Kirjoittanut sim | huhtikuu 27, 2016

Väestönkasvusta

Suomessa pääkaupunkiseutu tuntuu kasvavan voimakkaasti – mutta maan väkiluku ei. Kyse onkin lähinnä maan sisäisestä muuttoliikkeestä. Tilastokeskuksen mukaan Suomen väestö ei tämän vuoden alkuneljänneksellä ole juuri kasvanut lainkaan – väestönlisäys oli 1,235 henkeä kolmen kuukauden aikana, ja muutenkin 2000-luvulla väestönkasvu on ollut alle 0.5%:n vuositasolla. Viimeisten 10 vuoden aikana siitäkin suurin osa on tullut maahanmuutosta.

Australian väestönkasvu on pitkään ollut aika eri sfääreissä; se käy selväksi jo siitä faktasta että yli neljäsosa maan väestöstä on syntynyt Australian ulkopuolella. Koko maan tasolla väestönkasvu on täälläkin tosin hiukan hiipumaan päin kaivosbuumin huippulukemista – vuonna 2009 väestönkasvu oli koko maan tasolla yli  2%:ia; siitä ollaan tultu alas liittovaltion tasolla 1.3%:iin.

Lisää ihmisiä, mutta mistä?

Parhaimmillaan väestö kasvoi vuoden 2009 tienoilla noin puolen miljoonan asukkaan vuositahtia, josta nettomaahanmuuton osuus oli yli 300,000. Nyt nettomaahanmuutto on painunut jo alle 200,000 henkilön vuositasolle; ylivoimaisesti suurin osa näistä on ”haluttuja” siirtolaisia, eli maahan eri työviisumeilla muuttajia. Pakolaisia Australia on viime vuosina ottanut selvästi alle 20,000:n vuositahdilla; tämän vuoden yli 25,000:n kiintiö on suurin sitten toisen maailmansodan.

Mistä ihmiset sitten muuttavat Australiaan? Lähes koko maailmasta tietysti, mutta koko väestöä katsomalla yleisimmät lähtömaat ovat olleet Englanti, Uusi-Seelanti, Kiina, Intia ja Filippiinit. Top 5 lista viimeisen viiden vuoden ajalta on Intia, Kiina, Englanti, Filippiinit, ja Etelä-Afrikka.

Vaikka väestönkasvu on hiukan hidastunut, Victorian osavaltio kasvaa kuitenkin yhä kovaa – 1.7%:in vuosikasvulla maan kovinta tahtia. Tämä tarkoittaa että edellisen vuoden aikana osavaltion, eli käytännössä Melbournen, väkiluku kasvoi lähes 100,000:lla ihmisellä (97,500:lla). Melbourneen siis muuttaa lähes Lahden verran porukkaa – joka ikinen vuosi. Vaikka moisella luvulla ei hätyytelläkään sijaa maailman nopeimmin kasvavien kaupunkien listalla, huomaa sen joka tapauksessa katukuvasssa ja monessa muussakin asiassa.

Jo pelkästään meidän täälläoloaikana Melbournen väkiluku – joka nykyään on reilu 4.5 miljoonaa – on kasvanut reilusti yhden Helsingin verran. Vuoteen 2050 mennessä Melbournessa ennustetaan asuvan yli 8 miljoonaa asukasta, ja väkiluvun ennustetaan ohittavan Sydneyn jo 2030 mennessä. Mitä kaikkea tästä väestönkasvusta seuraa?

Lisää ihmisiä, lisää asuntoja

Ensinnäkin jostain pitää tietysti löytää kaikille niille tänne muuttaville ihmisille asuintilaa. Sekä väestönkasvu että ulkomaisten (etenkin kiinalaisten) asuntosijoittajien kiinnostus Australian asuntomarkkinoihin on ruokkinut Melbournen alueella ja muuallakin Australiassa paitsi asuntojen hintojen nousua myös melkoista rakennusbuumia. Sen seurauksena kaupunki leviää sekä ulospäin että ylöspäin, ja jälkimmäisen ansiosta keskustassa nämä pilvenpiirtäjien rakennustyömaat ovatkin nyt yleinen näky:

morning construction

Itse asiassa erittäin yleinen. Pilvenpiirtäjän useimmiten käytetty määritelmä on 150m+ korkea talo, ja näitä on Melbournessa rakenteilla parhaillaan 15 kappaletta ja suunnitteilla yli 40 lisää. Jos taas rajaksi otetaan toisinaan käytetty 100m, parhaillaan rakenteilla olevien pilvenpiirtäjien määrä nousee 32:aan ja suunnitteilla on lähes 80 lisää. Kaupungin silhuetti muuttuu siis jatkuvasti.

Korkeita taloja on enenevissä määrin tulossa lähiöihinkin, etenkin juna-asemien ja muiden keskusten yhteyteen. Muuten keskustan ulkopuolinen rakentaminen kuitenkin keskittyy sekä rakennekannan tiivistämiseen matalana että täysin uusille alueille. Kokonaisia uusia asuinalueitakin on nousemassa useampia eri puolille kaupunkia, kuten suunniteltu Rockbank:in alue 25,000 asukkaalle 30km keskustasta länteen. Asuntoja rakennetaan Victoriassa tällä hetkellä noin 5,500 asunnon kuukausitahdilla.

Aivan vapaasti ja valtoimenaan jo nyt maantieteellisesti valtava kaupunki ei kuitenkaan pääse kasvamaan; Melbournessa on käytössä urban growth boundary, jonka tarkoitus on rajata kaupungin kasvu joihinkin rajoihin ja mm. suojata viheralueita sekä maataloustuotantoa. Maataloustuotantoa muuten on yllättävän paljon hyvinkin lähellä Melbournea; 40-50% Victoriassa syötävistä kasviksista, suurin osa marjoista ja sienistä yms kasvatetaan alle 100km säteellä kaupungista. Vaikka maata Australiassa riittää, maanviljelyyn sopivaa maata on jo paljon vähemmän ja olisikin aika tyhmää tuhota se täyteen rakentamalla. 

Lisää ihmisiä, kalliimpia asuntoja

Vaikka miten rakennettaisiin niin tuntuu että rakentaminen on aina vähän jäljessä tarpeesta. Seurauksena voimakkaasta kysynnästä – paitsi täällä asuvien niin niiden mainitseminieni sijoittajien taholta – myös asuntojen hinnat ovat nousseet voimakkaasti viime vuosina. Etenkin keskustan kerrostaloasuntoja on kuitenkin tullut ja tulossa niin paljon uusia että niiden hinnat ovat nousseet selvästi erillistaloja vähemmän ja niiden hintojen odotetaankin yleisesti lähiaikoina laskevan; se milloin ja miten muu kupla puhkeaa on tietysti aikamoista arvauspeliä.

Melbournen alueen asuntojen mediaanihinta on tällä hetkellä $713,000 (vajaa €500,000). 5v sitten mediaanihinta oli noin $500,000 ja 10v sitten alle $400,000. Ne alle $400,000:n asunnot luokitellaan nykyään ”entry-level”-hintaluokkaan ja niiden saatavuus on Melbournessa vähentynyt jyrkästi, joskaan ei kokonaan kadonnut kuten on käytännössä Sydneyssä käynyt. Jatkuva kasvu saa aikaan myös sen että uusillakin alueilla tonttien hinnat ovat nousussa – vaikka tonttien koko on samaan aikaan kutistumaan päin.

Ulkomaisten sijoittajien osuudesta tähän hintojen nousuun kinastellaan jatkuvasti, ja pikkuhiljaa myös niihin kohdistuvia säädöksiä ja lisäveroja kiristetään. On kuitenkin selvää että joku merkitys niillä on – tietyissä lähiöissä kiinalaiset ovat ylivoimaisesti suurin ostajakunta, ja keskustassa kokonaisia uusia kerrostaloja markkinoidaan jopa pelkästään kiinalaisille.

Lisää ihmisiä, lisää ruuhkaa – ja lisää infrastruktuuria

Muukin infrastruktuuri usein laahaa väestönkasvun jäljessä. Niinpä Melbournessakin on tasaisesti kasvavia ruuhkia niin teillä kuin junissakin ja uusilla asuinalueilla puutetta yhdestä jos toisestakin infrastruktuurista tai peruspalveluista kuten kouluista. Vähitellen infrastruktuurilla on tapana seurata perässä, mutta urakka on valtava; on esimerkiksi arvioitu että Victoriassa pitää väestönkasvun takia rakentaa yli 500 uutta koulua vuoteen 2030 mennessä.

Liikenneyhteydet ovat tietysti  infrastruktuuria tärkeimmästä päästä. Edellinen oikeistohallitus (=yksityisautoilun ystävä) meinasi rakentaa kalliin tietunnelin keskustan pohjoispuolelle – jonka taloudellinen hyötysuhde osoittautui myöhemmin julkistetuissa laskelmissa negatiiviseksi.  Vallan viime vaaleissa saanut Labor (=joukkoliikenteen ystävä) vaalilupauksensa mukaisesti hautasi ko. projektin. 

Tilalle tuli monta kertaluokkaa järkevämpi investointi, Melbourne Metro Rail-projekti jossa keskustan alle louhitaan uusi junatunneli ja rakennetaan viisi uutta asemaa. Tämän suhteellisen valtavan projektin rakennus on määrä alkaa 2018, valmista tulee 2026 ja hintaakin on yli $10 miljardia; erotuksena tuolle surulliselle tietunneliprojektille, tämän business case on alusta asti ollut julkinen – ja positiivinen. Valmistumiseen on toki vielä vuosikymmen matkaa, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan, vaikkei tietysti tämänkään projektin jälkeen rataverkosto ole mitenkään ”valmis”. 

TomTomin Traffic Index:in mukaan Melbourne sijoittuu ”vain” maailman 55. ruuhkaisimmaksi isoista kaupungeista – mutta saa silti kyseenalaisen kunnian olla ruuhkaisempi kuin esim. Miami, Chicago ja Boston USA:ssa. Mikäli suinkin mahdollista, kannattaa autoilua keskustaan välttää ruuhka-aikoihin – ja asuinpaikankin valinnassa on hyvä kiinnittää vähän huomiota millaiset matka-ajat esim. työpaikalle tulisi eri kulkuvälineillä.

Parannuksista huolimatta eräs infrastruktuurin murheenkryyni – puuttuva raideyhteys Melbournen lentokentälle – sen sijaan antaa odottaa yhä itseään. Lentokenttämoottoritien levennys on tulossa, mutta ei nyt äkkiseltään tule mieleen kovin montaa maailmanluokan kenttää missä matkustajavolyymi on samoissa lukemissa (30M+/vuosi) eikä kentälle pääse muuten kuin tietä pitkin.. Raideyhteydestä on puhuttu kauan ja sen linjauskin on valmiina, mutta ei. Sydneyn lentokenttäjuna taitaa tosin olla ainoa julkisen liikenteen muoto joka Sydneyssä on paremmin; muuten Sydneyn julkinen liikenne kun on melkoinen sotku Melbourneen verrattuna.

Lisää ihmisiä, lisää saasteita…vai?

Kenties yllättävää, mutta ilmanlaatu ei näytä ainakaan toistaiseksi väestönlisäyksestä kärsineen. Melbournessa on yhä WHO:n ilmanlaatudatan mukaan maailman puhtaimpiin kuuluva ilma, eikä tilanne ole viime vuosina väestönkasvun myötä onneksi juuri muuttunut. Ilmanlaadusta vähän lisää tässä postauksessa muutaman vuoden takaa.

Lisää ihmisiä, lisää rahaa

Väestönkasvusta tulee kuitenkin kaikenlaisten kulujen lisäksi myös tuloja. Victorian osavaltion juuri julkaistu budjetti on vuoden osalta reilusti (lähes kolme miljardia dollaria) ylijäämäinen, suurelta osin stamp duty:n eli asuntokaupan leimaveron ansiosta asuntomarkkinoiden käydessä kuumina. Jotain hyötyäkin niistä ulkomaisista sijoittajista tietysti siis on.

Victoria myös käyttää sitä rahaa, subjektiivisen näkemykseni mukaan monesti paremmin kuin muut osavaltiot. Rahaa on tulevana budjettikautena tulossa moniin seikkoihin missä sitä tarvitaan; terveydenhuoltoon, infrastruktuuriin, kouluihin jne. Kuluneen budjettivuoden aikana osavaltio investoi infrastruktuuriin $4.7 miljardia – ensi talousvuonna (jotka siis kulkevat heinäkuusta kesäkuuhun täällä) infrastruktuuri-investoinnit nousevat $7.5 miljardiin.

Osavaltion kasvu – väestön ja talouden – on myös luonut tulleita ihmisiä enemmän työpaikkoja; Victorian työttömyysprosentti on tippunut  kahdessa vuodessa 6.9%:sta nykyiseen 5.7%:iin.

So far so good

Kokonaisuutena voinee sanoa että Victorian osavaltiolla pyyhkii kohtalaisen hyvin, vaikka tummia pilviä kerääntyykin Australian kokonaistalouden ympärille. Kuten talouden syklien kanssa aina, on tietysti vain ajan kysymys kunnes taas ei pyyhi – mutta niin kauan kun rahaa on, on kiva että sitä käytetään juuri esim. infrastruktuurin parantamiseen josta on pidempiaikaistakin hyötyä. Alueellisia kasvukipuja voimakkaasta kasvusta on toki tullut, mutta en ainakaan itse ole vielä kokenut että kaupunki olisi mennyt merkittävästi huonompaan suuntaan vuosien varrella.

Erityisen tervetullut toimiva ja fiksu osavaltio on tällaiseen aikaan kun liittovaltion hallitus on . . . kiltisti sanottuna aika huono. Näillä näkymin heinäkuussa on tulossa liittovaltion vaalit, joten saa nähdä miten niissä käy. Liittovaltion hallitus ja sen viime vuosien eri tempaukset ja älynväläykset ovat niin surullinen ja älytön saaga että parhaani mukaan olen vältellyt niitä ajattelemasta ja aiheesta kirjoittamista. 

Ehkä joskus pitää tarttua senkin clusterfuck:in kimppuun, mutta ei tänään. Tänään nautin siitä että epätavallisen lämmin syksy sen kun jatkuu vaan.


Responses

  1. Rockbank on Melbournen Länsipuolella.

    • Hups, niinpä tietysti. Ajatusvihre. Korjattu, kiitos.

  2. Lienee kuitenkin 100% varmaa että Labor-vetoinen hallitus on huonompi kuin mikään mitä nykyinen hallitus on tehnyt tai jättänyt tekemättä. Poliittinen muisti vain on kovin lyhyt. Suomen tyylistä himoverotusta kun en jaksa kaivata.

    • Njaa. 100% varmuuksia on tässä maailmassa aika vähän. En ole järin vaikuttunut tai innostunut kummastakaan valtapuolueesta tai niiden politiikoista, tuosta ”kapitalismi vs sosialismi” vastakkainasettelusta tai monesta muustakaan tangentista mihin tämä aihe johtaa. Epäilemättä tästä syystä on jäänyt politiikka aiheena vähemmälle, ja taitaa jäädä jatkossakin🙂


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Kategoriat

%d bloggers like this: