Kirjoittanut sim | maaliskuu 21, 2016

Syödään yhdessä

Joku aika sitten törmäsin Twitterissä @K-Ruoka:n kanssa keskustellessa sellaiseen itselleni yllättävään faktaan että perheet Suomessa syövät yhdessä keskimäärin vain 1,8 kertaa viikossa – harvemmin kuin missään muussa Euroopan maassa. Tämä tuntui hirvittävän alhaiselta määrältä ja mutu-tuntumalla täällä ateriat syödään huomattavasti yleisemmin perheen kanssa yhdessä. Mutta mutu-tuntumapa ei ole tietoa, joten asiasta piti ottaa selvää. Miten usein australialaiset siis syövät yhdessä perheenä?

Tehtävä osoittautui aika hankalaksi, koska suoraan vastaavaa lukua en täältä tilastoituna löytänyt. Lähimmäksi tulee Ipsosin tilasto että 77% australialaisista perheistä syö yhteisen aterian vähintään viisi tai kuusi kertaa viikossa. Tästä ei voi suoraan rakentaa vertailtavaa lukua, mutta on joka tapauksessa selvää että vaikka se loppu 23% ei ikinä söisi yhtään ateriaa yhdessä, Australiassa syödään merkittävästi useammain ateriat yhdessä kuin Suomessa.

Tämä suuri ero on varmasti sekä seurausta monesta asiasta että osavaikuttimena moneen muuhun asiaan; jätän tarkemman syy-seuraus-analysoinnin muille, mutta toteanpa vain että yksi jos toinenkin tutkimus pitää yhdessä syömistä tärkeänä asiana. Hyviä vinkkejä yhdessä syömiseen löytyy esim. täältä.

Jutun kuvituksena toimikoon tämä pizza, joka on paitsi puoliksi omista ja kaverin omatuotanto-raaka-aineista valmistettu niin myös perheen parissa syöty, heh heh:

pizza

Okei, mutta mitä australialaiset syövät?

Jottei postaus jäisi vain yhden tilaston varaan, ajattelin myös verrata eri ruokien kulutusta. Alla tilastovertailua Suomen ja Australian osalta eri ruokien vuosikulutuksesta per henkilö, sikäli kun löysin vertailukelpoisia lukuja viime vuosilta:

kulutus

Lähteinä ylläolevaan toimi Lihatiedotus, Maito ja Terveys ry, Talouselämä, Suomen Kalankasvattajaliitto, THL ja Tilastokeskus Suomen osalta ja ABS, ACMF, FAOStat Dairy Australia x 2, AusVeg, FRDC, Sustainabe Seafood, Mainstream report for SEQ ja Meat & Livestock Association Australian osalta.

Kuten huomaatte, kulutuksista löytyy suuriakin eroja; osa yllättäviä, osa ei. Tarjoillaan nyt kuitenkin ainakin toistaiseksi tämä ilman sen suurempia kommentteja.

On myös surullinen tosiasia että Australia komeilee turhan kärjessä maailman lihavuustilastoissa. OECD:n tilastojen mukaan 28% australialaisista on ylipainoisia, kun Suomessa vastaava luku on ”vain” 16%. Ykkösenä kärjessä on melko arvattavasti Yhdysvallat 35%:lla. Lähes kaikissa maissa lihavuus on ollut tasaisesti kasvussa viime vuosikymmeninä. Jos ylipainoisten lasten osuus on minkään sortin indikaattori, Suomessa tilanne on menossa pahempaan ja Australiassa parempaan – suhteellisesti siis. Molemmissa maissa kun noin 22% lapsista on ylipainoisia. Ottaen huomioon miten loistavat mahdollisuudet Australiassa olisi sekä syödä terveellisesti että liikkua riittävästi, ovat nämä luvut käsittämättömän / surullisen suuria. No, ainakin omalta osaltaan voi pitää huolen ettei päädy kasvattamaan noita lukuja.

Aiemminkin olen maininnut maan omavaraisuusasteesta ruoan suhteen, mutta kerrataan. Suomessa omavaraisuuden kokonaisuudessaan prosenttiosuus on yllättävänkin suuri, 80%. Australiassa syötävästä ruoasta 93% on kotimaista, vihannes ja hedelmäpuolelta yli 96% (sekä Coles että Woolworths sanovat yli 96%:n olevan australialaisia, ja kun lisäksi lasketaan markkinat joissa prosentti on käytännössä 100%, kokonaisluku HeVi-kotimaisuudesta lienee jossain 97-98%:n tienoilla). Kokonaisuudessaan Australia on merkittävä elintarvikkeiden viejämaa, ja Australia tuottaakin ruokaa noin 60 miljoonan ihmisen tarpeisiin – 2.5x maan oma tämänhetkinen väkiluku.

PS. Kokosin linkit informatiivisimpiin postauksiin omalle sivulleen joka löytyy tuosta ylävalikosta tai täältä. Näin nuo keskimääräistä hyödyllisemmät referenssilähteet ja/tai potentiaalisesti jakokiinnostavimmat jutut löytyvät helpommin kuin arkistoista kaivelemalla.


Responses

  1. Olipa mielenkiintoinen tuo tilasto. Lihan määrän osasin arvatakin, mutta tuoreiden vihannesten ja hedelmien ero Australian ja Suomen välillä oli yllättävä. Ja mikä ei tietenkään tilastoissa näy, mutta uskallan väittää, että Australiassa syödään vielä huomattavan monipuolisemmin eri vihanneksia ja hedelmiä. Luulen, että Suomessa monen salaatti on tomaatti ja kurkku, ehkä punainen paprika ja hedelmänä banaani tai omena.

    • Voi hyvin olla juu että HeVi-valikoima ja kulutus on täällä laajempi – lisäksi kun suurin osa tuotannosta on kotimaista, sesongit näkyvät myös Suomea vahvemmin valikoimissa ja hinnoissa (ja maussa).

  2. Todella pieni tuo Suomen luku. Suomessa on paljon henkistä pahoinvointia ja turvaverkkona perheen ja suvun sijaan toimii yleensä valtio / kunta.. Asia, jossa tarvittaisiin ns nostetta Suomessa, aikaa perheen kanssa, suvun turvaamia verkkoja. Tykkäsin Espanjaan muutosta myös siitä, että täällä perheen kesken vietetty aika lisääntyi. Lapset tulivat kotiin aina ruokatauolla syömään. No nyt poika on jo muuttanut pois kotoota ja tytärkin asuu osan viikosta yksin. Espanjassa tuo liha / kala luku riippunee missä asuu, asuuko pois rannikolla, vuoristossa etc vai rannikolla. Rannikolla merenelävien kulutus on suurta. Meillä kasvissyöjinä se painottuu tuohon kasvis/papu/tofu-linjalle😀 Btw, monta vuotta sitten kiinnitin huomiota myös espanjalaislasten lihoamiseen. Pikaruoka, snacksit ja joka paikkaan kuskaaminen näkyvät vyötäröllä.

    • Oli minustakin yllättävän pieni tuo Suomen luku juu. Tuo lihoaminen tuntuu tosiaan olevan aika globaali trendi ”roskaruoan” myötä – Italia ja Japani taisivat olla lähes ainoita maita jossa liikalihavien osuus ei juuri ollut viime vuosikymmeninä kasvanut,

  3. Olipa kiva kirjoitus taas, ja mielenkiintoinen. Mä jäin miettimään tuota yhdessä syömistä – varmaan vaikuttaa tosi paljon kotiäitien/osa-aikaisten vanhempien määrä. Suomessa kun tuppaa useammin olemaan kummatkin vanhemmat kokopäivätöissä.
    Olisi myös mielenkiintoista tietää paljonko Aussit hakee noutoruokaa per viikko – minä kun olen usein törmännyt ihmettelyyn että ”teettekö te joka päivä itse ruokaa?” ja että se ruoka tehdään alusta asti raaka-aineista eikä tule valmispussukasta.

  4. Ennenkuin kaivetaan itsemurhatilastoja esiin niin yksi syy tuohon Suomen matalaan prosenttiin yhdessä syömisestä on tutkimuksessa käytetty ikä. Siinä missä italialainen syö vielä 30:senä kotona illallisen, on suomalainen 11-vuotias lapsi jo varsin itsenäinen ja ns. omat menot ja erilaiset harrastukset parhaimmillaan(/pahimmillaan). Se mitä omasta lapsuudesta muistan niin juuri tuossa ikähaarukassa nimenomaan yhdessä syöminen loppui..

    Nuo australialaisten ruokamäärät ovat kyllä hämmentäviä.

    Kun katseli muutaman kesän aikana australialaisten menoa niin sielläkin tuntuu yhteiskuntaluokka vaikuttavan kovasti siihen mitä ruokapöydältä ja -kassista löytyy — samaan tapaan kuin Suomessakin. Nuo lihavuustilastotkin saavat kasvot kun uutisissa satutaan haastattelemaan ns. ”sopivaa” perhettä..

    • Näinhän se on että lasten aikainen itsenäistyminen / ääri-individualistinen malli tulee tässä(kin) asiassa esille. Valintakysymyshän tämäkin, niin yksittäisten perheiden kun laajemmalti yhteiskunnan muuten.

      Ehdottomasti yhteiskuntaluokka vaikuttaa ruokapöydän sisältöön, samaan tapaan – mutta ei aivan yhtä räikeästi – kuin Yhdysvalloissa. Täältä puuttuvat kaupasta pitkälti puolivalmisteet tai einekset; niiden tuotteiden valikoima on todella suppea verrattuna Suomeen. Käytännössä tämä tarkoittaa että perheet joilla on aikaa ja muita resursseja, tekevät ruoat alusta asti itse – ja muut hakevat valmista takeaway-safkaa joista halvimmat ovat tietysti ravintoarvoltaan usein kyseenalaisia..


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Kategoriat

%d bloggers like this: