Kirjoittanut sim | helmikuu 17, 2016

SEIFA-indeksi – eli miksi länsi-Melbournea halveksutaan?

Kun kyselee ihmisten mielipiteitä missäpäin Melbournea olisi hyvä asua, tulee väistämättä aika pian selväksi että kaupungin itäpuolta pidetään yleensä ”hyvänä” ja vastaavasti länsipuolta ”huonona”. Herää tietysti kysymys miksi? Mikä vika lännessä muka on? Monet halveksuvat nimittäin länttä aika mutu-perustein, kategorisesti leimaten koko valtavan, kymmeniä lähiöitä kattavan, alueen huonoksi. On totta että esim. suurin osa arvostetuista kouluista sijaitsee kaupungin itäpuolella, mutta pitävätkö nämä negatiiviset ennakkoluulot lännestä oikeasti paikkansa?

Koska olen epänormaalin kiinnostunut kaikenlaisesta tilastotiedosta, samaa kysymystä voi lähestyä myös datan valossa. Eräs mielenkiintoinen mittari tähän – ja moneen muuhunkin – tarkoitukseen on SEIFA-indeksi.

SEIFA-indeksi on mitä mielenkiintoisin tilastomittari mitä tulee alueen yleiseen hyvinvointiin. Indeksin nimi on lyhenne sanoista Socio-Economic Indexes for Areas ja se kokoaa yhteen monta eri sosio-ekonomista tilannetta kuvaavaa mittaria. Mittari koostuu itse asiassa neljästä eri indeksistä:

  • The Index of Relative Socio-Economic Disadvantage (IRSD)
  • The Index of Relative Socio-Economic Advantage and Disadvantage (IRSAD)
  • The Index of Education and Occupation (IEO)
  • The Index of Economic Resources (IER).

Indeksejä käytetään mm. hallinnon tasolta palvelujen tarpeen kohdistamiseen ja myös liike-elämän puolelta liiketoimintaideoiden kartoittamiseen. Jokainen noista yllämainituista koostuu taas isosta läjästä eri muuttujia. Esimerkiksi ensimmäinen, IRSD mittaaa hyvin karkeasti yleistäen sitä miten huonosti kotitalouksilla milläkin alueella menee muuhun Australiaan verrattuna. Tämä indeksi isältää mm. seuraavia muuttujia: kotitalouksien osuus jossa ei osata englantia kunnolla, kouluttamattomien osuus, ahtaasti asuvien osuus, työttömien osuus, kotitalouksien osuus joissa ei ole Internet-yhteyttä, matalapalkkaisien osuus, autottomien osuus jne. Korkean pistemäärän saavuttaa siis alue jossa on vähän työttömiä, vähän kouluttamatonta porukkaa ja vähän matalapalkkaisia kotitalouksia.

Eri alueiden indeksin vertailu on mielenkiintoista puuhaa. Helpoiten se onnistuu visualisoimalla data – raakadata on saatavilla ABS:ltä joten oman visualisoinnin luominen käy sitä kautta helposti. Mm. Google Earth:in ymmärtämä KMZ-data löytyy täältä, useammalla eri resoluutiolla. Resoluutiot ovat SA1, SA2, Statistical Local Area ja Local Government Area. SA1 on hienojakoisin ja kattaa usein vain muutaman korttelin – Local Government Area eli LGA taas kokonaisen kunnan; muut ovat siltä väliltä.

Jos ei jaksa mitään tehdä itse, tässä yksi muiden tekele: Charting Transport-blogista otettu versio, jossa visualisoituna tuo indeksin ensimmäinen osa, The Index of Relative Socio-Economic Disadvantage – kartta suurenee klikkaamalla:

SEIFA Melbourne-pieni

Kartasta näkee heti että tuossa mutu-tuntumassa voi hyvin olla jotain perää; lännessä ja pohjoisessa on selvästi enemmän punaista kuin idässä ja etelässä. Toisaalta kuva ei ole ihan niin simppeli ja vahvistaa yleispätevän sanonnan ”I think you’ll find it’s a bit more complicated than that”: lännessäkin on vahvan vihreitä alueita, kun taas kauemmas kaakkoon päin mennessä (Cranbournen ympärillä) on iso alue hyvinkin punaista jne.

Eräs mielenkiintoinen piirre on koilliseen keskustasta ulottuva valkoinen vyöhyke ja sitä vahvasti ympäröivä vihreä alue – valkoinen on Yarra-joki ja sitä ympäröivää puistoaluetta; sen varrelta löytyy monia hyvämaineisia alueita joiden ketju näkyy tässä hyvin tuosta kartastakin.

On muuten huomattava että SEIFA-indeksistä ei voi suoraan päätellä alueen asuntojen hintoja; vaikka varmasti keskiverrosti SEIFA:n mukaan ”hyvä” alue on ”huonoa” kalliimpi, eivät kaikki nuo vihreät alueet suinkaan ole mitenkään keskivertoa huomattavasti kalliimpia – eivätkä punaiset automaattisesti halvempia.

Lisäksi vielä pari kuvaa Google Earth:ista, jolla datan visualisoiminen yllämainitun KMZ-datan avulla on todella helppoa; kuvat suurenevat klikkaamalla. Näihin otin IRSAD-indeksin tarkimmalla SA1-resoluutiolla. Ensimmäisessä näkyy selvästi samansuuntainen jakauma kuin ylläolevassa IRSD-indeksissä:

SEIFA SA1

Ja tässä esimerkki miten maantieteellisesti lyhyellä välillä indeksi voi heitellä laidasta laitaan; Heidelberg West on tunnetusti yksi Melbournen heikoimpia alueita (esim. aiemmin esiintynyt asuntomurtotilastojen Top 10:ssä), kun taas siitä vain pari kilometriä itäänpäin Yarra-joen varrelta löytyy hyvin arvostettuja ja ”hyvinvoivia” alueita:

SEIFA SA1 Heidelberg

On toinenkin tilasto missä länsi- ja pohjois-Melbourne erottuvat hiukan, eivätkä edukseen: RACV:n murtotilastot. Niissä erot lähiöiden välillä ovat yllättävänkin suuria, mutta osin ymmärrettävistä syistä – uudet asuinalueet ovat otollista maata murtomiehille kun monet talot ovat täynnä uutta tavaraa ja tuoreet asuntovelkaiset omistajat usein päivät pois töissä – tai talot vasta rakenteilla ja asumattomia. Tämä lienee syy Williams Landing:in kärkisijaan, jossa peräti joka 19. kotiin murtauduttiin viime vuonna. Alue on kokonaan uutta ja vilkkaasti rakentamisen alla. 

Miksi länsi on ongelmallinen?

Datan mukaan siihen että kaupungin länsipuolta hiukan halveksutaan on siis olemassa jotain perää – tietysti kärjistäen ja yleistäen. Tähän väliin on syytä huomauttaa että Melbournessa ei voi sanoa olevan oikeasti vaarallisen huonoja alueita juuri lainkaan. Missään en ole kokenut liikkumista vaaralliseksi, toisin kuin esim. Bostonissa asuessa keskustan eteläpuolen mustissa lähiöissä.. Ylläolevaa karttaa katsottaessa on syytä huomioida että indeksi on suhteellinen – punainen ei tarkoita absoluuttisesti ”huonoa”, vaan pelkästään valituilla mittareilla vähemmän hyvää kuin muut.

Hajonta ei välttämättä ole myöskään ihan niin suurta kuin voisi kuvitella. Otetaan esimerkiksi tuo IRSD-alaindeksi. Kun jaetaan pisteet desiileihin, niin pistemäärällä 800 joutuu huonoimpaan desiiliin ja 900 menee toiseksi huonoimpaan. 970 on jo on 5. desiilissä eli keskiverto, mutta sitten ”vauhti” hidastuu; 1,000 on jo 7. desiilissä ja 10. eli parhaaseen pääsee jo indeksin arvolla 1,050. Indeksit on kalibroitu niin että 1,000 on keskiarvo (huom. ei mediaani) ja noin 2/3-osaa alueista on pistemäärän 900 ja 1,100 välillä. Indeksin tarkemmasta tekniikasta kiinnostuneet voivat lukea siitä täältä, SEIFA Technical Paper:ista.

Mutta palataan vielä länteen. Siellä nimittäin on kuitenkin yksi ihan oikea ongelma: infrastruktuuri. Kuten aiemminkin olen maininnut, Melbourne kasvaa lähes 100,000 asukkaan vuositahtia. Monet näistä ihmisistä suuntaavat nimenomaan länteen koska sinne rakennetaan paljon uutta. Kova kasvutahti taas aiheuttaa ongelmia infrastruktuurin suhteen joka usein laahaa vuosia (tai jopa vuosikymmeniä) jäljessä; ruuhkat niin maantiellä, junissa kuin juna-asemillakin ovat mielestäni se kaupungin länsipuolen suurin ongelma. Täysin uusilta asuinalueilta myös usein puuttuu osa niistä palveluista mitä enemmän asettuneilta alueilta löytää helposti.

Lännen suhteen tarjoan siis ainoastaan seuraavan neuvon sinne muuttamista harkitseville; jos keskustaan (tai ylipäätään West Gate Bridge:n itäpuolelle) ja sieltä pois on pakko päästä juuri ruuhka-aikaan, mieti länteen muuttamista kaksi kertaa – tai muuta ainakin niin lähelle juna-asemaa että voit kulkea asemalle ilman autoa.

Lisäys 19.2.2016: piti tulla lisäämään esimerkki asennoitumisesta länttä kohtaan.. Twitterissä @fakemetrotrains on loistava parodiatili paikallisesta juna-operaattori Metro Trains:istä. @fakemetrotrains twiittasi tänään seuraavasti – tietysti huumorimielellä, mutta silti:

fmt-west


Responses

  1. Mielessäni pyörii maisteriopinnot Australiassa, en saa kuitenkaan millään todisteltua itselleni miksi minun kannattaisi maksaa 55000Aud tutkinnosta(business), jonka saisin ilmaiseksi Suomessa. Olen kuitenkin lähes varma, että tulavaisuudessa haluaisin työskennellä ulkomailla. Mitä mieltä olet, onko Australiaan työnhaussa suurta etulyöntiasemaa, jos taskussa on paikallinen tutkinto?

    • Alasta riippuen etulyöntiasema on jotain väliltä aika pieni ja kriittinen. Aloilla jotka ovat kansainvälisesti hyvin samanlaisia (esim. computer science) ero ei ole merkittävä, mutta toisilla aloilla paikallinen tutkinto on välttämättön että ammattiin yleensä pääsee (esim. asianajajat). Tietysti paikallisessa yliopistossa opiskellessa pääsee paremmin verkostoitumaan yrityksiin ja kiinni graduate-ohjelmiin.

      Suoraa juu/ei-vastausta tähän on siis valitettavasti vaikea sanoa.

  2. Sim, tämä artikkeli tuli oikein sopivaan saumaan sillä olin juuri mietiskellyt demografiaa Sydneyn eri alueiden välillä. Kimmoke, joka tästä artikkelista tuli johti minut muutaman mutkan kautta palveluun, josta näyttää löytyvän paljon hyödyllistä tietoa karttamuodossa. Sen avulla sai vähän yleiskuvaa siitä minkälaisia eroja yleisellä tasolla löytyy.
    http://atlas.id.com.au/

    • Kiitos vinkistä! Meinasinkin linkata Atlakseen, mutta enpä linkannut kun en löytänyt sieltä keinoa tehdä koko alueen kattavaa vertailua – kuntatason tiedot ja vertailut sen sijaan on varsin kätevästi esillä.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Kategoriat

%d bloggers like this: