Kirjoittanut sim | syyskuu 29, 2014

Telttailua ylämailla

Vietimme viikonloppua telttailemassa parin ystäväperheen kanssa Victorian High Country:ssa (joka siis on Australian Alppien Victorian puoleinen osa). Tämä oli ensimmäinen kerta kun olimme ”kunnolla” koko perheen voimin telttailemassa joten pienellä jännityksellä odotin miten kaikki tarvikkeet toimivat; valmistelut jäivät vähän viime tinkaan, mm. retkikeittimen hankin päivää ennen ja kaasupullon siihen lähtöä edeltävänä iltana klo 22:30 huolto-asemalta joten testaamiseen ei jäänyt aikaa..

High Country alkaa parin tunnin ajon päästä Melbournesta, ja leiripaikkamme sijaitsi Goulburn-joen varrella vuoristossa. Paikka oli erittäin positiivinen yllätys; ilmainen, helppo päästä tavallisellakin autolla, tasaisia telttapaikkoja, hyvät nuotiopaikat, penkit ja siistit vessat. Ja ihan vieressä tosiaan virtasi joki jonka solina kantautui rentouttavana taustaäänenä öisin telttoihin asti.

Telttapaikkamme näytti tältä:

camps-1

Leirintäalue ylipäänsä:

camps-6

Ja jokimaisemaa:

camps-3

Reissun ensimmäinen opetus oli että tarvitsemme isomman auton.. Tai, mikä todennäköisempää, peräkärryn. Kaksi telttaa, makuupussit- ja patjat viidelle, ruoanlaittovälineet yms vievät yllättävän paljon tilaa. Saimme kyllä nyt mukaan otetut tavarat juuri ja juuri ängettyä tavalliseen autoomme, mutta puute/toivelista on turhan pitkä seuraavia reissuja ajatellen että sillä mitenkään pidemmän päälle pärjäisi.

Huolimatta kohtalaisesta varustuksestamme, olimme selvästi muihin verrattuna melko köykäisesti liikkeellä. Ystävillämme oli mukana melkein kaikki mahdollinen aurinkopaneeleilla toimivasta jääkaapista polkupyöriin ja kaksihuoneiseksi- ja kerroksiseksi avautuvaan telttaperävaunuun. 80%:lla paikallaolijoista oli myös maastoauto, mutta oli paikalle joku muukin onneton onneksi henkilöautolla tullut niin ei tullut niin orpo olo ;)

Muita havaintoja:

Kaasuleirikeitin toimi oikein hyvin; halvalla $50:n Gasmaten leiriliedellä valmistui näppärästi niin letut, kaakaot kuin aamupuurotkin:

camps-4

Yöllä on vuoristossa kylmä; vaikka päivällä lämpöä riitti yli +25C, yöllä mentiin viiden asteen tietämille joten kerrospukeutuminen ja lämpimät makuupussit on hyvä olla olemassa.

Aamuauringon säteitä naapureiden suuntaan:

camps-5

Mitä tulee nukkumiseen, lapset saivat pärjätä – ja pärjäsivätkin – ilmapatjoilla. Aikuisille olin hankkinut ns. ”self-inflating mattress”:it jotka ovat rullalle kääriytyviä, ilmatäytteisiä vaahtomuovipatjoja. Haittapuolena ne vievät huomattavasti enemmän tilaa kuin ilmapatjat, mutta ovat ihan yllättävän mukavia nukkua (paljon ilmapatjaa parempia) sekä hyvin yksinkertaisia käyttää. Toinen yllättävän paljon tilaa vievä juttu – mutta hyvin tarpeelliseksi osoittautuneet – olivat tällaiset kokoontaitettavat retkituolit. Niillä oli oikein mukava istuksella nuotion ympärillä, ja kutakuinkin perusmalleista alkaen niissä tietysti on cupholderit mukana juomia varten..

Loputtomastihan sitä saisi keksittyä tavaraa mikä olisi kiva olla mukana; kalastusvälineet olisivat olleet kivat; joesta kun nousi aamulla taimentakin. Myös polkupyörillä olisi ollut käyttöä, vaikka maasto oli toki kävelyynkin sopivaa. Patjoissakin voisi siirtyä ainakin pari askelta ylöspäin vielä – luksus-retkeilijäthän kuljettavat mukana camping-perävaunussa tms ihan kunnon joustinpatjoja mutta ihan siihen kategoriaan meillä ei ole ihan heti aikomusta siirtyä.

Eiköhän tästä muodostu koko perheelle oikein hyvä harrastus vähän vaatimattomammillakin varusteilla, kunhan päästään vaan vauhtiin – onneksi kaikkea mahdollista tarviketta ei ole pakko heti hankkia.

Campingiin liittyviä hyödyllisiä linkkejä:

  • Outback Crossing – vinkkejä telttailuun, ruoanlaittoon ja 4WD-ajoon.
  • Ray’s Outdoors – kaikki mahdollinen telttailuun yms retkeilyyn liittyvät tarvikkeet saa täältä.
  • Kathmandu – rajatumpi valikoima tarvikkeita mutta paljon etenkin laadukkaita vaatteita, myös telttoja yms
  • WikiCamps-applikaatio (iPhone/Android/WP); erittäin kätevä crowdsourcattu palvelu lerintäpaikoista ja niiden palveluista arvosteluineen.
  • Camp Oven Cooking
  • Free Camps Australia – myös yleistä keskustelua
Kirjoittanut sim | syyskuu 24, 2014

Ikkunoista, energiatehokkuudesta ja tuuletuksesta

Seuraa rakennusteemainen postaus niinkin rajatulta alueelta kuin ikkunoista sekä niihin liittyvistä jutuista. Niitä suurinta osaa keitä tämä ei kiinnosta, voivat vapaasti jättää lukematta.

Yksilasisia ikkunoita!?

Lähes poikkeuksetta suomalaiset kauhistelevat Australiassa jossain välissä – talojen olemattoman eristyksen lisäksi – sitä että ikkunat ovat pääsääntöisesti yksilasisia; tai kuten joskus vessoissa, ikkunan virkaa toimittaa säleikkuna joka nyt tietysti ei suojaa juuri miltään. Kun tuohon vessan säleikkunaan lisää sen että monissa vessoissa ei ole lämpölamppuja kummallisempaa lämmitystä (ne luokitellaan usein ns. ”unconditioned space”:ksi), on vessoissa joskus talviaamuisin sanotaanko virkistävän raikasta ;)

Ilmeisesti kun ollaan totuttu siihen että ikkunoiden pitää olla ainakin kolminkertaisia on jotenkin ylitsepääsemättömän vaikea ymmärtää miksi yksilasisia vielä missään harrastetaan. Ja onhan se kieltämättä vähän typerää – Australiassakin tuplalasisista ikkunoista kun olisi (ainakin jos muutakin eristystä löytyy) ihan selkeää hyötyä niin lämmityksessä talvella kuin viilennyksessä kesällä. Pikkuhiljaa tosin kun energiastandardit tiukkenevat, tuplalasiset ikkunat yleistyvät – ja se taas tuo hyötyjen ohella myös haittavaikutuksia.

    Sivuhuomautus energiatehokkuudesta

    Australiassa talojen energiatehokkuutta mittaamaan käytetään NatHERS-standardia; asteikko on nollasta tähdestä kymmeneen ja mittarina on miten paljon energiaa (MJ/m2/vuosi) tarvitaan sekä lämmitykseen että viilennykseen pitämään asunto sopivan lämpimänä (”sopivan lämmin” määritellään täällä). Nolla tähteä = ei mitään seinää ja 10 tähteä = useimmiten passiivienergiatalo, joka siis ei useimmiten tarvitse energiaa lainkaan lämmitykseen tai jäähdytykseen. ”Useimmiten” siksi että asteikon kalibrointi on paikkakohtaista ilmaston vaihtelun takia – esimerkiksi Darwinin kuumassa ilmastossa 10*:nkin talossa tarvitaan jäähdytykseen energiaa. Useimmat osavaltiot vaativat nykyään uudisrakentamisessa kuuden tähden energialuokituksen.

    Kuusi tähteä on raju parannus verrattuna vanhaan asuntokantaan; ennen vuotta 2005 rakennettujen talojen keskimääräinen energialuokitus on alle 2 tähteä. Tämä on siis tilanne ainakin toistaiseksi; sekä rakentajien etujärjestö HIA (Housing Industry Association) että nykyinen liittovaltion idioottioikeistohallitus kampanjoivat (sekä menneessä aikamuodossa että preesensissä) moisia tehokkuusstandardeja vastaan.

    Suomessa energiaa kuluu kylmän ilmaston takia väistämättä enemmän; matalaenergiatalon määritelmä etelä-Suomessa on että energiakulutus on alle 31kWh/m2/vuosi, eli 112MJ/m2/vuosi – Melbournessa tämä energiankulutus vastaa kuuden tähden taloa, eli nykyistä minimiä. VTT:n määritelmän mukainen passiivitalo Suomessa (20kWh/m2/v eli 72MJ/m2/v) luokiteltaisiin Melbournessa reilun 7:n tähden taloksi. Käsittääkseni Suomen energiankulutusluokituksiin ei kuitenkaan kuulu viilennystä mikä alkaa kohta sielläkin olla tarpeellinen.

No mutta, mitä haittavaikutuksia paremmista ikkunoista nyt voi olla? Ehkä suoranaisesti haittapuolena ei olekaan kuin raha, mutta välillisesti tiukkenevista energiamääräyksistä – joissa ikkunoillakin on roolinsa – on. Ongelma on tuttu Suomesta, ja sen nimi on huono ilmanvaihto ja siitä seuraava home. Suomessa uudisrakentamisessa koneellinen ilmanvaihto lämmön talteenotolla alkaa olla aikalailla pakollinen – täällä moista ratkaisua ei asuinrakentamisessa tunneta käytännössä lainkaan. Tunnetustihan hyvä energiatehokkuus ja sisäilman suuri vaihtuvuus ovat (etenkin Suomessa) jossain määrin toisensa poissulkevia asioita ja sitä kompensoimaan lämmön talteenotto on kuvioihin mukaan tullutkin.

Kuten aiemminkin olen blogissa todennut, sisäilma on silti täällä usein paljon raikkaampaa ja ”parempaa” kuin näin nykyään tunkkaisilta tuntuvissa suomalaisissa taloissa. Miksi? No siksi että eristys on niin surkeaa. Ilmanvaihto hoidetaan täällä kahdella tavalla: pitämällä ovia ja ikkunoita auki sekä kylpyhuoneiden tuulettimilla ja liesituulettimella. ”Keskivertotalossa” tosin tämäkään ei ole välttämätöntä, ilma kun vaihtuu aika reippaasti vaikka kaikki ovet ja aukot olisivat näennäisesti kiinni. Korvausilmaventtiilit ovat nekin kutakuinkin tuntemattomia – korvausilma vaan tulee jostain, ja niitä ”joitakin” paikkoja taloissa perinteisesti riittää vaikka millä mitalla. Kun taloista tehdään tiiviimpiä niin ilmanvaihto kärsii, ja tilannetta korjaavat ratkaisut – kuten vaikkapa se koneellinen ilmanvaihto tai tuloilmaventtiilit – laahaavat käyttöönotoltaaan pahasti perässä.

Kun ilmasto nyt kuitenkin on sellainen että suurimman osan vuodesta tuuletuksen voi hyvin hoitaa pitämällä ikkunoita auki, tästä ei ehkä tule saman mittaluokan ongelmaa kun Suomessa ”pullotaloissa”. Niin ja Suomesta tuttuja tuuletusikkunoitakaan ei tunneta, vaan yleensä ”pääikkuna” itsessään on helposti avattavissa. Niinpä ikkunatyypillä on väliä:

Ikkunatyypeistä

Siinä missä Suomessa ei tunnu olevan kauheasti erityyppisiä ikkunoita käytössä, on täällä valintaa aikalailla. Yksi hyvä lähde eri tyyppien etuihin ja haittoihin tutustumiseen on build.com.au:n Styles and Types of Windows-lista.

Yksi yleisimmistä ikkunatyppeistä on tällainen markiisi-ikkuna (awning window):

window3-500

Ikkunat muuten usein ulottuvat lattiasta kattoon vanhemmissakin taloissa (usein jaettuna aukeavaksi ja kiinteäksi osaksi kuten yllä), joten luonnonvalosta ei ole hyvin suunnitelluissa taloissa pulaa. Näin meilläkin talotyömaalla:

window2-500

Tämä ikkunatyyppi on nimeltään ”sashless double-hungpaikalliselta toimittajalta jolle en tähän hätään keksi oikeaa suomenkielistä termiä – joku voisi vinkata miksi niitä kutsutaan, en ainakaan mm. täältä moista löytänyt. Ikkunat (tässä tapauksessa tuplalasiset) koostuvat kahdesta osasta jotka liukuvat toistensa ohi niin että ikkuna aukeaa samaan aikaan ylhäältä ja alhaalta. Tämä on ilmanvaihdon kannalta paras ratkaisu – lämmin ilma menee ylhäältä ulos ja viileämpi alhaalta sisään – ja oli siten tärkeä valintakriteeri meille.

Puoliväli näyttää siis tarkemmin tältä; yksilasisissa versioissa puoliväliä ei juuri edes huomaa.

window1-500

Oleellinen lisävaruste – ötökkäverkko

Kun ilmanvaihto hoidetaan pääasiassa pitämällä ovia ja ikkunoita auki, on ötökkäverkko oleellinen asia. Yleensä kaikki aukeavat ikkunat onkin varustettu tiheällä (mutta hyvin läpinäkyvällä) ötökkäverkolla, samoin kuin ovissa on usein ns. screen door – toinen ohut ovi joka on kokonaan tiheää metalliverkkoa. Nämä voivat joskus näyttää murtosuojausoville tms, mutta niiden pointti ei ole niinkään turvallisuuden parantaminen kuin ötököiden ulkona pito.

Kirjoittanut sim | syyskuu 12, 2014

Kevätsiivousta ja vähän kännyköistä

Pientä kevätsiivousta blogiin, ja aasinsillan kautta vähän paikallisesta mobiilimaailmasta.

Linkkipäivitystä

    Tein pienen blogin huollon ja korjasin mm. sivupalkissa vanhentuneet ja muuttuneet linkit, ainakin toivottavasti. Lisäsin joitakin relevantteja linkkejä ja lisäsin myös rakennusaiheisen linkkikategorian – sieltä löytää runsaasti rakennusaiheista informaatiota jos niistä on kiinnostunut.

Vanhentunutta tietoa

    Tässä kun blogi alkaa olla vuosia vanha, on vanhemmissa postauksissa enenevissä määrin vanhentunutta tietoa. Yksi suosituimmista, työnhausta tehty postaus, on jo yli neljä vuotta vanha joten ei varmasti ole enää 100%:sen relevantti, vaikka pääpiirteittän toivottavasti onkin. Valitettavasti toinen suosituimmista postauksista, mobiililiittymistä kertova, on sekin jo yli neljä vuotta vanha ja alan nopean muutoksen ja kehityksen huomioonottaen sisältää melkolailla auttamattomasti vanhentunutta tietoa – mm. LTE/4G-verkot ovat tulleet tuon kirjoittamisen jälkeen, liittymät muuttuneet montakin kertaa jne.

    Ajantasaiset mobiililiittymätiedot kannattaakin siis tarkistaa palveluntarjoajien sivuilta (Telstra, Optus, Vodafone). Voisin kai kirjoittaa päivitetyn postauksen mobiililiittymistä myös, mutta enpä kirjoita koska a) olen Telstran työntekijänä ilmeisen jäävi kirjoittamaan asiasta objektiivista postausta ja b) mielipiteeni liittymistä on helppo summata seuraavasti: jos haluaa käyttää kännykkää muualla kuin suurimmilla kaupunkialueilla TAI haluaa muuten vaan parhaan suorituskyvyn verkolta, on Telstra ainoa vaihtoehto. Tästä ilosta tosin saa maksaa jonkun verran hintapreemiota muihin verrattuna, mutta ei ole ihan sattumaa että Telstra viimeisen 12kk:nkin aikana keräsi melkein miljoona uutta mobiiliasiakasta ja on kiistaton markkinajohtaja.

iPhone & Australia

    Mobiililiittymistä päästäänkin sopivan aasinsillan kautta iPhone:ihin. iPhone 6 ja 6+ tulivat ennakkotilaukseen Australiassa klo 17:01 täkäläistä aikaa, ja kaikkien operaattorien (Telstra, Optus, Vodafone) nettisivut olivat enemmän tai vähemmän toimintakyvyttömiä siitä eteenpäin – Telstra ja Optus vaikuttavat jo toimivan, Vodafone ei vielä.. Myönnettäköön että itsekin lukeudun niihin jotka iPhone 6:sen ennakkotilasivat, mutta yleisöryntäykselle on laajempikin syy: Australia on iPhone-penetraatioltaan (eli osuutena käytössä olevasta laitekannasta) maailman kärjessä. Ei tarvitse kovin kauaa Melbournen tai Sydneyn katukuvassa ihmisiä tarkkailla kun käy selväksi että iPhone on kutakuinkin se suosituin puhelin.

    Miten suosittu noin tarkalleen ottaen? Julkisista tiedoista en äkkiseltään löytänyt kuin maininnan vuoden alusta että iPhonen markkinaosuus on 35%, mutta voin todeta että ainakin valtakunnan suurimmassa verkossa laitekannasta merkittävästi suurempi osa on iPhoneja. Android on tietysti se toinen selkeä valtapeluri, alustaa käyttävistä valmistajista Samsung selkeässä kärjessä. Muut alustat ovatkin sitten aika minimaalisia – Blackberry alkaa kadota ja Windows Phonen:kin markkinaosuus on kyllä Australiassa melko mitätöntä. (Lisäys 14/9/14: juurikin näin tilaston Suomesta, jossa iOS:n markkinaosuus on näköjään 17-19%:n tietämillä eli alle puolet täkäläisestä)

    Tämä on sikäli sääli että ainakin 95% sovelluksista on saatavilla vain iPhonelle ja Androidille, juuri kukaan ei jaksa täällä(kään) Windows Phonelle alkaa sovelluksia tekemään. Omistan kakkospuhelimena Lumia 1020:n joten mieluusti näkisin kyllä sitäkin paremmin tuettavan – meinasin käyttää sitä paremmin ajan tasalla olevana navigaattorina kun kyllästyin maksamaan TomTom:in kartoista pari vuotta sitten. Mutta vaikka offline-kartat olisivat miten loistava ominaisuus ja muuten laite on ihan pätevä, ajo-ohjeet ovat kyllä … sanotaanko nyt kiltisti epä-optimeja. Viime viikonloppuna ko. vimpain neuvoi reitin Stratheweniin ystävällisesti sen verran eksoottista reittiä että oli kyllä viimeinen kerta kun pelkästään siihen luotan.

    Australialaiset muuten ovat kovia valittamaan – ihan aiheellisesti – ns. Australia tax:ista, eli siitä että samat tuotteet ja palvelut maksavat täällä kohtuuttoman paljon enemmän kuin Yhdysvalloissa, joka on se yleisin vertailukohde. Havainnollistetaan tätä jatkaen iPhone-teemalla; alla eri maiden iPhone 6:sten (ilman sopimusta) hinnat, USA:n ja Suomen hinnat tämänhetkisellä kurssilla Australian dollareiksi muutettuna.

  • Australia: $869 (16GB) / $999 (64GB) / $1,129 (128GB)
  • USA: $716 (16GB) / $827 (64GB) / $938 (128GB)
  • Suomi: $998 (16GB) / $1,140 (64GB) / $1,283 (128GB)
    Australiassa laitteista siis joutuu pulittamaan noin 20% enemmän kuin USA:ssa, ja Suomessa vielä ~15% sitäkin enemmän. Valituksen aihetta on siis molemmilla mutta Suomi vetää kalleudessa pidemmän korren tässä(kin).
Kirjoittanut sim | syyskuu 5, 2014

Kansalaisuuden hakemisesta ja vähän muustakin

Aloitetaan kansalaisuushakemuksesta. Viime viikolla pistimme vihdoin liikkeelle prosessin Australian kansalaisuuden saamiseksi. ”Vihdoin” sen takia että olisimme voineet hoitaa jutun jo yli vuosi sitten, mutta eipä vain tullut hoidettua muiden kiireiden keskellä.

Nyt oli kuitenkin korkea aika, koska vaikka permanent resident-viisumi sinällään ei koskaan vanhenekaan niin mikäli haluaa palata ulkomaan matkoiltaan takaisin Australiaan, tarvitsee PR-viisumin myöntämisestä viiden vuoden jälkeen hakea niinsanottu return resident visa, eli palaavan asukkaan viisumi. Sen saaminen sinällään on automaattinen juttu ja tapahtuu noin päivässä, mutta kun kurjat veloittavat siitä $345 per nuppi… Tämä RRV on voimassa viisi vuotta, jonka jälkeen se pitää taas uusia, jne. Lisäksi kun Suomen passeja joutuu käydä uusimassa Canberrassa asti niin tulee kaikin puolin helpommaksi hakea kansalaisuus ja paikalliset passit.

Kansalaisuuden haku sinällään ei ole mitenkään kamalan monimutkainen prosessi, mutta aikaa siinä vierähtää kuukausia. Ennen hakemuksen jättämistä pitää taas kerätä läjä lähinnä henkilöllisyyden todistavaa dokumentaatiota, valokuva yms. Aavistuksen erikoisena lisänä tässä on ”Identity Declaration”. Tämän ideana on että joku tiettyyn, ilmeisesti luotettavaksi katsottuun, ammattiryhmiin (lääkäri, farmaseutti, lakimies yms) kuuluva, yli vuoden hakijan tuntenut henkilö, menee takuuseen ko. henkilön henkilöllisyydestä. Koska kuka tahansa tyyppi ei tähän tarkoitukseen kelpaa, kävimme me hoitamassa sen edellisen asuinalueen perhelääkärillämme (nykyisellä kun olemme asuneet alle vuoden).

Kun paperit ovat kasassa, itse hakemuksen voi tehdä netitse ja ladata sinne skannatut dokumentit. Hakemuksestakin veloitetaan $260 eli ihan ilmaista huvia ei ole sekään. Hakemuksen jättämisen jälkeen tulee kutsu kansalaisuustestiin – kutsu tulikin ihan pari päivää hakemuksen jättämisestä, tosin vasta lokakuun puolivälin tienoille. Samalla käynnillä pitää ottaa mukaan alkuperäiset dokumentit joita verrataan skannattuina lähetettyihin ja tarkistetaan niiden aitous.

Kansalaisuustesti itsessään on käsittääkseni jotain väliltä tosi helppo ja naurettavan helppo (kuuluisia viimeisiä sanoja, heh heh..). Testiin valmistautumiseen on tehty kirjanen Australian Citizenship: Our Common Bond jonka voi joko ladata netistä ja halutessaan tilata yhden kirjasen ilmaiseksi kotiin. Vaihtoehtoisesti on myös olemassa DVD jonka voi samoin tilata – sen sisältämät videot tosin ovat nähtävillä YouTubestakin.

Testin läpäisemisen jälkeen pitää vielä käydä kansalaisuusseremoniassa jossa vannotaan seuraava vala; ”under God” siis on vapaaehtoinen:

From this time forward, [under God],
I pledge my loyalty to Australia and its people,
whose democratic beliefs I share,
whose rights and liberties I respect, and
whose laws I will uphold and obey.

Näitä testejä järjestävät paikalliset kunnat/kaupungit yleensä muutaman kuukauden välein. Koko prosessin sanotaan vievän puolisen vuotta jonka jälkeen pääsee sitten hakemaan Australian passia; perästä kuuluu sitten joskus miten vaikea testi oli yms – pistän näitä päiviä tuonne aikajanan puolelle kanssa niin näkee myöhemminkin miten nopeasti homma hoituu.

Vähän muustakin

Eräs päivä keskustassa lounastauolla kävellessäni törmäsin varsin ilahduttavaan uuteen kauppaan – ihan oikeaan kirjakauppaan:

bookstore

Ei nyt äkkiseltään tule mieleen montaa kaupunkia missä uusia kunnon kirjakauppoja avattaisiin – ja ”ihan oikealla” viittaan siihen että jos uusia perustetaan, useimmiten ne tuntuvat olevan niitä ”kaikki kirjat vitosen”-tyyppisiä halpispaikkoja eivätkä tällaisia jossa myydään ihan kunnon kirjoja kunnon valikoimalla (kunnon hintaan…:)) Tykkään kovasti – ei kun rakastan – kirjoja ja kirjakauppoja, ja vaikka e-kirjojakin tulee Kindlellä luettua, olen sen verran vanhaa koulukuntaa että paljon miellyttävämpi niitä on mielestäni fyysisenä kopiona lukea. Lisäksi kun kaupasta löytyi tämä päällimmäinen kirja allaolevista, piti paikallista kivijalkakauppaa välittömästi tukea:

books

Nämä kirjat liittyvät kevään/kesän/syksyn suunnitelmiin olla mahdollisimman paljon luonnossa liikkumassa. Tiinen opus uimapaikoista sisältää myös mielenkiintoisia tutustumiskohteita; tämän tilasin tekijän nettisivuilta osoitteesta www.vicswimmingholes.com. Suomalaisittain voi tuntua typerältä hankkia uimapaikkaopas, mutta täällä Australiassa makean veden uimapaikat ovat uimahalleja lukuunottamatta aika harvassa. Merenrantaa riittää tietysti senkin edestä, mutta ajattelin että olisi kiva käydä muutamassa makeanvedenpaikassakin pulahtamassa – täällä etelässä ei sentään tarvitse pelätä että joutuu krokotiilin syötäväksi, niinkuin pohjoisessa käy välillä.

Kirjoittanut sim | elokuu 22, 2014

86 päivää

Niin pitkä oli ”talvi” tällä erää, jos määritelmänä käytetään miten monta yhtäjaksoista päivää päivän ylin lämpötila jäi alle +20C:n. Tänään lopputalvi hellii täydellisellä aurinkoisella säällä ja juuri äsken virallinen lämpötila kipusi +20C:hen; viimeksi sen yli päästiin toukokuun 27. päivä. Kesäkuun korkein oli +19C ja heinäkuun +19.9C joten lähelle tultiin kyllä siinä välilläkin välillä. Talvi on siinä mielessä ollut lempeä että päivän korkein lämpötila ei ole kertaakaan jäänyt alle +10C:n.

Vaikka syksyllä ja alkutalvesta näytti siltä että tulossa olisi vahvakin El Niño, on tämän mahdollisuus viime aikoina merkittävästi laskenut. Nyt näyttää siltä että jos El Niño ylipäänsä tulee, siitä tulee voimakkuudeltaan korkeintaan keskiverto. Tännepäin tämä on hyvä uutinen, koska El Niño vähentäisi Australiassa sateita ja nostaisi lämpötiloja. Ennätyskuivuuden kourissa kärvistelevälle Kalifornialle uutinen taas oli huono; sinne El Niño taas olisi ollut hyvinkin tervetullut, samainen ilmiö kun tuo sateita sinnepäin.

Nätti päivä pääkonttorilla – aka Death Star, viitaten siihen että kilpailija Optus:ssa Telstra tunnetaan aliaksella ”The Evil Empire”.. ;)

HQ

Että tervetuloa kesä vaan! Ei kun kevät..

Older Posts »

Kategoriat

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.

%d bloggers like this: