Kirjoittanut sim | tammikuu 17, 2016

Epätavallista normaalia

Jokaisessa maailmankolkassa on asioita mitkä siellä asuville ovat täysin normaaleja, mutta muualta tulleille / muualla olijoille tuntuvat epänormaaleilta, huvittavilta, oudoilta, eksoottisilta tai vähintäänkin erilaisilta. Suunnilleen koko muu maailma esimerkiksi naureskelee sitä että Yhdysvalloissa joutuu vielä nykyäänkin shekkien kanssa tekemisiin, kauhistelee koirien syöntiä Kiinassa tai kammoksuu Suomen paukkupakkasia ja vapaaehtoisesti alasti lumessa kieriskelyä.

Australiassa ei ehkä pääse niin hirveän eksoottisten asioiden kanssa tekemisiin, mutta kertyy täälläkin tietoa ja tapoja mitkä ainakin Suomen perspektiivistä eivät ole siitä tavallisimmasta päästä. Oikeasti tällainen postaus pitäisi kirjoittaa vuoden sisään maahan muutosta – sen jälkeen kun ihminen alkaa tutkitusti vähitellen kadottaa ulkopuolisen tarkkailijan perspektiiviään oman sopeutumisen edetessä. Menköön nyt kuitenkin tämän kerran näin useamman vuoden jälkeen – seuraavia pointteja keksin kun vähän asiaa yritin pohdiskella.

Täällä on ihan normaalia:

  • ..seurata kesällä päivittäin metsäpalojen riskistatusta ja lähteä päiväksi tai useammaksikin pois kotoa kun riski on suuri (kts edellinen postaus).

  • ..tarkkailla rantaa hyvän tovin ennen uimaan menoa, että tunnistaa missä rip currentit menevät jottei joudu niiden viemäksi merelle – tai jos on menossa surffaamaan että voi hyödyntää niitä breikkien taakse pääsemiseen.

  • ..nauttia täysin siemauksin luonnosta vaikka vain hieman kärjistetysti koko maa on täynnä toinen toistaan tappavampia eläimiä.

  • ..olla uimatta (tai pukeutua kokovartalosuojapukuun) trooppisilla seuduilla useamman kuukauden vuodesta kun vedessä lilluu kausiluontoisesti enemmän tappavia meduusoja.

  • ..uimahallissa jättää kamat altaan reunalle, koska lokerot maksavat lähes aina extraa, eikä niitä tavaroita kukaan kuitenkaan pölli. Uimahalleissa on myös valitettavan normaalia painua veteen ilman peseytymistä, syödä ranskalaisia altaan reunalla jne (ja niitä ranskalaisia saa ihan ostaa kahviloista jotka ovat usein auki myös sinne allas-alueelle päin)

  • ..vaikka kolmikymppistenkin aikuisten asua kimppakämpässä tai kotona vanhempien kanssa.

  • ..omistaa asunto tai useampikin, mutta asua itse vuokralla tai siellä lapsuudenkodissa (Miksi? Sijoitusasunnon edullisen verokohtelun takia ja sen takia että moni yhä uskoo kiinteistösijoituksen olevan siitä fiksummasta päästä).

  • ..viettää yleisiä vapaapäiviä urheilukilpailun kunniaksi – Melbournessa niitä on tällä hetkellä kaksikin kappaletta; Melbourne Cup Day laukkakilpailujen takia ja AFL:n loppuottelua edeltävä perjantai, koska…en oikeastaan tiedä miksi. Koska vaalilupaus kai.

  • ..ajaa vasemmalla puolen tietä (muutaman muun onnettoman maan seurassa).

  • ..käyttää teoriassa metristä järjestelmää kaikessa mutta puhua silti etenkin vauvojen painoista paunoissa ja ihmisten pituuksista jaloissa ja tuumissa.

  • ..saada 10 tai 20 kertaa nopeamman nettiyhteyden puhelimella kuin ADSL2+-linjalla. Tätä ei kuitenkaan hirveästi raaski hyödyntää, koska on myös normaalia..

  • ..maksaa mobiili- ja kiinteästäkin datasta käytetyn datan mukaan – unlimited on etenkin mobiilipuolella tuntematon käsite ja nettiliittymät yleisesti kalliita.

  • ..ostaa lihat lihakauppiaalta, kalat kalakauppiaalta ja hedelmät + vihannekset omista erikoisliikkeistään, ei marketeista. Ja hyvä niin.

  • ..olla osa-aikatöissä tai kotiäitinä ilman että sinua katsotaan kakkosluokan kansalaiseksi tai mitenkään oudoksi.

  • ..hyväksyä ilman mitään draamaa eri kansalaisuudet, kulttuurit, kielet, murteet, ihonvärit yms.

  • ..etenkin pienempien liikkeiden, ravintoloiden yms olla auki vähän epämääräisesti, esim. ”from 10am until late”. Kerrankin soitin yhteen liikkeeseen tiedustellakseni ovatko auki yhtenä pyhäpäivänä, ja vastasi että ”Yes we’re open from noon until … well I haven’t really decided yet. When would you like to come?”🙂

  • ..hymyillä ja jutella tuntemattomien kanssa, harrastaa small talk:ia ja olla yleisesti ystävällinen kanssaihmisiä kohtaan.

  • ..samalla kun käy pesemässä auton, pesee koiransa koiranpesuautomaatissa (vaikkeivät ne hirveän automatisoituja ole).

  • ..tilata kotiin toimitettuna melkein mitä vaan palveluita tai tuotteita.

  • ..käyttää varvassaandaaleita ”kunnon” kenkien sijaan vaikka kaupunkien keskustoja myöten. Vähän syrjemmässä kengät taas ovat kokonaan vapaaehtoisia. Pohjois-Queenslandissa lapsuutensa viettänyt työkaverini kertoi että sai ensimmäiset kenkänsä yläasteelle mennessä. Ei siksi ettei perheellä olisi ollut varaa vaan siksi ettei lämpimässä pikkupaikassa kukaan jaksanut kenkiä käyttää.

  • ..matkustaa taksien sijaan Uberilla.

  • ..asentaa etenkin autojen mutta joskus myös kotien ikkunoihin tummennus/aurinkosuojakalvoja. Ne auttavat aika hyvin kesällä häikäisevän / polttavan auringonpaisteen kanssa.

  • ..ajella kaasukäyttöisellä autolla; vaikka tämä polttoainemuoto onkin selvänä vähemmistönä, löytyy lähes jokaiselta huoltoasemalta autogas-tankkauspiste/pisteitä. Toinen tuloillaan oleva tankkausmuoto on tietysti sähkö. Pisteitä alkaa löytyä kasvavissa määrin, vaikka esim. Teslan Supercharger-verkosto onkin toistaiseksi melko vaatimaton – se kattaa käytännössä vain Melbourne-Sydney-välin valtatien, Hume Highwayn.

  • ..että päivän aikana voi lämpötila heitellä +/-  20C-astetta, joskus puolessa  tunnissakin, ja muutenkin säätilan olla kohtalaisen vaihteleva. Tämä on erityisesti Melbourne-ilmiö ja erityisesti keväällä, muualla ja muulloin sää on yleensä hiukan tasaisempaa.

  • ..luokitella +23C:nkin lämpötilat viileäksi (”cool”); helleaaltoon termistö siirtyy vasta lämpötilojen ollessa useamman päivän +35C tai yli.

  • ..että säätiedotuksen oleellisena osana lehdissä yms on myös surffiennuste.

  • ..olla aktiivisesti kiinnostunut omasta eläkerahastosta/rahastoistaan, tai jopa kokonaan hallita sitä itse (ns. self-managed super). Sen sijoituksesta ja tuotosta kun on täällä vastuussa itse, ei valtio.

  • ..todistaa henkilöllisyys ja/tai asuinpaikka sekalaisella dokumenttipinolla ns. 100 pisteen testillä kun henkilökortteja ei ole. Tämän systeemin myötä omalla nimellä ja osoitteella tulleesta sähkö-, vesi- tai kaasulaskusta voi olla jotain iloakin.

  • ..kierrättää aktiivisesti ja olla muutenkin ympäristöystävällinen. Kun tämän mainitsee, tulee siitä yleensä vastaansanomista, suurelta osin siitä syystä että tilanne vaihtelee Australian sisällä suuresti niin tässä kuten monessa muussakin asiassa.

  • ..edelliseen liittyen laittaa kaikki kierrätettävät sekaisin yhteen; ne lajitellaan keskitetysti.

  • ..suojautua auringolta ihan oikeasti. Suomessa UV-hätyyttelyihin suhtautuu moni enemmän tai vähemmän välinpitämättömästi, mutta kun täällä on ulkona päivän ilman aurinkosuojausta UV-indeksin ollessa 13 niin viimeistään sen jälkeen tyhmempikin tajuaa auringon voiman. Fiksumpi tietysti ymmärtää vähän aiemmin.

  • ..suhtautua katutaiteeseen positiivisesti.

  • ..löytää julkisia vessoja helposti ja käyttääkin niitä, sillä niitä on paljon ja ne ovat ilmaisia sekä pääsääntöisesti siistejä.

  • ..auttaa muita, tuntemattomiakin, niin elämän pienissä kuin suuremmissakin ongelmissa.

  • ..avoimesti ja ennakkoluulottomasti verkostoitua ja tavata ihmisiä. Esimerkiksi työelämässä on ihan korrektia pyytää relevantteja oman alan täysin tuntemattomia ihmisiä kahville juttelemaan – asemaan, ikään tai sukupuoleen katsomatta. Suurin osa suostuu ilomielin juttutuokioon.

  • ..osata nauttia hyvästä säästä ajoittain myös sisällä; Suomessa kehittyvä pakottava tarve olla hyvän sään aikana joka sekunti ulkona poistuu täällä.

  • ..omaksua no worries-asenne niin että elämän pienet murheet oppii näkemään pieninä murheina eikä kitise turhasta.

  • ..pakata koululaisille joka päivä lounaat ja välipalat mukaan – kouluruokailua kun ei täällä ole. Joissain kouluissa joinakin päivinä voi ostaa / tilata ruoat, esim. meidän lasten kouluissa sushi-lounaat voi tilata etukäteen.

  • ..että ala-asteikäisillä (primary school) lapsilla ei ole omaa kännykkää. Näin niiden käytöstä koulussakaan ei koidu mitään ongelmia.

  • ..lasten opiskella vierasta kieltä heti koulun alettua 5-vuotiaana. Yleisimmät kielivaihtoehdot kouluissa meilläpäin ovat Japani, Kiina ja Italia.

  • ..maksaa lastenhoidosta, jos sellaista tarvitsee, luokkaa $100+/päivä/lapsi eli tolkuttoman hirveästi – ja suositummilla alueilla silti jonottaa paikkaa hoitoon pääsyyn yli vuodenkin.

  • ..kääntyä oikealle ryhmittymällä risteyksessä vasempaan reunaan; tätä ns. hook turn:ia saa harrastaa etenkin raitiovaunuristeyksissä Melbournen keskustassa.

  • ..tottua luomutuotteiden hyvään valikoimaan – Australiassa kun on koko maailman luomutuotannon pinta-alasta peräti 38%.

  • ..tottua muutenkin loistavaan ruokaan. Tässä on se riski että perusvaatimustaso voi nousta vähän turhankin paljon.

  • ..tulla pieneksi kahvisnobiksi, se kun täällä nyt vaan on niin hyvää.

  • ..pitää kaupunkialueellakin takapihalla kanoja tai mehiläisiä. Väljemmillä seuduilla ihmisillä on peruskarjan lisäksi paljon hevosia, ankkoja, alpakoita, lampaita yms.

  • ..kantaa mukana aina vähän käteistä, koska kahviloissa yms ei aina käy kortti – ja silloinkin kun käy, voi siinä olla $10:n tai $15:n minimiostosraja.

  • ..nostaa se käteinen ruokaostosten yhteydestä; käytännössä kaikista päivittäistavarakaupoista saa ostosten yhteydessä ns. ”cash out”, eli nostaa käteistä pankkiautomaatin tapaan.

  • ..päästä hiihtämään ja surffaamaan saman päivän aikana jos niin haluaa; talviaikaan Melbournen lähikukkuloillakin on välillä lunta, korkeammilla vuorilla kausi jatkuu muutaman kuukauden ja siellä on isoja hiihtokeskuksiakin. Itse Melbournen kaupunkiin lunta on sen sijaan edellisen kerran tullut ~30 vuotta sitten.

Ja vielä erikseen taloista, rakentamisesta ja asumisesta, niistä kun tulee usein juttua. Tällä sektorilla normaalia on siis…

  • ..asua omakotitalossa. Tämänhetkisestä asuntokannasta lähes 80% on omakotitaloja – kerrostaloasuminen on siis kohtalaisen harvinaista, joskin yleistymään päin.

  • ..teettää talolle vuosittain termiittitarkastus, koska muuten ne pikku ötökät voivat syödä talosi. Nämä ovat riskinä koko maassa Tasmaniaa lukuunottamatta, ja sitä aggressiivisempia mitä lämpimämmässä ollaan. Eri tutkimusten mukaan peräti noin kolmasosassa taloja on termiittien jälkiä, joten vuosittain tarkastus ja/tai muuten hyvä suojautuminen on varsin tarpeellista.

  • ..mahdollisesti teettää taloille vuosittain ötökkämyrkytys jos sisälle änkeää sietokykyä suurempi määärä hämähäkkejä ja muita ötököitä. (Huom: niitä joka tapauksessa änkeää jonkun verran). Vaikken itse tykkääkään viljellä kemikaaleja ympäristöön, yhdessä vuokra-asunnossa se että heräsi yöllä siihen kun torakoita tippuu naamalle sai mukavuudenhalun menemään ekoilusta edelle.

  • ..pitää kenkiä jalassa sisälläkin – todennäköisesti valtaosa australialaisista käyttää sisällä kenkiä, joskin ottavat aika hyvin automaattisesti pois kun huomaavat että talon isäntäväki ei niin tee.

  • ..käyttää taloissa kokolattiamattoa, etenkin makuuhuoneissa. Jotta se pysyy edes melkein puhtaana, on vuosittainen ammattimainen höyry- tms puhdistus tarpeen, mutta onhan se väkisin pölyävämpi ratkaisu kuin puulattia.

  • ..palella sisällä talvella, koska suurimmassa osassa taloista on talvella etenkin öiden jälkeen tyyliin +15C. Tämä, ja sen syy – etenkin vanhemman talokannan olematon eristys – lienee suomalaisten suosituin valituksen aihe Australiassa.

  • ..saada edelliseen kohtaan liittyen selitellä että ei, en ole tottunut kylmiin sisätiloihin vaikka Suomesta olenkin.

  • ..että siitä olemattomasta eristyksestä johtuen talvisin saa Melbournessa maksaa itsensä keskivertotalossa kipeäksi energialaskuista jos haluaa yrittää pysyä lämpimänä sisällä.

  • ..että monissa etenkin vanhemmissa taloissa vessanpönttö on erillisessä pikku komerossaan, eli eri huoneessa kuin käsienpesuallas.

  • ..ettei bidee/käsisuihkuja löydy mistään (ellei itse asennuta).

  • ..hoitaa tuuletus avaamalla ikkunat; mitään tuuletusikkunoita koneellisesta ilmanvaihdosta puhumattakaan ei taloissa normaalisti ole.

  • ..nauttia silti 100x raikkaammasta sisäilmasta kuin Suomen pullotaloissa.

  • ..kun ostaa vanhemman (=40-50v ja yli) talon, purkaa se ja rakentaa tilalle uusi, TAI..

  • ..rakentaa vanhan talon ”isolle” tontille useampi uusi talo sijoitus/rahantekomielessä. Esim. 800m2:n tontille voidaan hyvin rakentaa neljä kaksikerroksista taloa. Näin rakennettavissa taloissa ei yleensä juuri terassia suurempaa pihaa jää. Piirre ”voimakas väestönkasvu vaatii paljon uudisrakentamista, Osa 1”.

  • ..asua pitkänkin matkan päässä keskustasta ja silti katsoa asuvansa Melbournessa. Melbourne on maantieteellisesti yksi maailman suurimpia kaupunkialueita, ja kun rakentaminen on erillistalopainotteista, uudet alueet ovat usein kaukana keskustasta –  esimerkiksi Pakenhamin ns. exurbiin on keskustasta matkaa ~60km. Piirre ”voimakas väestönkasvu vaatii paljon uudisrakentamista, Osa 2”.

  • ..asua väljästi. Australiassa on keskimäärin maailman isoimmet uudet omakotitalot, yli 240m2 – vs. Suomen 144m2.

  • ..rakentaa uusilla asuinalueilla näitä isoja taloja pienille tonteille, jolloin yleisvaikutelma etenkin ilmasta on vähän ahdistava.  Piirre ”voimakas väestönkasvu vaatii paljon uudisrakentamista, Osa 3”. On kuitenkin todettava että monesti pihasuunnittelu on aika hyvää ja pienestäkin pihasta saadaan paljon irti.

  • ..lämmittää talo kaasulla; kaasulämmitys on ylivoimaisesti yleisin tapa lämmittää talot Melbournen seudulla. Toiseksi yleisin tapa on ilmalämpöpumppu. Kaukolämpöä ei ole missään.

  • ..kokata kaasuliedellä. Koska kaasuverkko kattaa lähes kaikki taajamat, on kaasuliesi yleisin kokkaustapa. Induktioliesiä näkee kasvavissa määrin, mutta vanhanmallisia sähköliesiä ei juuri ole.

  • ..lämmittää käyttövesi aurinkoenergialla; monissa taloissa on myös aurinkosähköpaneelit oman sähkön tuottamiseen. Australian odotetaan myös olevan yksi nopeimmin kotitalouksien akkuja käyttöönottavista maista kun Tesla PowerWall-tyyppiset helpot ja kohtuuhintaiset ratkaisut yleistyvät.

  • ..että vesi vessoihin (ja esim. puutarhan tarpeisiin sekä mahdollisesti pyykinpesuun) tulee sadevesitankista. Meidän talossa on 3,000l ja 5,000l tankit joista tosiaan tulee vesi vessoihin ja puutarhaan. Vesijohtoverkoston ulkopuolella kaikki käyttövesi pitää saada sadevedestä, ja erilaiset harmaan veden kierrätyssysteemit ovat jos eivät yleisiä niin eivät mitenkään erikoisuuksiakaan.

Responses

  1. Mielenkiintoista! Mielenkiintoiselta vaikuttaa koko blogisi. Täällä vanhalla mantereella jtenkin aina unohtaa olevansa osa isompaa maailmaa. Vaikka on Australia ja Uusi Seelanti olleet matkalistalla jo pitkään. Ainut este on se, että sinne tarvitsisi lähteä varmaankin neljäksi viikoksi, että saisi kunnon kuvan niistä seuduista.

    Naurupisteet sait säävertailusta ja yhden lukijan lisää!

    • Kiitos! Tuo on kyllä totta että ei tänne ainakaan viikoksi kannata tulla matkalle, on Australia sen verran iso paikka – tuntuu että kohta seitsemän vuodenkaan aikana ei ole ehtinyt tutustua edes puoliin lähialueen mielenkiintoisiin paikkoihin, koko maasta nyt puhumattakaan..

  2. Kiva, tarkkaa havainnointia edellyttänyt teksti! Tuo sisällä paleleminen ja siitä suomalaisten kesken nuriseminen on tuttua myös täällä Kaliforniassa.🙂

    • Kiitos! Tuo sisälämpötila taitaa olla lempi-ongelmana suomalaisille melkein missä vaan muualla paitsi pohjoismaissa..

      Onhan se tavallaan ihan loogista; jos täällä tai siellä ei taloja eristä kunnolla, on muutaman kuukauden vuodesta vähän epämukavan kylmä. Jos Suomessa ei eristä taloja kunnolla, kuolee talvella. Että ei niitä hyvää hyvyyttään sielläkään eristetä😉

  3. Olipas kiva ja hyvinkirjoitettu blogi! Lukaisin läpi pikkuhiljaa alusta asti.😊 mielenkiintoista pohdintaa ja havaintoja verrattuna omiin kokemuksiin 😊

    Nuo ötökät, etenkin torakat, tuli kyllä shokkina kun itse Sydneyyn muutin reilut 2v sitten. Ka se, kuinka kasuaalisti pakkalliset niihin suhtautuu! Nyt neljäs asunto menossa, ja ensimmäinen jossa vielä ei ole edes myrkkyjä kaivattu, torakoita on vain vessassa öisin *koputtaa puuta*. Mutta aikaisemmissa asunnoissa on jouduttu käyttämään ammattilaista, eikä ongelma siltikään poistunut kokonaan.

    Toinen iso ongelma itselle on ollut talojen kylmyyden lisäksi myös kuumuus. Kun asunto on vanha tummaksi maalattu town house ja ulkona +35, on sisällä lähes sietämätöntä nukkua. Seinät hohkaa lämpöä kuin varaavassa takassa konsanaan! Ei sillä, toistaiseksi ollaan pärjätty vain tuulettimella, eli kaikkeen näköjään karaistuu 😁

    • Kiitos kommentista!

      Tuota torakkakommenttia pitää vähän täsmentää siten että meillä oli (vanhassa vuokratalossa) turhan paljon isoja mustia ns. natiivi-torakoita, joita ei edes lasketa tuhohyönteisiksi. Eivät levitä tauteja tai tee tuhoja, ovat vaan olemuksellaan perusikäviä, etenkin noin päällekäyvinä🙂 Pahimpia torakoita ovat pienemmät kellertävänruskeat German Cockroachit, joka on tuholaishyönteinen pahimmasta päästä – niitä ei ole meillä onneksi asuntoihin sattunut.

      Kuumuus voi tosiaan olla kesällä hiukka tukalaa, ja vielä enemmän lämpimämmillä seuduilla… täällä Melbournessa onneksi öisin laskee lämpötila sen verran että yöt ovat harvoin hirveän kuumia – yleensä selviää sillä että on ikkuna auki.

  4. Sisalampotila ainakin Brisbanen pohoispuolella talvisin on ihan kamalaa. Asuin tropiikin Townsvillessa 38 vuotta, lamminta oli kesat, talvet. Melbournessa kavin muutama vuosi sitten tuttavien luona, oli ihan mukava pari viikkoa, ei ollut ”4 vuodenaikaa” samana paivana.

    • Epäilemättä kuumemmilla alueilla on, no, kuumempaa🙂 Eikä se sää tosiaan täälläkään _aina_ heittele mitenkään radikaalisti. Ja onhan tuo paikallisten lempisanonta ”4 seasons in one day” liioittelua siinä mielessä että mistään lumesta ei ole koskaan tietoakaan vaan heittelyt tapahtuvat yleensä välillä +20C – +40C.

  5. Hyviä havaintoja, joihin ei tule äkkiä itsellekään juuri mitään lisättävää. Noh, shekkejä kyllä käytetään vielä Australiassakin aika paljon, Joudun joka vuosi fyysisesti viemään pankkiin omalle tililleni ainakin puolen tusinaa shekkiä. Shekkivihkokin minulla on varmuuden vuoksi, mutten kuitenkaan ihan joka vuosi ole kirjoittanut itse shekkiä viime vuosina.

    Tuota ns. hook turn:ia saa tietääkseni ”harrastaa” ainoastaan joissakin Melbournen keskustan risteyksissä ja sielläkin sellaiset risteykset ovat huomattavasti vähentyneet viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Muualla maassa kyseinen käytäntö on omien havaintojeni mukaan tuntematon.

    • Kiitos kommentista! Enpä ole juuri shekkien kanssa täällä joutunut tekemisiin.. tai no, kerran tuli korvaus shekkinä kun joku automaatti ei toiminut ja sama juttu joltain vakuutuslaitokselta, mutta päivittäiset raha-asiat hoituu kyllä IMO paperitta.

      Hook Turn:it ovat se normaali tapa Melbournen keskustan niissä risteyksissä missä menevät ratikkakiskotkin. Wikipedian mukaan niitä harrastetaan muuallakin Australiassa, mutta en muista itse niihin muualla törmänneeni..

      • Veikkaanpa sen Wikipedian artikkelin kirjoittajan yleistäneen Melbournen kokemuksensa koko maata kattavaksi…😉

  6. Kattava lista, liikenteestä vielä.. ajat risteykseen, jossa joka suunnasta tulevalla on stop-merkki(ainakinNewcastlessa) ja motarilla hitaampi kaista päättyy, joten kiihdytät ohituskaistalle..


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Kategoriat

%d bloggers like this: