Kirjoittanut sim | kesäkuu 26, 2015

Lounasta Uberillä

Olin juuri miettimässä mistä sitä tänään nopeasti hakisi kiireisen päivän lounaan, kun lounastarjous tulikin yllättävältä taholta – Uberilta. Uber, joka tietysti paremmin tunnetaan taksipalveluistaan, julkisti yhteistyön täkäläisen OzHarvest:in kanssa ja kuskasi tänään tilaisuuden kunniaksi Melbournessa ja viidessä muussa kaupungissa erikoislounaita asiakkaille.

OzHarvest on hyvä esimerkki toiminnasta joka pyrkii vähentämään ruokahävikkiä hyvään tarkoitukseen; hyväntekeväisyysorganisaatio joka hakee ylijäämäruokia ja -aineksia mm. ravintoloista, ruokakaupoista, kahviloista, yritystilaisuuksista urheilustadioneilta yms ja toimittaa ne muille järjestöille ateroiksi tehtäviksi ja vähäosaisille jaettavaksi. OzHarvestin kautta on kulkenut tarvikkeet jo yli 35 miljoonaan ateriaan.

Uberin lounasannokset eivät kuitenkaan olleet ylijäämätavaraa, vaan lounas oli toteutettu täällä Melbournessa George Calombaris:ksen ravintoloiden kanssa. George on kuuluisa paikallinen kokki joka omistaa läjän kohtalaisen kovatasoisiakin kreikkalaistyylisiä ravintoloita. Uberin The GC Lunch Box sisälsi ruokalajeja neljästä kaverin ravintolasta; edustettuina olivat The Press Club, Gazi, Hellenic Republic ja Mastic tällaisella kokonaismenulla:

uber4

Annoksen hinta kun oli mielestäni kohtuulliset $12 (~€8) ja meni hyvään tarkoitukseen niin pitihän sitä koittaa. Tilaus toimi kuten Uber-kyyti tavallisesti, valittiin autoksi vain vaihtoehto ”Harvest”:

uber1

.. paitsi että lounas ei tullutkaan paikalle autolla, vaan kävellen! Näin on toki helpompi keskustaoloissa toimia kun ei tarvitse huolehtia hetkeksikään pysäköimisestä. Samalla oli hyvä tilaisuus jutella Uberilaiselle, joka tässä tapauksessa oli purjehduksenopettaja joka Uberilla hankki lisätienestejä muuten hiljaisempana purjehduskautena. Lounaita pitkin keskustaa oli tänään toimittamassa kuulemma parikymmentä kaveria. Mielenkiintoinen lisäpointti oli että työntekijöitä oli varoitettu mahdollisesti aggresiivisista ”normaalien” taksien kuljettajista, jotka eivät täälläkään Uberista juuri tykkää.

Lounas-Uber (huomaa aina lataukseen kytketty puhelin…millään laitteella kun ei kovin pitkään GPS yms käytöllä selviä):

uber2

Itse lounas tuli isossa boksissa, joka purettuna näytti tältä. Annokset yksinään olivat pienen puolella, mutta kun niitä on useampi niin kyllä tällä lounaalla nälkä lähti. Ja oli hyvää, niinkuin olettaa saattoi.

uber3

Kokonaisuutena kokemus oli oikein positiivinen; muutaman kerran sai tosin yrittää ennen kuin vapaa ”auto” löytyi, ilmeisesti suuren suosion takia. Saa nähdä tuleeko lounastoimituksista Uberille joskus täällä osa vakiotoimintaa niinkuin New Yorkissa ja Chicagossa; lounas ja myös niiden toimitus on täällä tosin jo valmiiksi sen verran kilpailtu sara että suora kilpailu voisi mennä hankalaksi Uberillekin.

Kirjoittanut sim | kesäkuu 25, 2015

Kesäkuun sekalaiset

Sosiaalisen ja muunkin median kautta ei ole jäänyt epäselväksi että Suomen kesä ei varsinaisesti ole tähän mennessä helteillä hellinyt. Toivotaan että tilanne paranee eikä koko kausi jää heiton ”Suomen kesä on vuoden paras päivä”-tasolle.. Talvi täällä sen sijaan on toistaiseksi sujunut melko mukavissa merkeissä – vaikka muutama päivä sitten aamulla oli kotikukkuloilla peräti -1C, eilenkin päästiin vielä +18C asteeseen päivällä. Kylmin kuukausi täällä on kuitenkin heinäkuu, joten ihan näin vähällä ei varmaan talvesta selvitä. Tyypillisesti talven päivälämpötilat ovat siinä +15C:n tienoilla.

Vuoden pimeimmästä ajasta on selvitty hengissä, mikä ei toki täällä ole mitenkään kovin kummoinen saavutus – nyt pimeimpäänkin aikaan kun aurinko nousee puoli kahdeksan maissa ja laskee viiden jälkeen – päivän pituus on lyhimmilläänkin 9h 32min. Olen siitä onnellisessa asemassa että sekä kotona että töissä on mahtavat mahdollisuudet auringonnousun ihailuun. Viikonloppuina aamumaisema kotona näyttää tältä:

sunrise1

Töissä sain komennuksen toiseen duuniin joiksikin kuukausiksi ja uusi työpiste sijaitsee pääkonttorin 39. kerroksessa. Sieltäkin avautuvat siis varsin kelvolliset maisemat:

sunrise2

Ruokaa!

Olen todennäköisesti kyllästyksiin asti kehunut Melbournen ruokatarjontaa niin kahviloiden, ravintoloiden kuin laadukkaan ruoan osalta muutenkin. Silmiin sattui eilen parikin artikkelia tästä teemasta; Guardian kirjoittaa Melbournen ruoka-skenestä otsikolla A taste of Melbourne: Australia’s cuisine capital ja Good Food kehuu ansaitusti kahvilakulttuuria otsikolla Why Melbourne has the best cafes in the world.

Edelleen pidän käytäntönä lounastaa joka viikko vähintään yhdessä uudessa paikassa. Pari viikkoa sitten kohteeksi sattui Meat Maiden, nimensä mukaisesti varsin lihaisa ravintola. Meat Maiden edustaa kuitenkin tyypillistä Melbourneläistä ravintolaa paitsi hyvän ruoan osalta myös toisella tapaa – kadulla kävellessä paikka on helppo missata kokonaan. Ravintola kun sijaitsee keskustan pienellä sivukadulla; niille ja vielä pienemmille kujille on enemmän tai vähemmän piilotettu satoja loistavia paikkoja. Ravintola on kokonaan kellarissa, ja kadulle päin näkyy vain pieni kyltti ja ovi:

restaurant

Täällä ei siis kannata ravintolaa arvioida ulkonäön tai kadulle näkyvän prameuden perusteella, muuten missaa monta hyvää paikkaa.

.. ja ruoansulatusta

Hyvä ruoka tuo helposti mukanaan lieve-ilmiöitä kertyvän painon muodossa. Vaikka ulkoliikuntamahdollisuudet ovat loistavat, aina välillä on / olisi kiva käydä kuntosalillakin. Vihaan kuitenkin syvästi kuntosaleilla yleistä kuukausimaksullista systeemiä ”erikois”tarjouksineen, liittymismaksuineen yms.

Taannoisen sairausvakuutusfirman vaihdon yhteydessä bongasin Medibankin Gymbetter-palvelun joka on kuin tehty minulle; iPhone tai Android-applikaation kautta käytettävä systeemi mahdollistaa neljän eri kuntosaliketjun käyttämisen kertamaksuilla, ilman mitään typeriä sopimuksia. Hintakaan ei ole paha; $8.50/kerta Medibankin asiakkaille, $11.95/kerta muille. Lisäksi jos sattuu käyttämään palvelua 8 kertaa kuukaudessa, loppukuun käynnit ovat ilmaisia – maksimihinnaksi siis tulee $68/kk.

Kirjoittanut sim | kesäkuu 15, 2015

Australian eläkejärjestelmä

Tätä aihetta on useampaankin otteeseen kysytty täältä, mutta en ole jaksanut paneutua niinkin ”tylsään” aiheeseen kuin eläke. Tärkeähän se toki on, joten lienee aika kuvailla lyhyehkösti miten eläke täällä toimii. Toki kuten muuallakin maailmassa, se miten eläke toimii nyt on todennäköisesti aika eri asia kuin se miten se toimii sitten joskus kymmenien vuosien päästä kun aika olisi itse jäädä eläkkeelle..

Monet suomalaiset eivät välttämättä edes tiedä että eläkejärjestelmiä on olemassa kahta perustavanlaatuisesti eri tyyppiä; ns. defined benefit ja defined contribution. Suomi edustaa mallissaan ensinmainittua; defined benefit-järjestelmässä joku taho (Suomen tapauksessa valtio) lupaa maksaa tietynsuuruista eläkettä työuran kertymän perusteella. Tätä kertymäähän voi itse seurata työeläkeotteen kautta. Suomessa tilanne on työntekijän kannalta sinänsä helppo että eläkemaksut hoidetaan työnantajan toimesta; itse siihen mihin ne eläkepottiin tarkoitetut rahat menevät ei tarvitse eikä voikaan vaikuttaa.

Päälle voi toki ottaa viime vuosina yleistyneitä lisäeläkesysteemejä. Joka tapauksessa itse ”pää”eläkerahaston hallinta tehdään jossain muualla eikä yksittäisellä työntekijällä ole juuri sananvaltaa miten rahastoa eri sijoituksiin käytetään. Suurin osa suomalaisista tuskin vaivaa päätään lainkaan sillä minkälaisia investointeja VER, Ilmarinen, Varma yms tekevät, tai edes sillä miten hyvä niiden tuotto on (spoiler: ei kovin hyvä). Mahdollisesti tärkeimpänä pointtina – ja erona toiseen malliin – on että rahan maksu ei lopu tietyn maksetun määrän jälkeen. Riskin rahan riittämisestä ottaa kokonaan valtio eli loppukädessä veronmaksajat kollektiivisesti.

Defined contribution-mallissa itse eläkkeen määrä taas ei ole tiedossa, vaan eläkepottia kerrytetään työuran aikana, täällä ns. superannuation-kontribuutioilla. Siinä missä USA:ssa näihin rahastoihin sijoittaminen on täysin vapaaehtoista (eli voi käydä niin että ihmisellä ei olekaan eläkkeelle jäädessään yhtään rahaa), ovat Australiassa työnantajat velvoitettuja maksamaan ”superia” (jos tienaa yli $450/kk) palkan päälle. Tällä hetkellä pakollinen maksu on 9.5% palkasta – tämän hetken lain mukaan määärä nousee 10%:iin vuonna 2021, ja 12%:iin 2025. Itse voi kontribuoida rahastoonsa enemmän rahaa mikäli niin haluaa. Tämä raha menee työnantajan itsensä määrittelemään super-rahastoon (tai useampaan), joita on tarjolla pilvin pimein. Sopivan valinta voi olla merkittävän työn takana, vaikka yleensä työnantajilla on joku oletusrahasto – eri super-rahastoja on satoja, ja omankin ns. self-managed super:in voi laittaa pystyyn.

Super-rahastot ovat ihan normaaleja rahastoja siinä mielessä että rahastoilla on yleensä monta eri tyyppistä ”ämpäriä” mihin eläkerahojaan voi sijoittaa; on eri maiden osakeportfolioita, valtioiden obligaatioita, puhtaita pankkitalletuksia yms. Se minkälaista tuottoa ja minkälaisista kohteista lähtee hakemaan, riippuu jokaisesta itsestään, elämäntilanteesta (esim. eläkeiän lähestyessä voi olla fiksua laskea osakekurssivaihteluista kumpuavaa riskiä), riskinottohalusta jne. Näistä rakentuu vuosien varrella pääasiallinen eläkepottisi, johon pääsee käsiksi syntymävuodesta riippuen 55-60-vuotiaana. Rahan voi ottaa joko kerrallaan könttäsummana, vähitellen tai maksettuna ulos säännöllisesti tietyn ajan erilaisten järjestelmien mukaan.

Defined contribution-järjestelmien kenties suurin riski on että kun raha loppuu, se loppuu – jos siis sattuu elämään pidempään kuin mitä on suunnitellut tai törsää super-potin tuhlailevasti, voi edessä olla köyhä vanhuus. Ihan nollille ei Australiassa kuitenkaan joudu, vaan valtio maksaa vanhuuseläkettä (age pension) ihmisille joiden omaisuus ja tulot ovat alle tietyn rajan. Ikäraja tässä eläkkeessä on 65-67 vuotta syntymäajasta riippuen – kuten Suomessakin, täälläkin on ollut puhetta eläkeikärajan nostamisesta. Tulo- ja varallisuusrajat ovat melko monimutkaisia ja toimivat liukuvalla asteikolla, mutta yksityishenkilön eläke alkaa laskea jos tienaa yli ~$350/kk ja tippuu nollaan jos tulot ovat yli ~$4,000/kk.

Varallisusrajat ovat samoin melko monimutkaisia. Tärkeä pointti kuitenkin on että ne sisältävät superin – superin koko idea onkin vähentää valtion eläkemenoja. Varallisuusrajat liikkuvat eläkkeen saantiin tilanteesta riippuen noin $200,000:sta dollarista (yksin elävä kotinsa omistaja jotta saisi täyden eläkkeen) reilusti yli miljoonaan dollariin (kotiaan omistamattomat pariskunnat). Näiden varallisuus- ja tulorajojen puitteissa eläkettä saa yksityishenkilö maksimissaan ~$1,800/kk – summaan vaikuttavat vain nämä testit, eivät työelämän aikaiset tulot tms. 

Maailman paras?

Kaikilla eläkejärjestelmillä on hyvät ja huonot puolensa, mutta Australian hybridi julkinen/yksityinen-systeemi sijoittuu kansainvälisissä vertailuissa yleensä sinne kestävimpään päähän. Esimerkiksi Allianzin 2014 Pension Sustainability Index:issä Australian järjestelmä arvioitiin maailman parhaaksi:

At the other end of the table, Australia – with its two-tiered system of lean public and highly developed funded pensions – seems to be most sustainable in the long run. Australia’s top position is followed, in order of ranking, by Sweden, New Zealand, Norway, the Netherlands and Denmark.

Tämä ei tietysti estä nykyistä liittovaltion harvinaisen fakta-resistenttiä oikeistohallitusta maalailemasta piruja seinille miten eläkejärjestelmä on kriisissä ja siitä seuraa vielä suuri tuho. Siltä taholta tulee kuitenkin jatkuvalla syötöllä niin älytöntä tarinaa asiasta kuin asiasta että niitä ei kovin moni jaksa enää vakavasti ottaa.

Kirjoittanut sim | toukokuu 28, 2015

Paras lastensairaala ikinä

Keskustan pohjoispuolella sijaitsee Royal Children’s Hospital, paikallinen lastensairaala, jota olen kehunut muutama vuosi aiemminkin. Kun nyt tuli taas piipahdettua siellä (ei onneksi minkään vakavan takia) niin pitää olla onnellinen siitä että tarjolla on niin loistava lastensairaala jos/kun sellaista tarvitsee. Tästä lyhyestä esittelyvideostakin saa vähän kuvaa miten upea paikka on kyseessä:

 
Kaiken muun hyvän lisäksi sairaalan viereen Royal Parkiin on pari kuukautta sitten valmistunut uusi yli $5 miljoonan leikkikenttä. Vanhan puretun sairaalan tilalle rakennettu leikkialue on varmasti Melbournen parhaisiin lukeutuva ja palvelee niin potilaita kuin muitakin alueen ihmisiä. Paikka on lapsiperheille ehdottomasti tutustumisen arvoinen vaikkei itse sairaalaan asiaa olisikaan:

rch playground

Kirjoittanut sim | toukokuu 26, 2015

Säätä, syksyä ja haastettakin

Seuraa sekalaispostaus sekalaisista aiheista.

Kuumuus ja kuivuus uhkaa – El Niño on täällä

Eräs mielenkiintoinen piirre Australian ilmastossa on että siihen vaikuttaa merkittävästi keskipitkällä aikavälillä useampi ilmiö – ja kohtuullisella varmuudella voidaan sanoa miten ne tulevat ilmastoon vaikuttamaan. Yksi näistä tekijöistä on El Niño, eli Tyynen valtameren ENSO:n lämmin vaihe. Tavallista lämpimämmät pintavedet ja muutokset tuulissa aiheuttavat El Niño:n aikaan sen että etenkin Australian itäosissa on tavallista kuumempaa ja kuivempaa. Tämä on muutenkin kuumalle ja kuivalle mantereelle pääosin ns. Huono Juttu.

Monet mallit ennustavat (kts kuva alla) tämänkertaisesta El Niño:sta tulevan vähintäänkin voimakkaan, kenties hyvin voimakkaan – tiedossa on siis todennäköisesti aikainen tulipalokausi keväällä ja mahdollisesti ennätyksiä rikkovia lämpötiloja maailmanlaajuisestkin. Vaikutukset kuitenkin vaihtelevat paikasta riippuen; Kaliforniaan – joka kärsii ennätyskuivuudesta – El Niño:n pitäisi tuoda sateita, mutta nähtäväksi jää miten käy.

enso

Syksyn kuvia

Kohta alkaa talvi. Vielä viikko sitten päästiin yli +20C:n päivälämpötilojen, mutta talvella moiset luvut alkavat olla harvinaisia. Tänään oli meillä kukkuloilla aamulla raikkaahko +2C – kun iltapäivällä kuitenkin on tulossa +18C, on täällä syytä harrastaa kerrospukeutumista.

Tiesittekö muuten että Australiassa kylmyys tappaa enemmän ihmisiä kuin kuumuus? Mikä kenties vielä yllättävämpää, kylmyys tappaa Australiassa suhteessa paljon enemmän ihmisiä kuin oikeasti kylmissä maissa. Tappavista lämpötiloista on ollut täällä juttua jo muutama vuosi sitten, mutta Lancet:issa julkaistiin juuri mielenkiintoinen useamman maan kattava tutkimus Mortality risk attributable to high and low ambient temperature. Siitä selviää että Australiassa peräti 6.5% kuolemista johtuu tavalla tai toisella kylmästä; Suomi ei ko. tutkimuksessa ollut mukana, mutta Ruotsissa vain 3.7% kuolemista oli luettavissa kylmän tiliin. Kuumuudesta taas johtui vain 0.45% kuolemista Australiassa:

cold mortality

Miksi kylmän vaikutus on täällä niin paljon isompi kuin Ruotsissa joka on paljon kylmempi paikka? Siksi että ihmiset eivät oikein osaa suhtautua täällä kylmään. Suurin osa talokannasta on surkeasti eristetty joten ne ovat talvella kylmiä. Kun huonosti eristettyjen talojen lämmittäminen maksaa paljon, vähävaraiset ihmiset tinkivät usein juuri siitä – huonoin seurauksin. Talokannan lisäksi ongelmana on että ihmiset eivät vaan osaa pukeutua lämpimästi. Siinä missä talokannan eristyksen parantaminen ottaa aikansa, vaatetus sentään olisi (teoriassa) nopeasti ratkaistavissa..

Ai niin ne kuvat. Hups.

Aamusumua matkalla asemalle:

F-_Blog-tmp_Australiaan_fog

Southbankin pilvenpiirtäjiä. Niitä on tänne rakenteilla roimasti lisää, ja parin vuoden päästä Eureka Tower:kin jää kakkoseksi korkeudessa:

IMG_6670

Keskustan itälaitaa:

IMG_6832

Victoria State Library, keskustan upea kirjasto aamulla auringonnousun aikaan:

IMG_6874

Kotiseudun katuja:

IMG_6919

Ensimmäinen haaste ikinä

Sain Katilta blogihaasteen ja vaikka normaalisti en vastaile moisiin kiertojuttuihin – ja nytkin kieltäydyn lähettämästä sitä eteenpäin ;) – niin olkoon menneeksi tällä kertaa..

  1. Mihin maahan muuttaisit, jos voisit, ja miksi.

    Ei ole enää akuuttia tarvetta muuttaa mihinkään. Jos sen sijaan olisi pakko muuttaa, Top 3 kohdemaata olisivat varmaan tuttuja ja turvallisia valintoja: Uusi-Seelanti, Yhdysvallat ja Kanada.

  2. Mitä kaipaat Suomesta eniten?

    Ystäviä ja sukulaisia, jotka ovat samalla oikeastaan ainoa asia mitä kaipaan Suomesta. Muu perhe kaipailee välillä lunta, mutta minä en ainakaan vielä.

  3. Nimeä kirja, sävellys tai maalaus, joka on vaikuttanut elämääsi.

    Tämä on varmaan pikkuisen noloa, mutta Tom Clancyn Hunt for the Red October on jäänyt vahvasti mieleen – luin kirjan ala-asteella heti sen ilmestyttyä englanniksi ja pidin siitä kirja-esitelmän. Aihe ”pikkuisen” erosi koulukavereiden kirjoista. Osittain sen seurauksena päädyin olemaan ala-asteella enemmän tekemisissä opettajien kuin muiden oppilaiden kanssa, oikea pikkunörtti..

    Kirjoja mitkä aikuisena ovat tehneet vaikutuksen onkin sitten enemmän – niistä voi käydä katsomassa yhtä listaa vaikka täältä.

  4. Mihin asiaan et koskaan tule tottumaan nykyisessä asuinmaassasi?

    Ei tule mieleen mitään mihin ei ”tottuisi”, melkein mihin vaanhan sitä ihminen tottuu. Talvella kylmistä sisätiloistakaan – joka oli siellä ärsytyslistan kärjessä aiemmin – ei tarvitse enää kärsiä kun rakennutti talon joka on aina sopivan lämmin. Ajoittain vähän turhan vakaviin asioihin ylettyvä ”no worries”-asennekin on Melbournessa paremmalla tolalla kuin monessa muussa paikassa Australiassa.

  5. Minkä vinkin antaisit henkilolle, joka on muuttamassa ulkomaille?

    Sattumalta kirjoitin juuri tästä aiheesta jokunen viikko sitten oman postauksen, joten lukekaa sieltä :)

  6. Montaako eri kieltä perheessäsi puhutaan?

    Aktiivisesti kahta, suomea ja englantia. Kasvavissa määrin näköjään myös japania, jota lapset opettelevat koulussa vieraana kielenä..

  7. Missä haluaisit viettää eläkepäiväsi?

    Just nyt tuntuu siltä että täällä on hyvä, vaikka ihan tässä samalla alueella ja samassa talossakin kun missä nyt asutaan.

    Varaan oikeuden muuttaa vastausta :)

  8. Suomalainen (perinne)ruoka, jota valmistat usein.

    Aika usein tulee tehtyä karjalanpiirakoita; se varmaan voidaan lukea perinneruoaksi.

  9. Mikä on parasta, mitä muutto nykyiseen asuinmaahasi on elamääsi tuonut?

    Olemme löytäneet juuri meidän perheelle kaikin puolin hyvin sopivan ympäristön.

  10. Mitkä kolme asiaa ärsyttävät eniten nykyisessä asuinmaassasi?

    Tämäkin on vähän tällainen ”just-nyt”-tyyppinen eli vaihtelualtis kysymys, mutta kärkeen pääsee tällä hetkellä vallassa oleva ennätys-idiootti liittovaltion hallitus. Muut pointit referoin kysymykseen nro 4.

  11. Suosikkivuodenaikasi ja montako kuukautta vuodessa voit nauttia siitä nykyisessä asuinmaassasi?

    Kesä sellaisen vaatimattoman suomalaisen mittapuun mukaan eli +20C tai yli (mielellään alle +40C kuitenkin) – sitä on täällä onneksi melkein 9kk vuodesta.

Older Posts »

Kategoriat

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.

%d bloggers like this: