Kirjoittanut sim | tammikuu 12, 2016

Australia ja tulipalot

Suomessa on totuttu olemaan turvassa suuremman luokan luonnonkatastrofeilta, mutta muualla maailmassa ne ovat aika yleisiä. Esimerkiksi Karibialla ja Australian Queenslandissa riskinä ovat hirmumyrskyt, Bangladeshissa ja Intiassa tulvat, Kaliforniassa ja Japanissa maanjäristykset – ja täällä Victoriassa metsäpalot.

Victorian osavaltio on yksi maailman paloherkimmistä seuduista ja tähän faktaan on syytä suhtautua asianmukaisella vakavuudella. Riski kun on hyvin todellinen eikä sitä kannata missään nimessä vähätellä; vuoden 2009 tuhoisissa Black Saturday-metsäpaloissa kuoli 173 ihmistä ja paloi 4,500km2 metsää – yli kaksi kertaa Suomen pääkaupunkiseudun kokoinen alue.

Ihan ensimmäiseksi pitää muistaa että tulipalot kuuluvat kiinteästi Australian luontoon ja ovat niin aina tehneet – kasvisto on niihin sopeutunut ja ellei kyseessä ole poikkeuksellisen voimakas tulipalo, paikalliset eukalyptuspuut selviävät hengissä ja jopa hyötyvät niistä. Tulipalot ovat jokavuotinen väistämätön asia ja Australian pinta-alasta palaa vuosittain peräti 3% – 10%; etenkin Pohjois-Australiassa palaa kuivalla kaudella vuosittain valtavia alueita. Ilmastonmuutos kuitenkin on jo lisännyt ja tulee entisestään lisäämään metsäpaloaktiviteettia; tämän myötä ennustetaankin että maan palokuntien koko pitää tuplata seuraavan 15 vuoden aikana jotta palojen kanssa jotenkin pärjättäisiin. Tuoreen tutkimuksen mukaan Australiassa on peräti yli 4,500 metsäpaloa joka viikko – ja määrä on noussut 40%:lla alle kymmenessä vuodessa.

Vaikka paloja on siis kesäaikaan täälläkin päin suunnilleen jatkuvasti (tilanteen voi tarkistaa täältä – kirjoitushetkellä Victoriassa on 23 tulipaloa päällä), pääsevät ne Suomessa uutisiin vain silloin kun jossain on keskimääräistä suurempi, taloja tuhoava, palo. Tuorein esimerkki on joulupäivänä Great Ocean Road:in tuntumassa riehuneet palot joissa tuhoutui yli sata taloa – paloissa ei onneksi kuollut yhtään ihmistä. Meidänkin kaverit joutuivat evakkoon palon alta; lähtö tuli suoraan rannalta eikä heillä ollut mitään asiaa palata vuokraamalleen loma-asunnolle hakemaan tavaroita.

On myös huomattava että metsäpalot voivat hyvin palaa vaikeakulkuisessa maastossa viikko- tai kuukausitolkullakin. Vaikka Great Ocean Road:in tulipalot eivät tällä hetkellä uhkaakaan asutusta, sekä Wye River:in että Lornen tulipalot palavat yhä.

Alla pari Fairfax:in kuvaa näistä paloista:

fire2

fire1

Kuten kuvistakin näkyy, metsäpalojen kanssa ei täällä kannata pelleillä tai ottaa riskejä. Mittakaavan ymmärtää paremmin kun tajuaa että kuvan puut ovat useamman kymmentä metriä korkeita.

Miten australialainen metsäpalo käyttäytyy?

Metsäpalot käyttäytyvät Australiassa useammastakin syystä eri tavalla kuin monessa muussa maassa; ensinnäkin eukalyptuspuut palavat niiden sisältämän eukalyptusöljyn ansiosta räjähdysmäisesti. Palot myös usein liikkuvat nopeasti – pahimpina päivinä kuuma tuuli sisämaasta voi olla nopeudeltaan jopa 100km/h – vaikka itse palo ei tuota vauhtia etenekään, voivat metsäpalot edetä yli 10km/h ja ruohikkopalot lähemmäs 30km/h nopeudella; molemmat voivat tehdä huomattavasti nopeampia lyhyitä hyppyjä. Tuulen suunta ja nopeus voivat täällä vaihdella erittäin nopeasti, joten kapea palorintama joka on päivän mittaan edennyt vaikkapa 20km voi tuulensuunnan muutoksesta yhtäkkiä kasvaa 20km leveäksi palorintamaksi.

Lämpösäteily metsäpaloista voi myös olla erittäin voimakasta – tai erittäin voimakas on ehkä aliarvioitu termi, ottaen huomioon että Black Saturday:n palorintama oli pahimmillaan niin kuuma että lämpösäteily tappoi ihmisiä 200m:n päässä itse palosta.

Monista eukalyptuslajeista myös kuoriutuu kaarna pitkinä, valitettavan aerodynaamisina suikaleina. Nämä monta metriä pitkät kaarnanpalat syttyvät helposti tuleen, lentävät tuulen mukana ja levittävät pikkupaloja paljon itse palorintaman edelle. Rintamaa edellä lentäviä palavia kaarnanpaloja kutsutaan ”firebrand”:eiksi ja niistä sekä muista lentävistä palavista kappaleista aiheutuvaa vaaraa ns. ”ember attack”:iksi. Näitä palavia roskia voi lentää pahimmillaan jopa kymmenien kilometrien päähän itse palosta ja juuri tätä ember attack:ia varten talot on syytä suojata – rakentamisesta enemmän alempana. Toisin sanottuna talo ei ole turvassa vaikkei vieressä metsää olisikaan.

Fire Season & Fire Danger Rating

Joka vuosi paikallinen palolaitos julistaa ns. fire season:in eli virallisesti fire danger period:in alun ja lopun; Victoriassa fire season alkaa yleensä loppukeväästä ja päättyy syksyllä. Palokaudella eli korkeamman riskin aikana tiettyjä toimia on rajoitettu; esim. roskien poltto ilman erillistä lupaa on kielletty. Tulipaloja toki voi esiintyä ja esiintyy muulloinkin. Muualla päin Australiaa kausi on eri aikaan vuodesta:

fireseasons

Jokaiselle päivälle määritellään myös ns. Fire Danger Rating. FDR määräytyy päivälle lasketun Fire Danger Index (FDI)-luvun perusteella. Tähän käytetään ns. McArthurin Fire Danger Index-kaavaa, joka ottaa huomioon lämpötilan, ilmankosteuden, tuulen nopeuden, palavan kasvillisuuden määrän ja maaperän kuivuuden. Eri osavaltioissa on näissä käytössä hiukan eri mittarit; Victoriassa Fire Danger Rating on kuusiportainen asteikko jonka alimpana tasona on ”Low/Moderate” ja ylimpänä ns. ”Code Red” – tämä ylin taso tuli käyttöön tuhoisien Black Saturday:n palojen jälkeen kun Fire Danger Index nousi ennennäkemättömiin lukemiin.

Vaaralliset päivät julistetaan lisäksi ns. Total Fire Ban-päiviksi, jolloin kaikensorttisen avotulen teko – kuten hiiligrillit – on kielletty. Toisin kun monet luulevat, ruoanvalmistukseen tarkoitettuja kaasugrillejä saa käyttää Total Fire Ban-päivänä sillä ehdolla että tulta on jatkuvasti vahtimassa aikuinen, kokkauspaikan ympärillä 3 metrin säteellä ei ole mitään syttyvää ja saatavilla on välittömästi joko letku tai 10 litraa vettä. Fire danger period:in aikana yleensäkin ja Total Fire Ban-päiville on kuitenkin monia muita rajoitteita jotka voi lukea tästä listasta. Huolimattomuudesta syttyy joka vuosi tulipaloja, joten mielummin kannattaa olla extra-varovainen.

Riskiluokitus on siitä mielenkiintoinen että se ei mittaa potentiaalisen tulipalon syttymisen riskiä, vaan sitä miten vaikea tulipaloa on kontrolloida jos sellainen syttyy. Alimmilla tasoilla palo todennäköisesti pystytään pitämään hallinnassa. CFA kertoo Very High-tasoon asti että ”If a fire starts, it can most likely be controlled in these conditions and homes can provide safety”. Severe-päivinä palot voivat olla hallitsemattomia, ja Extreme-päivän kuvaus on jo karumpi:

Expect extremely hot, dry and windy conditions.

If a fire starts and takes hold, it will be uncontrollable, unpredictable and fast moving. Spot fires will start, move quickly and come from many directions.

Homes that are situated and constructed or modified to withstand a bushfire, that are well prepared and actively defended, may provide safety.

You must be physically and mentally prepared to defend in these conditions.

Pahimmasta, Code Red-tasosta, todetaan tylysti että ”Homes are not designed or constructed to withstand fires in these conditions.” – eli paras pysyä poissa koska jos tulipalo Code Red-päivänä syttyy, sitä ei yksinkertaisesti pystytä hallitsemaan.

Mistä sitten päivän riskiluokituksen saa selville? Monellakin tapaa. Ensinnäkin, riskialueille johtavilla teillä on tämänkaltaisia kylttejä jotka kertovat päivän riskiluokituksen. Kuvassa vanha malli, uudet ovat etäkontrolloitavia elektronisia versioita samalla informaatiolla:

FDR

Lisäksi CFA:n sivut kertovat luokituksen ja lähipäivien ennusteen, ja tietysti löytyy myös applikaatio puhelimelle. Tämä FireReady-applikaatio (Androidille ja iOS:lle) on siitä kätevä että se myös varoittaa mikäli kodin, oman sijainnin tai muun määrittelemänsä alueen läheisyydessä tapahtuu jotain mistä pitäisi tietää.

Victoria on jaettu useampaan paloriskialueeseen (Fire District) joten pitää tietää mihin alueeseen itse kuuluu – Melbourne on kokonaan Central-alueella. Oman alueen löytää täältä. Monesti pohjois-Victorian alueiden riski on pykälän verran korkeampi kuin Melbournen seudun.

Lyhyesti palolaitoksista: Australiassa palolaitokset jakautuvat kahteen erityyppiseen organisaatioon; kaupunkien alueella on omat isot palokunnat kuten Melbournen MFB, Metropolitan Fire Brigade. Kaupunkialueen reunat ja maaseutu sen sijaan ovat CFA:n, Country Fire Authority:n, hallussa. CFA on yhdistelmä vapaapalokuntaa ja palkkapalokuntaa – CFA:lla on monia palomiehiä palkollisena, mutta myös valtavasti vapaaehtoisia palomiehiä. Muutkin yritykset tukevat CFA:ta siinä mielessä että esim. meillä saa töistä palkallista vapaata niin paljon kuin tarvitsee jos on CFA:n vapaaehtoisena palomiehenä.

Vaikka MFB ja CFA ovat erillisiä organisaatioita, tekevät ne luonnollisesti tiivistä yhteistyötä. Koska MFB:n päävastuualue on kaupunkityyppistä seutua, jäävät varsinaiset metsäpalot suurimmaksi osaksi CFA:n vastuulle. MFB:n ja CFA:n vastuualueiden rajat selviävät tästä kartasta – yhteydenotto tapahtuu kuitenkin tulipalotilanteessa aina hätänumeron 000 kautta.

Tulipaloriskiin valmistautuminen

Keskustan läheisyydessä tai tiiviissä taajamassa asuville tulipaloriskit eivät jokapäiväiseen elämään hirveästi vaikuta, mitä nyt monet metsäiset puistot ovat pahimpina riskipäivinä suljettuina. Me kuitenkin muutimme pari vuotta sitten riskialueella, ns. designated bushfire prone area:lla ja riskialueella asuville tilanne on vähän eri. Designated Bushfire Prone Area muuten kattaa valtaosan osavaltiosta – kartan näkee täältä. Tulipaloriski oli alueelle muuttaessa tiedossa ja aiheutti tietysti pohdintaa; tiedonhaku, tulipaloista ja valmistautumisesta oppiminen johti kuitenkin riskin hyväksymiseen ja siihen että sen kanssa opeteltiin elämään. Muun muassa seudun ääretön kauneus painoi vaakakuppia toiseen suuntaan sen verran paljon🙂

Tulipalojen varalle on kaksi päästrategiaa – joko jäädä puolustamaan kotia (Stay and Defend) tai lähteä ajoissa alueelta pois pahimpina päivinä (Leave Early). Yleensä iltaa kohden riskitaso laskee niin että kotiin voi illaksi palata, mutta joskus on syytä varautua olemaan myös öitä poissa. Molempiin strategioihin löytyy CFA:lta hyvä ohjeistus.

Kodin puolustaminen ei ole mitenkään läpihuutojuttu monelle aikuisellekaan ja vaatii melkoisesti varautumista – CFA:n opas kertoo että ”Defending your home requires at least two fit and determined adults who are physically and mentally able to work in arduous and difficult conditions” ja lisäksi tarvitaan asianmukainen vaatetus, hengityssuojaimet, vähintään 10,000 litran vesitankki, mielellään generaattorilla varusttu pumppu, paloletkuja yms varustusta. Ohjeissa muistetaan myös mainita että ”Defending your home is risky – you could be seriously injured, suffer psychological trauma or die. The safest option is to be well away from the threat.”

On kuitenkin mielenkiintoista että puolustautumiseen annetaan hyviä ohjeita; en ole missään muussa maassa kuullut missään määrin kannustettavan omatoimiseen aktiivisuuteen tulipalon kanssa. Pienille lapsille puolustautuminen ei kuitenkaan tietysti sovi ollenkaan, joten meidän strategiamme on lähteä aamulla pois pahimpina (Extreme + Code Red) päivinä. Riskialueen ulkopuolella asuvan ystäväperheen kanssa olemme sopineet että heille voi tarvittaessa mennä yöksikin; päivän poissaolokohteina taas toimivat hyvin museot, rannat, ostoskeskukset tms.

Monet riskialueiden kouluista, päiväkodeista yms ovat myös kiinni pahimpina Code Red-päivinä. Meidän lastemme koulu ei ole kiinni, mutta mikäli perheen palosuunnitelmaan kuuluu alueelta poistuminen riskipäivinä, on se täysin hyväksyttävä syy koulusta poissaoloon.

CFA:n oppaassa Fire Ready Kit on kattavia neuvoja miten paloilta voi suojautua ja niihin varautua ja miten kumpaakin strategiaa voi lähteä toteuttamaan. Lähtemisen avainasia on lähteä ajoissa – mikäli palo alueelle sattuu, tiet menevät mitä todennäköisimmin tukkoon melko nopeasti ja tilanne voi muuttua äkkiä vaaralliseksi kun ei pääsekään liikkumaan ruuhkan, tielle kaatuneiden puiden, huonon näkyvyyden tms takia. Monet Black Saturdaynäkin kuolivat autoihinsa.

Niille joille sekä talon puolustaminen että alueelta poistuminen (esim. maaseudulla asuville) on vaikeaa, on kolmaskin vaihtoehto: rakentaa tulipalon kestävä bunkkeri / väestönsuoja. Näitä yleensä maanalaisia rakennelmia näkee maaseudummalla kohtuullisen yleisesti.

Pääsääntöisesti ihmisiä kuitenkin kehoitetaan lähtemään ajoissa:

Miten usein sitä sitten joutuu lähtemään pois kotoa? Riskialueella asuvilla on tietysti jokaisella omat – tai pitäisi olla – suunnitelmat ja rajat. Extreme tai Code Red-päivät ovat kuitenkin aika harvassa; viime kesänä oli koko kesänä vain yksi Extreme-päivä jolloin lähdimme pois. Tänä vuonna on toistaiseksi ollut yksi Extreme-päivä, jolloin satuimme valmiiksi olemaan telttailemassa muualla. Pahin tulipalokausi on kuitenkin tältä kesältä vasta edessäpäin, joten odotettavissa on että Extreme-päiviä tulee jokunen tänä vuonna lisää.

Vaikka pääasiallinen strategia olisi lähteä pois pahimpina päivinä, palo voi yllättää ”ei-niin-pahoinakin” päivinä ja / tai tulee tarve poistua kotoa nopeasti. Tätä varten on hyvä olla pakattuna valmiiksi ns. Bushfire Emergency Kit. Sen sisältönä on varavaatteita, lääkkeet, passit, vettä yms – ja villapeittoja. Villapeitto nimittäin hätätilanteessa suojaa jossain määrin tulelta ja lämpösäteilyltä.

Suunnitelman teko mitä missäkin tilanteessa tekee on riskialueilla tärkeää – ja helppoa CFA:n oppaiden avulla. Silti liian monet eivät sitä tee. Naapurilähiön palolaitos on tehnyt suunnitelman tärkeydestä ja niiden puuttumisesta monilta pienen sketsivideonkin:

Mistä paloja syttyy?

Paloille on monta syttymissyytä – pari vuotta sitten Grampiansin kansallispuistossa oli iso tulipalo joka sai alkunsa salamoinnista. Osa Black Saturdayn paloista sai alkunsa sähköjohdoista, jotka kipinöivät kun puut kaatuivat niiden päälle. Valitettavasti yli puolet tulipaloista syttyy kuitenkin joko huolimattomuuden takia tai tahallisesti. Rangaistukset molemmista ovat tuntuvia.

Varoitukset

Mistä sitten tietää jos jossain syttyy metsäpalo mistä pitäisi olla huolissaan? Edellämainittu FireReady-applikaatio kertoo sen suoraan puhelimeen. Muita lähteitä ovat esimerkiksi @vicemergency:n seuraaminen Twitterissä. Hätätilanteessa viesti voi tulla myös puheluna, tekstiviestinä tai evakuointikehoitus ovelta-ovelle-varoituksena. Kun jossain lähellä palaa, itse aluekohtaisina annettuja varoituksia on kolmea tasoa:

Ensimmäisenä on Advice, eli lähinnä tiedoksianto. Jossain lähellä palaa ja tilannetta on syytä seurata.

Toinen taso on Watch and Act; hätätilanne on todennäköisesti tulossa kohti ja on syytä hakeutua suojaan ja/tai seurata tilannetta aktiivisesti.

Viimeisenä on Emergency Warning jolloin tulipalo on kokolailla varmasti tulossa alueelle ja ihmiset ovat vaarassa. Tällöin on yleensä liian myöhäistä poistua alueelta ja on syytä suojautua parhaansa mukaan muuten. Viimeisenä turvapaikkana monessa lähiössä on ns. Neighborhood Safer Place (NSP) jotka tunnetaan myös nimellä Places of Last Resort; näitä ei ole rakennettu palosuojiksi eivätkä välttämättä suojaa palolta, mutta ovat kuitenkin vähemmän riskialttiita paikkoja – meidän lähiön ”Safer Place” on iso betoninen parkkipaikka, ja toinen lähistöllä oleva NSP on iso urheilukenttä.

Muita ilmoituksia mitä voi tulla ovat All Clear kun vaara on ohi, Community Update yleisiä päivityksiä varten tai evakuointikehoitus Recommendation to Evacuate.

Metsäpaloriski ja rakentaminen

Koska asumme riskialueella, tiesi se rakentamiseenkin lisävaatimuksia. Edellämainitun Designated Bushfire Prone Area:n lisäksi on muuten olemassa vielä toinenkin luokitus, wildifre/bushfire management overlay jonka alueelle rakentamista on rajoitettu vielä enemmän; siihen alueeseen emme onneksi kuuluneet.

Ihan ensimmäiseksi riskialueelle rakentaminen vaati tarkemman riskiselvityksen teon, ns. BAL Assessment:in tekemisen. BAL on lyhenne sanoista Bushfire Attack Level – BAL on kuusiportainen asteikko jonka pääasiallinen tarkoitus on arvioida miten suuren lämpösäteilyn kohteeksi talo voi tulipalotilanteessa joutua. Alin taso on ”LOW”, jota seuraa 12.5, 19, 29 ja 40 joiden numerot viittaavat odotettavissa olevaan lämpösäteilyenergiaan kilowatteina neliömetriä kohden. Viimeisenä tasona on BAL FZ, joka on lyhenne sanoista Flame Zone ja tarkoittaa että liekit tulisivat koskemaan suoraan itse taloa. Kun mennään yli BAL 19:n, rakennuskustannukset nousevat reippaasti materiaalivaihtoehtojen kaventuessa. Etenkin ikkunat jotka kestävät BAL 40:n tai FZ:n lämpötiloja ovat – ymmärrettävästi – sairaan kalliita.

BAL:in voisi teoriassa itsekin laskea, mutta koska raportin pitää mennä kunnan suunnittelijoilta läpi, katsoimme parhaaksi käyttää ammattilaista siihen. Vaikka olemme varsin metsäisellä alueella, raporttimme sai tulokseksi kohtalaisen alhaisen BAL 12.5:n. Tämä siksi että aluskasvillisuus seudulla on puutarhoja ja hoidettuja pihoja. Raportin sanoin, ”Based on our site inspection, distance measurements and particularly our measurements of litter-bed build up; we can confirm that there is no “Classifiable” Vegetation within 100m of the proposed works. The area surrounding the site has a reasonable canopy cover, however all of the canopy is a part of local residential gardens. Woodland and other classifiable vegetation forms is disguisable from these areas by a lack of maintenance and particularly higher levels of surface fine fuel hazard as assessed by litter-bed height as well as elevated fuels and bark hazard. Without surface fuel the area will not sustain an active canopy fire.

BAL 12.5-luokituskin kuitenkin toi seuraavia lisävaatimuksia rakentamiseen:

  • External walls: Parts less than 400mm above ground or decks to be of non-combustible material, 6mm fibre cement clad or bushfire resistant / naturally fire resistant timber.

  • Windows: 4mm Grade A safety glass or glass blocks within 400mm of ground, deck, etc. Openable portion metal screened with frame of metal or metal reinforced PVC-U or bushfire resisting timber.

  • External doors: Protected by bushfire shutter or screened with steel, bronze or aluminium mesh or glazed with 5mm toughened glass, non-combustible or 35mm solid timber for 400mm above threshold, metal or natural fire resistant (high density) timber framed for 400mm above ground, decking, etc, tight fitting with weather strips at base.

  • Roofs: Non-combustible covering. Roof/wall junction sealed. Openings fitted with non-combustible ember guards. Roof to be fully sarked.

.. ja lopuksi on tietysti disclaimeri standardista joka sanoo että ”It should be borne in mind that the measures contained in this Standard cannot guarantee that a building will survive a bushfire event on every occasion”. Ylläolevat eivät onneksi merkittävästi lisänneet rakentamisen hintaa.

Lopuksi

Toivottavasti tämä pikkutietopaketti oli jollekin mielenkiintoinen. Jos on jotain tulipaloihin liittyvää kysyttävää niin kysykää pois, kun näihin asioihin nyt on joutunut riskialueella elämisen ja rakentamisen myötä tutustumaan.

Vaikka kaikki tämä valmistautuminen ja kotoa pois lähteminen riskipäivinä voi tuntua oudolta tai työläältä ja tuhoisan palon realistinen mahdollisuus pelottavaltakin, integroituu se äkkiä osaksi normaalia elämää. Kun suunnitelmat ovat valmiina, tietää mitä milloinkin kuuluu tehdä eikä sitä sen kummemmin stressaa. Lisäksi paikallisten auttamishalu ja asenne tuhoja kohtaan silloin kun niitä sattuu on ihailtavaa; asenne kuvastuu hyvin osavaltion pääministerin Daniel Andrewsin sanoista joulukuisten Great Ocean Road:in tuhojen jälkeen kun oli selvää ettei ketään kuollut; ”Taloja voi aina rakentaa uudelleen. Asiat voisivat olla paljon huonommin.

Tulipalojen riskeihin tottuu, sopeutuu, varautuu ja elää niiden kanssa. Tietyllä tavalla se myös luo kunnioitusta luontoa kohtaan ja riski otetaan hintana mikä pitää maksaa siitä että saa elää niin hienossa paikassa. Ei siis ihan tulta päin, mutta ei sitä hysteerisesti kannata pelätäkään.

Ps. Sana ”bushfire” ei tarkoita pensaspaloa miksi se usein Suomessa käännetään vaan metsäpaloa – tai mitä tahansa muuta kasvillisuutta, paitsi ruohoa joita kutsutaan grassfire:eiksi. Palava metsä voi olla lähemmäs sata metriä korkeita puita, joten niiden kutsuminen pensaiksi on vähän hölmöä.

Lisää luettavaa:


Responses

  1. Wow mahtava tietopläjäys juuri maahan muuttaneelle. Tiedän ettei tällaisen artikkelin taustatyö ja kirjoittaminen käy ihan kädenkäänteessä. Kiitoksia tästäkin!

    • Kiitoksia ja tervetuloa maahan!

  2. Olipa kattava ja mielenkiintoinen tietopaketti! Moni asia selkiintyi mikä on ollut tähän asti epäselvää, esim. tuo kaasugrillien käyttö total fire ban -päivinä.

    • Kiitos, kiva että jotain uuttakin selvisi🙂

  3. Wau, olipa todella mielenkiintoinen ja kattava juttu! Olet paljon varmasti nähnyt vaivaa tämän kirjottamiseen. Espanjassa metsäpalot riesana myös, mutta ei ihan tuossa mittakaavassa.
    Miten muuten vakuutukset?

    • Kiitos! Vakuutukset ovat hyvä pointti – mutta lähes kaikki kotivakuutukset kattavat tulipalot, mukaanlukien metsäpalot. Mitään erillistä metsäpalovakuutusta ei siis tarvita.

      • Hieno homma, helpottaa eloa varmaan senkin puolesta!

  4. Olipa kyllä melkoinen artikkeli! Olisi pari ehdotusta tai kysymystä:

    Tiedätkö onko siellä ihan tavallisia saunoja? Googlella tulee vastaan melko paljon gay bath houseja mutta onko ihan tavallisia saunoja tai uskaltaako tuollaisiin mennä ihan vaan saunomaan ilman aikomuksia mistään kanssakäymisistä? Suuntaan Sydneyn seudulle keväällä vuodeksi ja saunaa tulee ikävä.

    Toiseksi, Redditissä /r/australiassa on ollut keskustelua Australian interneyhteyksien tasosta, nopeudesta ja syistä surkeisiin nopeuksiin. Sieltä löytyi paljon juttua muun muassa Telstrasta(ilmeisesti yksityistetty jossain vaiheessa), NBN:stä, hallituksen yhteyksistä Telstraan ja Foxteliin, kilpailijoista ja muusta vastaavasta. Ilmeisesti työskentelet it-alalla niin kiinnostaisi kuulla paikallisen mielipide tai ajatus asiasta.

    • Kiitos kommentista!

      Saunat eivät ole mitenkään hirveän yleisiä, mutta niitä löytyy kyllä sieltä täältä – esim. monissa hotelleissa ja uimahalleissa on ihan kunnon sauna, mutta ainakin teoriassa veden heittäminen kiukaalle on usein kielletty. Mutta jos juomapullosta sattuu jotain kiukaalle tippumaan niin eihän sille voi mitään..😉 Melbournessa kunnon saunoja on myös mm. ruotsalaisen kirkon tiloissa ja Suomi-talolle suunnitteilla. Sydneyn tilanteesta en sen tarkemmin tiedä, ”Finns in Sydney”-Facebook-ryhmä osannee opastaa tarkemmin. Gay bath houseihin en ole törmännyt lainkaan joten niistä en tiedä mitään.

      Kiinteän puolen nettiyhteydet tosiaan ovat kansainvälisesti vertailtuna sekä hitaita että kalliita. HFC-kaapeli on tosin kaupunkialueilla yleinen ja sillä kulkee 100Mbps joten sen alueella pärjää oikein hyvin. ADSL voi sen sijaan olla OK, hidas tai vielä hitaampi🙂

      Telstra (disclaimer: työnantajani) on tosiaan jo monta vuotta sitten yksityistetty ja NBN on pidempi sotku kuin mitä tähän on aikaa kirjoitella. Jokaisella asiaa seuranneella lienee kehityksestä ja sen syistä oma mielipide, ja sitä objektiivista totuutta on vaikea kaivaa esille kun syitä on on niin monia.

      Mobiilipuolella yhteydet sen sijaan ovat nopeita (Telstran LTE-verkko on maailman parhaita), mutta datarajoitettuja – eli rajattomia datapaketteja ei täältä löydä mobiilipuolelta keneltäkään.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Kategoriat

%d bloggers like this: