ja kesällä +30C on ihan mukava sisälämpötila. Kummastakaan ei tule enää mitään kriisejä, mutta talojen kylmyys talvella on kyllä säännöllinen ”kulttuurishokin” aihe tänne muuttaville suomalaisille, jotka ovat säännöstään tottuneet siihen että sisälämpötila on vuoden ympäri +22C vaihdellen korkeintaan plus/miinus pari astetta.

Mutta niihin lämmittimiin. Säteilevät – jollaisia siis esim. vesikiertoiset patterit ja lattialämmitys ovat – lämmitysratkaisut ovat täällä harvinaisia. Tähän on monta syytä; ko. ratkaisujen kalleus asentamisen ja/tai käytön suhteen, talojen usein huono/olematon eristys joka tekee säteilevistä muodoista kehnosti toimivia, ilmaston ominaisuudet kuten suuret lämpötilan vuorokausivaihtelut jne.

Toisin kuin esim. Sydneyssä tai Perthin seudulla, Melbournessa sentään kaikissa taloissa yleensä on lämmitys. Vanhemmissa taloissa niitä tosin voi olla vain yksi, useimmiten kaasulla, toimiva lämmitin olohuoneessa ja muualla ei mitään kiinteästi taloon kuuluvaa – tällöin monet hankkivat siirrettäviä lämmittimiä. Eräillä meidän ystäviltämme taas on yksi puulämmitteinen takka ainoana lämmitysmuotona koko talolle.

Ylivoimaisesti yleisin on kuitenkin kanavoitu (ducted), kiertoilmainen lämmitys, yleensä kaasutoiminteinen tai viime aikoina yleistynyt ilmalämpöpumpulla toimiva systeemi. Ilmalämpöpumppuversio toimii samalla myös jäähdyttävänä ratkaisuna. Itse kaasulämmitin (ja tietysti ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö) on ulkona, joko talon vieressä tai sen alla. Näissä siis lämmitysyksiköstä johdetaan lämmintä ilmaa joko lattian alla tai sisäkaton yllä kulkevia kanavia myöten eri huoneisiin. Ilmalämpöpumppuversio voi olla joka paikkaan kanavoitu (ducted) tai erillisillä yksilöilä osaan huoneista asennettu (split system). Jälkimmäisen pääasiallinen haittapuoli ovat rumat laitteet seinillä (tällaiset) mutta hyvänä puolena se että niillä voi lämmittää (tai jäähdyttää, kts alla) energiatehokkaasti vain yhden huoneen kerrallaan.

Kylpyhuoneiden lämmitys taas hoidetaan perinteisesti katossa olevilla lämpölampuilla – nämä vievät hyvinkin kilowatin verran sähköä joten niitä on syytä pitää päällä vain siellä oleilun ajan.

Kaikkia muita ratkaisuja löytyy markkinoilta myös; lattialämmitystä eri muodoissaan, niitä vesikiertoisia pattereitakin, öljylämmittimiä, aurinkolämmitteiseen lämminvesisysteemiin kytkettyjä, maalämpöpumppuja jne – mutta mitä harvinaisempia ne ovat (ja joku maalämpöpumppu on täällä todella harvinainen), sen kalliimpia ne ovat, joka osaltaan tietysti auttaa pitämään ne harvinaisina.

Paras lämmitysratkaisu on tietysti vähentää lämmityksen ja jäähdytyksen tarvetta ylipäänsä. Tämä ”passive solar design”-lähestymistapa on toki laaja skaala ja sen optimaalinen toteutus vaatii paitsi hyvän talon suunnittelun myös sopivan tontin. Joka tapauksessa ilmansuuntiin ja talon tilojen sijaintiin kannattaa kiinnittää huomiota olemassaolevaakin taloa valitessa koska niillä on mukavuuteen ja energian kulutukseen suuri vaikutus.

Jäähdyttävä ilmastointi

Ilmastointi on yleinen, vaikkakaan ei täällä Melbournessa vielä(kään) mitenkään itsestäänselvyys. Kuulostaa kenties oudolta, mutta ei niitä oikeasti kuumia päiviä (yli +40C) ole kovin montaa vuodessa ja kun öiksi yleensä viilenee niin ei meilläkään montaa käyttöpäivää vuodessa ilmastoinnille tule – vähenevässä määrin itse asiassa kun ilmastoon tottuu. Perussysteemejä on kahdenlaisia; haihduttavia (evaporative) ja ilmalämpöpumppuja (reverse cycle). Kuten yllä havaitsimme, jälkimmäiset voivat olla koko taloon putkitettuja (ducted) tai yksittäin seinillä/kattoon upotettuna (split system).

Haihdutusjäähdytys on kanavoitu yleensä aina koko taloon, ja sitä käytettäessä pitää muistaa pitää ovea tai paria ikkunaa auki, kun taas ilmalämpöpumppuja käytettäessä lävet pidetään kiinni ettei viilennetty ilma karkaa. Haihdutusjäähdytyksen toiminta perustuu siihen että ilman lämpötila laskee kun sen kosteusprosentti nousee; vettä siis puhalletaan käytännössä märän kalvon läpi taloon. Systeemi toimii aika hyvin täällä Melbournessa jossa ilma on yleensä kuivaa – Queenslandin kosteassa ilmassa nämä sen sijaan ovat aika turhia. Haihdutusjäähdytys on ilmalämpöpumppuun verrattuna huomattavan energiatehokas.

Ilmanvaihto

Mikä?😉 Koneellista ilmanvaihtoa ei täällä omakotitaloissa ole. Kylpyhuoneissa ja keittiön liesituulettimesta poistuu ilmaa, ja korvausilma tulee jostain, eli avoimista ikkunoista, ovenraoista ja sieltä sun täältä muualta – normaalissa taloissa näistä aukoista ei ole mitään pulaa. Kun koneellista ilmanvaihtoa ei ole, ei ole lämmöntalteenottojärjestelmiäkään kuin vain liiketiloissa. Tästä reikäisyydestä on se etu että ilmanvaihto on – ehkä ironisesti – yleensä parempi kuin Suomessa ja sisäilma on yleensä raitista. Uudemmissa, paremmin eristetyissä ja tiiviimmissä taloissakin korvausilman pääasiallinen lähde ovat avoimet ikkunat, ovet yms, ja niissä niitä pitää muistaa pitää aukikin välillä (vanhemmissa taloissa sillä ei ole niin väliä).


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Kategoriat

%d bloggers like this: