Kirjoittanut sim | marraskuu 27, 2015

(Työ)taistellen tulevaisuuteen

Suomen Posti

Suomen Posti on pulassa – kirjeitä kun ei enää lähetellä entiseen tahtiin.

Tämä digitalisoitumisen tuoma murros ei tule yllätyksenä tasan kenellekään, tai ei ainakaan pitäisi tulla – merkit ovat olleet ilmassa jo vuosikymmeniä. Lähes yhtä pitkään muutoksen merkit ollaan jätetty monessa firmassa huomiotta, ja Posti lienee näistä hyvä esimerkki.

Enää se ei onnistu, vaan jotain pitää tehdä – käytännössä leikata kuluja ja/tai löytää uutta bisnestä. Vaikka esim. pakettiliikenteen kasvu on sekin ollut selvästi nähtävissä saman ilmiön toisena puolena, merkittävän uuden bisneksen löytyminen on postilaitoksille kautta maailman osoittautunut melko haasteelliseksi. Suomen Postin tilanteessa ei ole globaalisti mitään erikoista; samoja digitalisoitumisen ja muiden trendien aiheuttamia murroksia on läpikäyty, läpikäydään ja tullaan käymään läpi muualla.

Miten murrokseen reagoidaan sen sijaan vaihtelee.

Suomessa lähtökohta kaikkeen muutokseen kun tuntuu olevan aika alkukantainen. Jos ei työnantajapuolella ole uudistumisvisioita, ei niitä ole työntekijäpuolellakaan jossa kantavana strategiana tuntuu olevan että saavutetuista eduista ei tingitä. Jos meinataan tinkiä, mennään lakkoon. Ja jos ei tepsi, vedetään koko maa lakkoon mukaan.

Toisin sanoen: jos ollaan pulassa, hankkiudutaan tahallaan vielä pahempaan pulaan toivoen että joku sitten motivoituisi pelastamaan. Tämä asenne on … mahdollisimman kiltisti sen esiin tuoden … käsittämätön.

Suomi näyttäytyy tässä ja monessa muussakin asiassa pilalle lellittynä kaksivuotiaana joka on saanut enemmän tikkareita kun suurin osa kavereista. Kun sitten yksi tikkari pitäisi antaa pois, saa maa kauhean itkupotkuraivarin eikä suostu hievahtamaankaan, tikkareitaan nyrkissä puristaen.

Kunnes tulee kaupan vartija ja ottaa tikkarit väkisin pois koska niitä ei ole maksettu.

Miten voi olla niin vaikea ymmärtää että lakkoilu ei ole konstruktiivinen strategia murrokseen reagoimisessa?!

Lakkoilu tilastoina

Ettei tämä avautuminen jäisi vaan tuntemusten pariin, piti kaivaa vähän tilastoja. Ex-valtakunnansovittelija Saloniuksen mukaan Suomessa oli viime vuonna 143 lakkoa. Tilastokeskuksen mukaan työtaisteluita oli ”vain” 128. Vastaavat luvut Ruotsista ja Norjasta olivat Saloniuksen mukaan 5 ja 10, eli alle kymmenesosan Suomen lakoista.

Lakkoilu ei toki ole mitenkään tuntematon käsite täälläkään. Australiassa oli viime vuonna 202 lakkoa. Vertailu on helpompaa kun suhteuttaa tämän väestöön – Suomessa lakkoja oli noin 25kpl / 1M asukasta, Australiassa alle 9kpl miljoonaa asukasta kohden. Menetettyjä työpäiviä on samoin täällä alle puolet Suomen vastaavista, suhteutettuna väestöön.

Tulevaisuuteen suhtautuminen

On toki mielenkiintoista seurata miten esim. Australia Post selviää murroksestaan – Australia Post:in tulos painui viime vuonna pahasti ja ensimmäistä kertaa miinukselle, $100M:n edellisvuoden voitosta yli -$200M:n tappioon. Näin ei voi jatkua täällä(kään) vaikka tuossa tuloksessa oli mukana monta kertaluontoista kulua.

Pientä osviittaa voi löytää eri postien vuosikertomuksista ja osavuosikatsauksista. Niissä nimittäin on mielenkiintoisia eroja kielessä ja siinä miten digitalisaatiosta puhutaan. Osa on varmasti kulttuurista johtuvia, mutta epäilen vahvasti että suurimmaksi osaksi kyse on siitä miten ilmiö firmassa nähdään – enemmän uhkana vai mahdollisuutena, vaikka posteille se toki on molempia.

Australia Post:in vuosikertomus linjaa digitalisoitumisesta mm. näin:

Australia Post will need to adapt to the changing needs of consumers, businesses and government as we embrace the evolution of the digital economy. At the same time, we will continue to manage the challenges brought by the structural decline in letter volumes and customer visitations, as well as the increasingly competitive parcel segment.

With the Government’s support for reform of our letters business, our focus will be on implementing the transformation to our letters services to meet changing customer needs and create a more efficient network.

While our Parcel Service business is expected to continue to deliver revenue and volume growth, domestic and international competitors are changing the competitive landscape within the parcels segment. Our focus will be to drive cost and service leadership to ensure we maintain and grow our market share across business-to-consumer and business-to-business deliveries; providing more choice and convenience to make it easier for businesses and consumers to buy, sell and deliver.

Over the past five years, we have been building the infrastructure and digital assets that will enable us to support the growth of Australian eCommerce.

For more than 200 years we have been continually expanding and reinventing our services. We’ve kept pace with society as it has evolved and, in the future, we will continue adapting to ensure we keep delivering for our customers.

We are now claiming our position as a leading eCommerce company – one that facilitates online commerce and communications for our customers and communities, to deliver the opportunities of a digital economy to every Australian.

It’s the natural evolution of our purpose to deliver a better future for our people, our customers and the Australian community.

Suomessa Posti Groupin tuore osavuosikatsaus käyttää seuraavaa kieltä:

Postimarkkinoiden kilpailun lisääntyessä ja uusien toimijoiden tullessa alalle meidän on pidettävä huolta Postin kilpailukyvystä ja kustannustehokkuudesta palveluyrityksenä. Nykyinen työehtosopimuksemme on liian jäykkä vastaamaan niihin uudenlaisiin tarpeisiin, mitä asiakkaamme meiltä odottavat palvelun osalta tänä päivänä. Uudessa työehtosopimuksessa työvuorosuunnitteluun pitää saada enemmän joustavuutta, jotta voimme reagoida paremmin asiakaskysynnän muutoksiin, välttää jakeluhäiriöitä ja kehittää uutta palveluliiketoimintaa.

Vaikka postialalle tulee uusia jakelijoita, vakavin haasteemme on silti digitalisaatio, joka vie vääjäämättä kirjeitä, laskuja ja lehtiä verkkoon hurjalla vauhdilla tulevina vuosina. Kesällä julkistamamme uusi strategia on Postin tiekartta digitalisoituvaan Suomeen, jossa Posti ei aio jäädä sopeutujan rooliin vaan aktiivisesti hyödyntää digitalisaatiota palveluissaan, tuotannossaan ja toimintatavoissaan.”

Kuten yllä mainitaan, Posti Group:illa on uusi strategia jossa onneksi puhutaan enemmän digitalisaation tuomista mahdollisuuksistakin. Kuvaavaa ehkä kuitenkin on että uudenkin strategian ensimmäinen kohta kuuluu näin:

Puolustamme kirjeen, lehtien ja suoramainonnan jakeluliiketoimintaa pidentämällä tuotteiden elinkaarta mahdollisimman pitkään. Muokkaamme kapasiteettiamme tavoitteena säilyttää hyvä kustannuskilpailu- ja palvelukyky kirje- ja lehtivolyymien laskiessa.

Jätän kielenkäytön vertailun harjoitukseksi lukijalle. Minusta niissä on aistittavissa vissi ero – vai onko?


Responses

  1. Veikkaan että minkä tahansa australialaisen yrityksen vuosikertomuksen / osavuosikatsauksen teksti näyttää paremmalta kuin suomalaisen yrityksen, tapa esittää asioita ja ”kehua itseään” on vain niin erilainen.

    Meidän yritys, kuten moni muukin, lähetti jo 25 vuotta sitten Postin palveluita käyttäen laskut suoraan laskutusjärjestelmästä Internetin kautta Postin tulostettavaksi ja lähetettäväksi (eKirje). Netposti oli sinällään hyvä idea vaikka toteutuksen isot yritykset pääsivät ryssimään, sinne kuitenkin tulee edelleen mm. postin saapumisilmoitukset ja joitain viranomaisten kirjeitä ilman että tarvitsee paperipostia ottaa vastaan (jota nyt ei muutenkaan tule enää ollenkaan, kiitos eLaskujen yms). Pakettiautomaatit ovat nopeasti korvanneet postissa käynnit ja itse olen lähettänyt viimeisen vuoden+ aikana kaikki kotimaan paketit niistä, tavallisten pakettien siirto sellaiseen on päällä mutta saan niin vähän postia etten tiedä toimiiko se kuinka hyvin. Posti hoitaa myös monen kotimaisen verkkokaupan logistiikkaa.

    Sanoisin että Posti on ollut sinällään hyvin mukana muuttuneessa maailmassa, tosin laajentunut ulkomaille kun olisi voinut keskittyä kotimaahan enemmän, mutta ei ole kunnolla ottanut huomioon tarvetta vähentää jakelua ja toisaalta ammattiyhdistysten voimaa. Eihän tässä nykykiistassa ole kyse siitä mikä Posti on yrityksenä vaan siitä, että ammattiyhdistyksillä on Suomessa edelleen merkittävästi enemmän voimaa kuin vaikkapa Australiassa. Suomalaisille riittäisi hyvin postin jakelu kerran viikossa.

    Postikonttori näyttää Australiassa aika samalta kuin Suomessakin, Australiassa myydään hiukan enemmän krääsää eli mm. halpiskännyköitä. Tosin Suomessa postikonttorit ovat enimmäkseen jo kadonneet ja palvelut siirtyneet 7-11 tyyppisiin kioskeihin ja vastaaviin, Australiassa tuo muutos on vasta edessä. En tosin oikein saanut selvää miksi ihmeessä siellä Australia Postissa oli yleensä aina jonoa, mitä jengi oikein tekee siellä🙂

    Ottaen huomioon että Australiassa toimii jo kilpailevat lähettipalvelut aika hyvin (samaan tapaan kuin Suomessakin ne ovat vieneet paljon toimituksia isoissa kaupungeissa), en usko että Postin muutos tulee sielläkään olemaan helppo. Mielenkiintoista nähdä miten tilanne etenee, luiska-auto näyttäisi ainakin olevan jo kylässä. En usko postille jäävän juuri mitään roolia isossa osassa postiliikenteen digitaalisaatiota, vrt esimerkiksi eLaskussa lasku menee laskuttajalta suoraan pankille.

    Tilaamatta mitään saimme Australiassa parissa kuukaudessa enemmän postia kuin Suomessa parissa vuodessa nykyään🙂

    • On varmasti totta että yleinen asenneilmapiiri vaikuttaa myös yritysten vuosikatsauksiin asti. Kehumiskulttuuri ei tosin täällä ole lähelläkään sitä mittakaavaa mitä se USA:ssa on, mutta onhan toki suomalainen ”eihän tämä nyt ollu mitään”-asenne ihan omaa luokkaansa sekin.

      Ei varmasti tule olemaan murros missään helppo, se on totta – AusPost täällä hoitaa sen verran paljon oheispalveluita (mm. passihakemuksia ja ison liudan muuta virallista touhua) että konttoriverkosto todennäköisesti ei samassa mittakaavassa lähde surkastumaan kuin muualla.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Kategoriat

%d bloggers like this: