Kirjoittanut sim | maaliskuu 9, 2016

Työajoista, lomista ja vapaista Australiassa

Miten paljon Australiassa saa vuosilomaa? Miten vapaapäivät menevät? Entä sairaslomat? Joutuuko sairauttaan todistelemaan? Törmäsin sattumalta yhden toisen, Belgiassa asuvan, ulkosuomalaisen blogissa sellaiseen käsittämättömään systeemiin että sairaslomalla oleville tehdään tarkastuskäyntejä kotiin että ovathan he varmasti sairaita. Sama systeemi on ilmeisesti käytössä joissain muissakin maissa; enpä olisi uskonut että Euroopassa harrastetaan moista sairauspoliisitoimintaa.

Koska yllämainittu käytäntö on aika kova kontrasti täkäläiseen, ajattelin saman tien koota yhteen postaukseen vähän paitsi infoa sairaslomista Australiassa niin vapaista yleensä, työajoista jne.

Vastuuvapauslausekkeena tietysti ne tavalliset YMMV-asiat, eli yksityiskohdat näissä asioissa eroavat niin osavaltion, työpaikan kuin työsopimuksenkin mukaan. Oma työnantajani on kuitenkin Australian suurimpia firmoja joten uskoisin muissa isoissa yrityksissä käytännön olevan jos ei samanlainen niin samansuuntainen.

Työajat

Australiassa pisin sallittu normaali täysipäiväisen työviikon pituus on 38 tuntia. Näin siis tietysti teoriassa, koska kuten kaikki tiedämme niin työtehtävissä jossa varsinaista tuntikirjanpitoa ei tehdä, hommia monesti tehdään niin kauan kun tarvitaan ilman mitään puhettakaan ylityökorvauksista..

OECD:n tilastojen mukaan Australia on 1,663:lla vuosityötunnillaan työtunneissa aika samoilla linjoilla Suomen 1,643 tunnin kanssa. Listan kärjessä on Meksiko 2,237:llä ja Etelä-Korea 2,163:lla tunnilla. Yhdysvalloissa töitä taas tehdään 1,788 tuntia vuodessa; toisesta päästä listaa löytyy mm. Saksa 1,363:lla tunnilla ja Norja 1,408:lla tunnilla.

Mihin kellonaikaan työt missäkin alkavat vaihtelee tietysti suuresti; leipomoissa voi joutua töihin aamuyöstä, rakennusmiehet aloittelevat usein päivää aamu-7:n maissa, monet kaupat aukeavat vasta yhdeksältä tai kymmeneltä jne. ”Toimistotyöläisille” yleisin aika saapua työpaikalle on aamulla yhdeksän maissa ja kotiin lähdetään tyypillisesti viiden-kuuden maissa. Tämäkin luonnollisesti vaihtelee hirveän paljon firmasta ja tiimistäkin riippuen. Yllättävän ja valitettavan monessa työpaikassa vahdataan vieläkin niitä työpaikalla vietettyjä tunteja tulosten sijaan – jos ei nyt ihan kellokortilla niin mutu-tuntumalla pomojen taholta.

Itse olen siitä onnellisessa asemassa että organisaatiomme työkulttuuri on enemmän tässä päivässä; ketään ei oikeastaan kiinnosta milloin tai missä työt tehdään, kunhan hommat tulevat hoidettua. Näin olen vapaa valitsemaan itselleni parhaiten toimivan aikataulun, joka tällä hetkellä on aikaisin töihin-aikaisin kotiin-malli ja satunnaisesti etätyöpäiviä tehden. Jos tarve vaatii, iltaisin lasten mentyä nukkumaan voi helposti jatkaa kotoa hommia.

Mutu-tuntumalla olen pitkään ajatellut että osa-aikatyö on Australiassa paljon Suomea yleisempää. Kun nyt vaivauduin kaivamaan tästäkin tilastoa niin kyllä, näin todellakin on: Suomessa osa-aikatyöllisten osuus kaikista työllisistä on 16,1%. Australiassa vastaava prosenttiosuus on 31% eli lähes tuplasti Suomeen verrattuna. Ero on huiman iso ja näkyy väistämättä yhteiskunnan rakenteessa ja luonteessa muutenkin.

Vuosiloma

Vuosiloman pituus täysipäiväisille työntekijöille on Australiassa neljä viikkoa. Tämä on siis viikon vähemmän kuin Suomessa, mutta vastaavasti merkittävästi enemmän kuin Yhdysvalloissa jossa minimilomaa ei ole ollenkaan ja keskiverrosti neljän viikon lomaan pääsee vasta 20 vuoden firmassaolon jälkeen. Vuorotyöntekijöille minimiloma on 5 viikkoa. Lisäksi organisaatiot voivat antaa tietysti miten paljon lisälomaa haluavat; meillä saa yhden palkallisen extravapaapäivän vuosittain muuten vaan – just because.

On muuten varsin yleiestä että työntekijät joko ottavat lisälomaa palkattomana tai ”ostavat” lisälomaa työnantajalta tasaisesti alentuneen vuosipalkan muodossa.

Yleiset vapaapäivät

Yleiset vapaat vaihtelevat jossain määrin osavaltioittain; Victorian lista löytyy täältä. Vapaapäiviä ovat Victoriassa seuraavat:

  • New Year’s Day: 1.1. eli tietysti uudenvuodenpäivä. Klo 00:00 on perinteisesti isot ilotulitukset niin Sydneyssä kuin Melbournessakin, ja aikaisemmin aattoiltana perheilotulitukset. Pääsääntöisesti porukka ei vietä aattoa ryypäten vaan kaupungilla on perheidenkin turvallista ja miellyttävää liikkua yölläkin.
  • Australia Day: 26.1. – tätä voidaan ajatella Australian itsenäisyyspäivänä vaikka päivä onkin valittu ensimmäisen laivueen saapumisesta vuonna 1788 alueelle mikä nykyään on Sydney; Australia itsenäistyi vuonna 1901. Päivän korrektiudesta käydään jatkuvasti keskustelua koska etenkin aboriginaaleille tässä päivässä ei juuri juhlimista ole, ja se tunnetaankin heidän keskuudessaan Invasion Day:nä. Joka tapauksessa monikulttuurisuus ilmentyy Australia Day:näkin, ja päivää kannustetaan itse kunkin viettämään haluamallaan tavalla, oli se sitten mikä vaan.
  • Labour Day maaliskuussa – perimmäiseltä aatteeltaan samaa kategoriaa Vapun kanssa, eli työväen juhla, mutta minkäänlaista suomalaistyyppistä vappuperinnettä ei täällä harrasteta niin labour day:na kuin 1.5.:ttäkään joka on ihan normaali arkipäivä.
  • Pitkäperjantai – pääsiäisen seudulla extravapaata on perjantai ja maanantai. Perjantaina monet kaupat ovat kiinni, muuten viikonloppu on ns. business as usual suurimmaksi osaksi.
  • Pääsiäislauantai
  • Pääsiäismaanantai
  • ANZAC Day: 25.4. – Anzac day on sotamuistopäivä jota alunperin vietettiin Australian ja Uuden-Seelannin joukkojen Gallipolissa kohtaaman tragedian muistoksi (tästä kertoo esim. hyvä Gallipoli-elokuva). Sittemmin päivä on muotoutunut yleiseksi missä tahansa sodassa taistelleiden muistopäiväksi. Itse päivänä tai ennen sitä vähän joka paikassa vieteään eräänlainen muistohetki teemalla ”lest we forget”, eli ettemme unohtaisi.
  • Queen’s Birthday kesäkuussa – kuten nimestäkin voi päätellä, kuningattaren syntymäpäivä. Kyseessä on siis Englannin kuningatar vaikka mitään (teoreettisesti varsin huomattavaa) valtaa hän ei Australian suhteen normaalisti käytäkään – päivä juontaa juurensa siitä että Australia on osa ”Commonwealth of Nations”iä eli entistä Brittein Kansainyhteisöä.
  • Friday before AFL Grand Final syyskuun lopun tienoilla onkin vähän erikoisempi vapaapäivä; kyseessä on paikallisen pääuskonnon – Aussie Rules Football eli Australialaisen jalkapallon – kauden loppuottelua edeltävä perjantai. Kuten aiemminkin olen avautunut, en ihan ymmärrä miksi perjantai pitää olla vapaa kun koko ottelu ei edes ole silloin…
  • Melbourne Cup Day: marraskuun alussa on toinen urheiluvapaapäivä; kyseessä on loppukevään hevoskilpailujen huipentuma, ”The race that stops the nation”.
  • Joulupäivä: 25.12. ei sen kummempia selityksiä tarvinne. Joulupäivänä lähes kaikki paikat ovat kiinni, ja monen nähtävyyden tms suhteen se onkin vuoden ainoa päivä kun ne ovat kiinni. Joulua vietetään täällä juuri joulupäivänä, ei aattona, ja perinteisiin kuuluu lähinnä rannalla oloa ja grillausta.
  • Tapaninpäivä (Boxing Day): 26.12. – arkeen paluu käy kulutusjuhlanomaisesti ja suuret ”boxing day sale”-alennusmyynnit alkavat varhain aamulla. En henkilökohtaisesti suosittele tällöin ostoskeskuksiin menoa; normaalisti niin rennot aussitkin yltyvät lähes taistelemaan parkkipaikoista yms. Kuvittele ostoskeskuksen kokoiset Stockan Hullut Päivät.

Näissä merkittävä ero esim. Suomeen on se, että jos pyhäpäivä – kuten vaikkapa joulupäivä – osuu viikonlopulle, siitä saa korvaavasti seuraavan arkipäivän vapaaksi. Tämä tasoittaa lomatilannetta Suomeen verrattuna yleensä parilla päivällä vuodessa.

Sairasloma

Palkallisen sairasloman minimikiintiö on 10 päivää vuodessa. Meillä määrä on 15 päivää vuodessa ja se ei ”nollaudu” vaan kertyy vuodesta toiseen – eli kolme vuotta töissä oltuaan palkallista sairaslomaa voi saada 45 päivää jollei ole niitä aiemmin käyttänyt.

Työnantajalla on oikeus pyytää lääkärintodistus yhdenkin päivän sairaslomaan; käytännösssä näin ei useinkaan tehdä. Näin siis vaikka on lähes kansallinen tapa ”chuck a sickie” eli ottaa (feikki)sairaslomapäivä vaikkapa pitkän viikonlopun täydentämiseen. Itse en ole koskaan joutunut lääkärintodistusta hakemaan, mutta lääkärissä käydessä kyllä kysytään että tarvitseeko todistusta töihin eli sen kyllä helposti saa ja jotkut firmat selvästi sitä vaativat. Tätä samaa sairaslomakiintiöitä voi muuten käyttää carer’s leave:nä eli palkallisena vapaana jos perheenjäsen on kipeä ja häntä pitää jäädä kotiin hoitamaan.

Joka tapauksessa, vaikka sairaspoissaolosta pyydettäisiinkin lääkärintodistus, sen kummempaa sairaanaolemistodistelua ei täällä harrasteta. Syntyisi aikamoinen meteli jos tuollaista Belgian kaltaista systeemiä oltaisiin tänne pykäämässä.

Pidempää työkyvyttömyyttä varten on monilla joko erikseen tai superin eli eläkevakuutuksen kautta työkyvyttömyysvakuutus jotka voivat korvata tuloja joko kuukausi- tai könttäsummalla vakuutuksesta riippuen. Lisäksi kansallinen National Disability Insurance Scheme lienee laajentumassa maanlaajuiseksi lähiaikoina. Lienee, koska varmalta näyttänyt ohjelma on jossain määrin nykyisen hallituksen hampaissa. Aika siis näyttää tämän osan.

Muut vapaat

Muitakin potentiaalisia vapaita on aika läjä; monet allaolevista ovat lakisääteisiä, osa taas firman omia juttuja. Vaihtelua voi myös olla riippuen omasta työehtosopimuksesta. Tässä joka tapauksessa meidän firman listaa mihin kaikkiin voi extralomaa saada:

  • Emergency Response Leave; palkallista lomaa esim. CFA:n vapaaehtoisille palomiehille joita tarvitaan sammutus- tai pelastustehtävissä tai vastaavissa. Pituutta ei ole määritelty muuten kuin ”for a limited period”.
  • Government Paid Parental Leave eli äitiysloma, jota saa nykyään valtion maksamana ”palkallisena” maximissaan 18 viikkoa. Isille on olemassa isyysvapaan tyyppinen ”Dad and Partner Pay”, kestoltaan max. 2vk. Työnantajat voivat tarjota tätä parempia ehtoja; meillä äitiyslomaa saa vuoden verran ja isyyslomaa max. 8vk, joskin vain 16/2 viikkoa niistä ovat täydellä palkalla.
  • Study Assistance Leave, palkallista lomaa opiskeluun ja kokeisiin. Firma maksaa myös max. 50% hyväksytyn tutkinnon kustannuksista.
  • Elite Atheletes Leave, maksimissaan kaksi viikkoa palkallista lomaa jotta työntekijä voi osallistua esim. Olympialaisiin, Commonwealth Games:eihin tai paralympialaisiin.
  • Volunteer Leave, yksi palkallinen vapaapäivä per vuosi vapaaehtoistöihin osallistuakseen. Firma myös järjestää tilaisuuksia vapaaehtoistöihin joten itse ei paljon tarvitse sen organisoinnin eteen tehdä.
  • Witness / Jury Duty Leave, palkallista vapaata jos joutuu oikeuteen todistamaan tai valamiestehtäviin.
  • Defence / Reservist Leave, max. 2vk/vuosi palkallista vapaata ”kertausharjoituksiin” osallistumiseen; vaikka siis Australiassa on palkka-armeija, kohtalaisen pieni noin 15,000:n vahvuinen reservi pitää silti harjoituksia.
  • Cultural Leave on mielenkiintoinen extravapaa. Kyseessä on palkallinen vapaa joka on kohtalaisen väljästi määritelty seuraavasti: ”Reasonable time off for significant cultural beliefs and religious holidays”. En tiedä voisiko täällä ohjelmalla saada palkallista vapaata vaikkapa Vapuksi tai Juhannukseksi, voi olla että saisikin😉
  • Career Break on palkaton vapaa jota voi saada max. vuodeksi monenlaisista syistä, esim. mielenkiintoisesti ”lifestyle activities”:ejä varten.
  • Blood Donor Leave jotta voi käydä luovuttamassa verta. Käytännössä ei-ajoitetuissa toimistohommissa verta nyt voi käydä luovuttamssa muuten vaan ilman että siihen erikseen mitään vapaata hakee, mutta ajoitetuissa asiakaspalvelutehtävissä tämä voi tulla tarpeeseen.
  • Bereavement / Compassionate Leave, 3+ päivää palkallista vapaata esim. hautajaisia varten tai lähiomaisen henkeä uhkaavan onnettomuuden sattuessa.
  • Family and Domestic Violence Support Policy on hiljattain valikoimaan tullut palkallinen vapaa, jota voi saada 2vk+/vuosi perheväkivaltatilanteissa. Muutakin tukea on aiheen tiimoilta tarjolla useamman eri työpaikan ohjelman myötä, joskaan en tiedä tarkemmin mitä ne pitävät sisällään.

Ylläolevien lisäksi on mielenkiintoinen systeemi nimeltä Long Service Leave. Käytäntö on lakisääteinen, mutta siihen oikeuttava työsuhteen kesto vaihtelee osavaltioittain ja firmoittainkin. Meillä työsuhteen jatkuttua 10 vuotta saa kolmen kuukauden palkallisen extravapaan; sen jälkeen long service leave kertyy vuosittain yhdeksänä extravapaapäivänä. Se nostaa siis efektiivisen vuosiloman jo lähes kuuteen viikkoon. On varsin yleistä että työntekijät ottavat koko kolme kuukautta – tai kuusikin kuukautta puolella palkalla – ja käyttävät sen ajan esimerkiksi Australian ympäri reissaamiseen. Kannatetaan, ja jos tässä itsekin tulee vielä neljä vuotta samassa firmassa oltua niin sama on suunnitelmissa..


Responses

  1. Tuosta kuningattaren syntymäpäivästä kommentoisin sen verran, että Australian (nykyinen) kuningatar ei muuten ole syntynyt kesäkuussa, jolloin tuota vapaapäivää vietetään suurimmassa osassa Australiaa. Hs tosiaan juhlimme Australian emmekä Englannin kuningattaren syntymäpäivää, vaikka sama Ellu sattuukin sivutöinään olemaan myös Englannin ja muutaman muunkin maan kuningatar.

    • Kiitos tarkennuksesta. Tuon koko kuningatar-homman voisi mielestäni jättää jo vähitellen virallisestikin pois, kun ei edes käytä sitä nimellistä valtaansa silloin kun olisi syytä😛

      • Sen verran kytee taas, että saatamme muutaman vuoden sisällä päästä taas äänestämään tasavallan puolesta. Nykyinen pääministerimmehän oli edellisen kansanäänestyksen aikaan tasavaltalaisaatteen puolestapuhujien johdossa. Asian läpimeno kaatui ymmärtääkseni lähinnä siihen, ettei tasavaltalaismielinen kansan enemmistö pystynyt olemaan yksimielisiä siitä, millä tavalla kuninkaallinen valtionpäähenkilö pitäisi korvata, ja etenkin siitä, kuinka kyseinen henkilö valittaisiin virkaansa. Australian virallisissa kansanäänestyksissä ei nimittäin voi kysyä kuin Yes/No -kysymyksiä. Tasavaltalaisittain ajattelevien mielipiteet eivät silloin sopineet Yes-vaihtoehdon (eli muutetaan valtiomuoto tasavallaksi, jossa pääjehua ei valittaisi suoralla kansanvaalilla) kanssa yhteen.

        Kyllä me vielä joku päivä tulemme pääsemään eroon kuningattarista ja kuninkaista!

        (Disclaimer: olen itse jäsenmaksun maksanut Australian tasavaltalaisliikkeen jäsen.)

  2. Kiinnostava tietopaketti! Ihmettelen vähän noita Saksan työtuntimääriä, miten ne voi olla niin alhaiset? Täällä tomistopäivät venyvät helposti kuuteen-seitsemään illalla. Ennen pomoa ei saa lähteä kotiin, on kirjoittamaton sääntö. Osa-aikaista työtä tekeviä löytyy Saksasta paljon, mm. perheellisistä naisista suurin osa on osa-aikatöissä. Olisikohan keskimääräiset työtunnit laskettu niin, että hekin ovat joukossa mukana?

    • Kiitos kommentista! Enpä sen tarkemmin tullut katsoneeksi tuota OECD:n tilastojen metodologiaa mutta näin tosiaan näyttää olevan että siinä on kaikki mukana (luonnollisesti). Sivuja lainaten:

      ”Average annual hours worked is defined as the total number of hours actually worked per year divided by the average number of people in employment per year. Actual hours worked include regular work hours of full-time, part-time and part-year workers…”

  3. Hyvä kooste!

    Meillä Cultural Leave oli suht paljon käytössä työpaikassa, jossa oli paljon aboriginaalityöntekijöitä, joilla oli kulttuurisia velvoitteita esim Law Time.

    Long Service leave on loistava, riippuu tosiaan alasta. Mun edellisessä työpaikassa sai jo 7 vuoden jälkeen täyden potin.

    • Vähän mä olen kateellinen noille 7v:n long service leave-paikoille.. etenkin kun ei itsellä ole ollut tapana 10 vuotta – tai kyllä edes tuota 7:ää – olla samalla työnantajalla. Saas nähdä miten nyt käy..

      • Yleensä LSL menee niin että seitsämän vuoden jälkeen siiihen kertyneitä viikkoja-päiviä ei enää menetä, vaikka sinut irtisanotaan tai irtisanoudut itse, vaan ne maksetaan rahana. Pääsääntöisesti LSL kuitenkin myönnetään lomana, ja mahdolliset lisälomapäivät tulevat mukaan, vasta 10 vuoden työssäolon jalkeen.

  4. Urheiluvapaapäivät… ihmetyttää ja kummastuttaa, mutta toisaalta, jos Yhdysvalloissa harrastettaisiin yhtään enempää niitä vapaapäiviä niin varmasti täältäkin löytyisi joku ”Super Bowlin jälkeinen maanantai”.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Kategoriat

%d bloggers like this: