Kirjoittanut sim | syyskuu 24, 2014

Ikkunoista, energiatehokkuudesta ja tuuletuksesta

Seuraa rakennusteemainen postaus niinkin rajatulta alueelta kuin ikkunoista sekä niihin liittyvistä jutuista. Niitä suurinta osaa keitä tämä ei kiinnosta, voivat vapaasti jättää lukematta.

Yksilasisia ikkunoita!?

Lähes poikkeuksetta suomalaiset kauhistelevat Australiassa jossain välissä – talojen olemattoman eristyksen lisäksi – sitä että ikkunat ovat pääsääntöisesti yksilasisia; tai kuten joskus vessoissa, ikkunan virkaa toimittaa säleikkuna joka nyt tietysti ei suojaa juuri miltään. Kun tuohon vessan säleikkunaan lisää sen että monissa vessoissa ei ole lämpölamppuja kummallisempaa lämmitystä (ne luokitellaan usein ns. ”unconditioned space”:ksi), on vessoissa joskus talviaamuisin sanotaanko virkistävän raikasta😉

Ilmeisesti kun ollaan totuttu siihen että ikkunoiden pitää olla ainakin kolminkertaisia on jotenkin ylitsepääsemättömän vaikea ymmärtää miksi yksilasisia vielä missään harrastetaan. Ja onhan se kieltämättä vähän typerää – Australiassakin tuplalasisista ikkunoista kun olisi (ainakin jos muutakin eristystä löytyy) ihan selkeää hyötyä niin lämmityksessä talvella kuin viilennyksessä kesällä. Pikkuhiljaa tosin kun energiastandardit tiukkenevat, tuplalasiset ikkunat yleistyvät – ja se taas tuo hyötyjen ohella myös haittavaikutuksia.

    Sivuhuomautus energiatehokkuudesta

    Australiassa talojen energiatehokkuutta mittaamaan käytetään NatHERS-standardia; asteikko on nollasta tähdestä kymmeneen ja mittarina on miten paljon energiaa (MJ/m2/vuosi) tarvitaan sekä lämmitykseen että viilennykseen pitämään asunto sopivan lämpimänä (”sopivan lämmin” määritellään täällä). Nolla tähteä = ei mitään seinää ja 10 tähteä = useimmiten passiivienergiatalo, joka siis ei useimmiten tarvitse energiaa lainkaan lämmitykseen tai jäähdytykseen. ”Useimmiten” siksi että asteikon kalibrointi on paikkakohtaista ilmaston vaihtelun takia – esimerkiksi Darwinin kuumassa ilmastossa 10*:nkin talossa tarvitaan jäähdytykseen energiaa. Useimmat osavaltiot vaativat nykyään uudisrakentamisessa kuuden tähden energialuokituksen.

    Kuusi tähteä on raju parannus verrattuna vanhaan asuntokantaan; ennen vuotta 2005 rakennettujen talojen keskimääräinen energialuokitus on alle 2 tähteä. Tämä on siis tilanne ainakin toistaiseksi; sekä rakentajien etujärjestö HIA (Housing Industry Association) että nykyinen liittovaltion idioottioikeistohallitus kampanjoivat (sekä menneessä aikamuodossa että preesensissä) moisia tehokkuusstandardeja vastaan.

    Suomessa energiaa kuluu kylmän ilmaston takia väistämättä enemmän; matalaenergiatalon määritelmä etelä-Suomessa on että energiakulutus on alle 31kWh/m2/vuosi, eli 112MJ/m2/vuosi – Melbournessa tämä energiankulutus vastaa kuuden tähden taloa, eli nykyistä minimiä. VTT:n määritelmän mukainen passiivitalo Suomessa (20kWh/m2/v eli 72MJ/m2/v) luokiteltaisiin Melbournessa reilun 7:n tähden taloksi. Käsittääkseni Suomen energiankulutusluokituksiin ei kuitenkaan kuulu viilennystä mikä alkaa kohta sielläkin olla tarpeellinen.

No mutta, mitä haittavaikutuksia paremmista ikkunoista nyt voi olla? Ehkä suoranaisesti haittapuolena ei olekaan kuin raha, mutta välillisesti tiukkenevista energiamääräyksistä – joissa ikkunoillakin on roolinsa – on. Ongelma on tuttu Suomesta, ja sen nimi on huono ilmanvaihto ja siitä seuraava home. Suomessa uudisrakentamisessa koneellinen ilmanvaihto lämmön talteenotolla alkaa olla aikalailla pakollinen – täällä moista ratkaisua ei asuinrakentamisessa tunneta käytännössä lainkaan. Tunnetustihan hyvä energiatehokkuus ja sisäilman suuri vaihtuvuus ovat (etenkin Suomessa) jossain määrin toisensa poissulkevia asioita ja sitä kompensoimaan lämmön talteenotto on kuvioihin mukaan tullutkin.

Kuten aiemminkin olen blogissa todennut, sisäilma on silti täällä usein paljon raikkaampaa ja ”parempaa” kuin näin nykyään tunkkaisilta tuntuvissa suomalaisissa taloissa. Miksi? No siksi että eristys on niin surkeaa. Ilmanvaihto hoidetaan täällä kahdella tavalla: pitämällä ovia ja ikkunoita auki sekä kylpyhuoneiden tuulettimilla ja liesituulettimella. ”Keskivertotalossa” tosin tämäkään ei ole välttämätöntä, ilma kun vaihtuu aika reippaasti vaikka kaikki ovet ja aukot olisivat näennäisesti kiinni. Korvausilmaventtiilit ovat nekin kutakuinkin tuntemattomia – korvausilma vaan tulee jostain, ja niitä ”joitakin” paikkoja taloissa perinteisesti riittää vaikka millä mitalla. Kun taloista tehdään tiiviimpiä niin ilmanvaihto kärsii, ja tilannetta korjaavat ratkaisut – kuten vaikkapa se koneellinen ilmanvaihto tai tuloilmaventtiilit – laahaavat käyttöönotoltaaan pahasti perässä.

Kun ilmasto nyt kuitenkin on sellainen että suurimman osan vuodesta tuuletuksen voi hyvin hoitaa pitämällä ikkunoita auki, tästä ei ehkä tule saman mittaluokan ongelmaa kun Suomessa ”pullotaloissa”. Niin ja Suomesta tuttuja tuuletusikkunoitakaan ei tunneta, vaan yleensä ”pääikkuna” itsessään on helposti avattavissa. Niinpä ikkunatyypillä on väliä:

Ikkunatyypeistä

Siinä missä Suomessa ei tunnu olevan kauheasti erityyppisiä ikkunoita käytössä, on täällä valintaa aikalailla. Yksi hyvä lähde eri tyyppien etuihin ja haittoihin tutustumiseen on build.com.au:n Styles and Types of Windows-lista.

Yksi yleisimmistä ikkunatyppeistä on tällainen markiisi-ikkuna (awning window):

window3-500

Ikkunat muuten usein ulottuvat lattiasta kattoon vanhemmissakin taloissa (usein jaettuna aukeavaksi ja kiinteäksi osaksi kuten yllä), joten luonnonvalosta ei ole hyvin suunnitelluissa taloissa pulaa. Näin meilläkin talotyömaalla:

window2-500

Tämä ikkunatyyppi on nimeltään ”sashless double-hungpaikalliselta toimittajalta jolle en tähän hätään keksi oikeaa suomenkielistä termiä – joku voisi vinkata miksi niitä kutsutaan, en ainakaan mm. täältä moista löytänyt. Ikkunat (tässä tapauksessa tuplalasiset) koostuvat kahdesta osasta jotka liukuvat toistensa ohi niin että ikkuna aukeaa samaan aikaan ylhäältä ja alhaalta. Tämä on ilmanvaihdon kannalta paras ratkaisu – lämmin ilma menee ylhäältä ulos ja viileämpi alhaalta sisään – ja oli siten tärkeä valintakriteeri meille.

Puoliväli näyttää siis tarkemmin tältä; yksilasisissa versioissa puoliväliä ei juuri edes huomaa.

window1-500

Oleellinen lisävaruste – ötökkäverkko

Kun ilmanvaihto hoidetaan pääasiassa pitämällä ovia ja ikkunoita auki, on ötökkäverkko oleellinen asia. Yleensä kaikki aukeavat ikkunat onkin varustettu tiheällä (mutta hyvin läpinäkyvällä) ötökkäverkolla, samoin kuin ovissa on usein ns. screen door – toinen ohut ovi joka on kokonaan tiheää metalliverkkoa. Nämä voivat joskus näyttää murtosuojausoville tms, mutta niiden pointti ei ole niinkään turvallisuuden parantaminen kuin ötököiden ulkona pito.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Kategoriat

%d bloggers like this: