Kirjoittanut sim | joulukuu 5, 2014

Ajankohtaisten asioiden sekalaiskatsaus

Asuntojen hintojen nousu hiipuu

    Asuntojen hinnoista on ollut aiemminkin puhetta, ja viimein näyttää siltä että markkinoilta on pahin ylikuumeneminen hiipumassa; Melbournessa asuntojen hintojen kasvu pysähtyi syyskuun tienoilla ja marraskuussa tultiin alaspäin. Vaikka yhden kuukauden tilastojen luotettavuus on mitä on, näkyvissä on kuitenkin selvä käänne alemmas tai vähintäänkin hintakehityksen tasaantumiseen.

    Tämä tuli mieleen kun näin Hesarissa jutun asuntojen hinnoista Suomessa. Mielenkiintoista tässä tapauksessa on vertailla mediaanitulojen suhdetta asuntojen mediaanihintaan; tätä ”median multiple”-suhdetta käytetään usein mittaamaan miten edullisia – tai kalliita – asunnot ovat. Alle 3.0:n kertoimella asunnot luokitellaan edullisiksi (”affordable”) ja pahimpaan ”severely unaffordable”-luokkaan pääsee suhdeluvulla 5.1 ja yli. Melbournessa tämä suhdeluku on pyörinyt viime aikoina alle 9:n tienoilla, Sydneyssä yli 9:ssä. Osin näistä luvuista johtuen yleisesti ajatellaan että Australiassa on asuntojen hintakupla.

    Entäpä Suomessa? Hesarin jutun ja muiden tilastotietojen perusteella Helsingissä suhdeluku on luokkaa 12 – kansainvälisessä vertailussa ei montaa kalliimpaa paikkaa löydy. Silti jostain syystä kukaan ei tunnu Suomessa olevan sen suuremmin huolissaan asuntojen hintatasosta.. Lisää mielenkiintoista tilastotietoa Demographia:n International Housing Affordability Survey:stä. Kuten valitettavan yleistä, pikkuruista Suomea ei näissä raporteissa näe.

Talouskasvukin hiipuu

    Toinen asia mikä on ollut hiipumaan päin – ja aivan yhtä ennustettavasti kuin asuntojen hinnat – on maan talouskasvu. Kolmannen kvartaalin kasvu jäi (optimistisista) ennusteista ja oli ”vain” 0.3%, vuositason jäädessä 2.7%:iin. Näistä luvuista olisi moni maa, vaikkapa Suomi, enemmän kuin onnessaan mutta täällä kakkosella alkavat talouskasvuluvut mielletään ”alle trendin” kasvuksi – ja sitä toki ovatkin tilastojen valossa. Mutta yllätyksenä tämän ei olisi pitänyt tulla kenellekään – on pitkään ollut päivänselvää että kaivosteollisuuden investointivaiheen hiipuessa, tai pikemminkin romahtaessa, paineet talouskasvuluvuille ovat kovat. Tulotaantumasta (GDP/asukas) puhutaan jo nyt ja tilanne suurella todennäköisyydellä makrotasolla pahenee ennen parantumistaan.

    Jos asuntojen hintojen nousu hiipuu joko ”itsestään” tai ns. makrovakaustoimenpiteillä (joita Australian keskuspankilta on odotettu jo jonkun aikaa), on odotettavissa että keskuspankki laskee jo nyt historiallisen alhaista 2.5%:in ohjauskorkoaan ensi vuonna. Suomalaisittain 2.5%:n ohjauskorko kuulostaa toki nykytilanteen valossa hirveän korkealta, mutta Australiassa yleinen korkotaso on historiallisesti ollut muuta maailmaa korkeampi. Täällä 2.5% on tosiaan jo ennätyksellisen alhainen taso, joten sen alemmas kun mennään (uskon että mennään) niin ainakin se herättää paikallisittain huomiota tilanteen vakavuudesta.

    Kaikki on toki suhteellista, ja jossain välissä absoluuttinenkin taantuma on väistämätön täälläkin; edellisestä kun on jo yli 20 vuotta. Kuvaavaa kuitenkin on että kasvun hiipuminen tuonne 2%:n tietämille otetaan täällä huomattavasti suuremmalla vakavuudella kuin Suomessa nyt jo neljättä vuotta jatkuva lama.

Kaasun hinta sen sijaan nousee

    Vaikka maailmalla öljyn hinta laskee kuin lehmän häntä, kaasun hinta Australiassa on nousussa. Mutta miten paljon ja miksi? Perimmäinen syy on että Queenslandissa investoidaan miljardeja nestekaasun vientiterminaaliin. Tämä tarkoittaa että Australian kaasumarkkinat, jotka ennen ovat olleet vain kotimaisia, avautuvat kansainvälisille markkinoille puolin ja toisin, pääasiassa vientimielessä. Maailmanmarkkinahinta taas on korkeampi kun mitä kaasun hinta perinteisesti on Australiassa ollut, joten nousua on tiedossa.

    Mutta miten paljon? Jotkut lähteet ovat pelotelleet että kaasun hinta kolmin- tai jopa viisinkertaistuu. Tällaiseen tuskin on pelkoa; nestekaasun (LNG) markkinahinta tällä hetkellä on luokkaa $16-$18/MMBtu, josta noin $6/MMBtu on nesteytys- ja kuljetuskustannuksia. Täällä tuottajien osuudeksi jää siis $10-$12/MMBtu. Kotimaisilla kaasumarkkinoilla tukkuhinta on tällä hetkellä sopimuksesta riippuen luokkaa $8/MMBtu, joten kovin suuria korotuksia ei ole tulossa että päästään tuohon ”maailmanmarkkinahintaan” $10/MMBtu. Moninkertaistumispelottelut siis voi toistaiseksi jättää omaan arvoonsa.

Sähkönkin hinta nousee…ei kun laskee! Ei kun..

    Sähkön hinta on Australiassa noussut useamman vuoden; paradoksaalisesti samaan aikaan sähkönkulutus on laskenut jo viisi vuotta putkeen. Syitä kulutuksen laskuun on monia, kotitalouksien aurinkopaneeleista (joita on jo yli 10%:ssa kotitalouksia) raskaan teollisuuden maasta poistumiseen ja energiatehokkuuden lisääntymiseen. Siirtoverkoston modernisointiin on kuitenkin uponnut paljon rahaa, joten sähkön hinta on viime vuosina noussut voimakkaasti. Kuluttajat eivät tästä ole ollenkaan tykänneet, joten ovat asentaneet innolla lisää aurinkopaneeleita. Tästä taas eivät sähköyhtiöt hirveästi tykkää, joten ovat onnistuneesti lobanneet syöttötariffit alas. Esim. kolme vuotta sitten kuluttajat saivat myydystä sähköstä Victoriassa jopa $0.60/kWh, nyt vain $0.08/kWh.

    Tämä taas on omiaan ärsyttämään ihmisiä lisää, ja kotitalousakut (energian varastointi) ovat tuomassa kuvioon ison mahdollisuuden (tai uhan, katsontakannata riippuen). UBS:n mukaan energiavarastointi on jo taloudellisesti kannattavaa NSW:n osavaltiossa; tämä on pitkälti NSW:n suurten peak/off peak-hintaerojen ansiota. Jatkuva varastointijärjestelmien hintojen lasku tietää suuria muutoksia alalle. Energiayhtiö AGL jo joku aika sitten puhui julkisesti ”kuolemanspiraalista” (death spiral) energiamarkkinoilla ja koko ala tuntuu olevan hiukan hukassa että miten tilanne kannattaa hanskata tästä eteenpäin.

    Oma sähköyhtiöni (tai jälleenmyyjä eli retailer, jotka ovat Victoriassa erillisiä sekä siirtoverkostoista että generaattoreista eli tuottajista) lähti juuri pari päivää sitten helposti ennustettavalle mutta vaaralliselle tielle: nostetaan kiinteitä vuorokausitaksoja ja lasketaan sähkön hintaa. Tällä pystytyään kulutuksen laskiessa pitämään yllä tuloja vähän paremmin. Soittivat siis suoraan minulle ja yrittivät myydä tätä uutta hinnoitteluaan; laskin että jos sähköä kuluu yli 10kWh päivässä, diili kannattaa. Tämä strategia – nostetaan kiinteitä hintoja, lasketaan sähkön hintaa – auttaa toki lyhyellä tähtäimellä pitämään asiakkaan verkossa kiinni. Pidemmällä tähtäimellä se kuitenkin kannustaa asiakkaita (etenkin kotitalouksia) irtautumaan sähköverkosta kokonaan kun varastointiteknologian hinnat laskevat riittävästi. Sen riskiä ei tule aliarvioida; kun kuluttajien suhtautuminen energiayhtiöihin on jo valmiiksi jossain skeptisen ja aggressiivisen välillä, päätös jättää verkko kokonaan ei välttämättä ole puhtaasti taloudellisesti rationallinen (jota se myös siis tulee pian olemaan).

    Yksi suuri, toistaiseksi tuntematon, lisätekijä kaikessa tässä ovat sähköautot. Mikäli ne yleistyvät riittävissä määrin riittävän nopeasti, kotitalouksien sähkönkäyttö tuplaantuu helposti – usein määriin joita on itse aurinkopaneeleilla hankala tuottaa, joten yleistyessään ne voivat olla nykyisenmallisen sähköverkkoinfrastruktuurin pelastus. Jos energiayhtiöt haluavat olla pidemmällä tähtäimellä relevantteja, heidän kannattaisi ehkä keskittyäkin sähköautojen käyttöönoton edistämiseen. Ironista kyllä, kenties suurin tekijä niissä laskevissa akkujen hinnoissakin ovat nimenomaan sähköautot, ja erityisesti Tesla Gigafactoryidensä kanssa. Joka tapauksessa energia-ala on globaalistikin mielenkiintoinen seurattava ja juuri Australiassa yksi mielenkiintoisimmista..


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Kategoriat

%d bloggers like this: