Kirjoittanut sim | tammikuu 8, 2017

Kesä Australiassa on…

Kesä kestää Melbournessa virallisesti 3kk, joulukuusta helmikuuhun. Tämä kalenterimääritelmä ei kuitenkaan kuvasta kokonaisuutta; päivälämpötila on keskimäärin yli +20C:ssä lokakuusta huhtikuuhun, joten suomalaisittain ”kesä” jatkuu yli puolet vuodesta. Mitä kesään kuuluu? YMMV jne, mutta minulla kesä Australiassa on:

  • Aurinkoa. Sitä upeaa, häikäisevää, UV-indeksillä 14 paahtavaa brutaaliakin kesän aurinkoa joka aiheuttaa ihosyöpiä, kuumentaa pysäköidyt autot hetkessä saunoiksi ja tekee keskipäivällä ulkona valokuvaamisesta melkolailla turhaa puuhaa – mutta jota rakastan. Rakkaudesta valoon huolimatta kuumimpina päivinä sitä mielellään välttää keskipäivällä ulkoilua ja varjoja alkaa kummasti arvostaa.

  • Aurinkorasvaa. Edellisestä luontaisesti seuraten, auringolta pitää myös kesällä suojautua ihan tosissaan.. työpäivinä päivän polttavat tunnit ollaan sen verran tehokkaasti sisällä että aurinkorasvaa ei tarvita, mutta muuten päivät alkavat kaikkien perheenjäsenten aurinkorasvauksella. Lapsilla on myös hattupakko kouluissa ja kindereissä ulkoillessa.

  • Kevyttä vaatetusta. Takin voi onneksi unohtaa kaappiin suurimmaksi osaksi vuotta. Meillä töissä (normaali toimistotyöpaikka) lämpimämpinä päivinä on ihan yleistä että porukka on paikalla lyhythihaisissa kauluspaidoissa – ja perjantaisin näkee porukkaa shortseissa ja t-paidoissakin. Konsulttiraukat mm. Accenturella ja PWC:llä sen sijaan painavat kesätkin täydessä mustassa puvussa – niitä käy kyllä vähän sääliksi, mutta vain vähän – itsepä ovat työnsä valinneet 😉

  • Metsäretkiä. Yksi paikka missä ei tule talvella liiemmin liikuttua on metsät, vaikka vesiputoukset olisivatkin parhaimmillaan silloin. Lyhyemmät päivät ja märät kelit vaan eivät siihen houkuttele. Suurimman osan vuodesta kuitenkin on kiva viettää vaikka päivä (tai useampi) metsäretkellä – paitsi pahimpina metsäpaloriskipäivinä. Vaikka täällä ei Suomen tyylistä jokamiehenoikeutta olekaan, on suojelualueita sen verran paljon että metsään pääsee kyllä samoilemaan ilman että pitää kovin kauas lähteä. Metsissä on monesti mukavan viileää ja varjoista kuumina päivinä.

  • Campingiä eli telttailua/retkeilyä. Vaikka tätäkin pystyisi talvella harrastamaan, keskittyy telttailukausi meillä kevääseen, kesään ja syksyyn kun lämpötilat ovat vuorokauden ympäri mukavat eikä kovin kummoisia makuupusseja tarvita. Australiassa on kymmeniä tuhansia leirintäpaikkoja joista varmasti löytää omansa, halusi sitten maisemakseen vuoristoa tai rantaa.

  • Suolaa. Yllättävänkin monessa muodossa; ulkoillessa hikoilun tuottama suola ja siitä seurauksena tuleva suolaisen ruoan nälkä, kuten myös merenrannalta väistämättä joka paikkaan tunkeutuva ihana suolainen merivesi ja -ilma. Josta päästäänkin sopivasti seuraavaan pointtiin eli..

  • Rantaelämää. Rannat ovat tietysti toinen paikka joissa ei tule talvella käytyä. Eikä ihan alkukeväästäkään – olen täällä ”rantakelin” rajana pitänyt +25C:tä koska etenkin avomeren vesi on Victoriassa viileää vuoden ympäri ja useimmiten rannalla tuulee jonkun verran. Viime kesänä hankimme puoliavoimen rantateltan joka on osoittautunut hyväksi hankinnaksi niin tuulen- kuin aurigonsuojanakin.

  • Ötököitä. Nämä voisivat jäädä tulemattakin, mutta väistämättä kesä tuo mukanaan läjän ötököitä hämähäkeistä alkaen. Yli-äänekkät cicadat tulevat sitten varsinaisen kesän alkupuolella (joulukuussa) ja niiden meteliä on aina auringon laskiessa mukava kuunnella sen muutaman viikon kun se kestää. Jossain vaiheessa Melbournen seudulle lentelee tuulten mukana maaseudulta läjäpäin kärpäsiä, mutta itikoita sen sijaan ei onneksi hirveästi ole (kuivan ilmaston etuja).

  • Sotkua. Kun kesä tulee, yleinen siisteysvaatimustaso helposti hiukan laskee. Lapset käytännössä asuvat ulkona, ja itsekin sisällä tulee oltua entistä vähemmän. Rannoilta tulee tietysti aina mukaan puoli rannallista hiekkaa myös..

  • Hattuja. Jos ulkoilee keskipäivän aikaan eikä ihan väkisin halua polttaa itseään kesällä, on opittava käyttämään hattuja. Miestenkin.

  • BBQ:tä Vaikka täällä onkin vuoden ympäri grillaussää, talvella pimeys laskeutuu sen verran aikaisin (ennen kuutta) että ei sitä tule kovin usein talvella pimeässä / keinovalossa grillattua. Kesällä sen sijaan BBQ:lla kypsentää kätevästi niin hampurilaiset kuin maissitkin ja vähän kaikki siltä väliltä.

  • Kevyitä ruokia ja jäisiä juomia. Kun on kuuma päivä (tämän määritelmä on nykyään yli +35C), ei kovin raskas ruoka maistu – BBQ:nkin sijaan tekee mieluummin salaatin ja jonkun jäähilejuoman. Liikkeellä ollessa Boost Juice ja muut vastaavat paikat tulevat ahkeraan käyttöön, kuten myös etenkin Lygon Streetin italialaiset jäätelökioskit, mmm..

  • Auringonlaskuja – koska aurinko laskee täällä kesälläkin viimeistään iltayhdeksän maissa, ehtii auringonlaskuista nauttimaan käytännössä päivittäin.

  • Ruskeita maisemia – siinä missä maasto on talvisin ja keväisin hyvinkin vihreää, kuumuus kesällä kuivattaa ruohon ja maasto alkaa moninpaikoin näyttää kokolailla ruskealta.

  • Ilmastointia – Tasmaniaa lukuunottamatta tulee ilmastointi tarpeeseen koko maassa jossain välissä kesää. Melbournessa lämpö on onneksi yleensä a) kuivaa ja b) helpottaa yöksi, mutta silloin harvoin kun öisinkään ei lämpötila juuri +30C:n alle tipu ja kohdalle sattuu kostea ilmamassa, on sitä kumman kiitollinen viilentävästä ilmastoinnista.

  • Ruuhkaa – joulusta tammikuun loppuun on paikallinen lomakuukausi ja -sesonki. Tämä tarkoittaa ruuhkia suosituimmissa paikoissa. Turistilaumoista eroon pääseminen onnistuu kyllä, mutta sitä saa mennä hiukan sivuun kaikkein suosituimmilta paikoilta.

  • Allergiakauden loppua. Edellämainitusta maiseman ruskeutumisesta on jotain iloakin; siitepölyä tulee täällä pääasiassa heinistä, ja kun ne kuivuvat niin sekin loppuu. Tammikuussa ei siitepöly juuri enää vaivaa.

  • Puutarha kasvaa kohisten. Sikäli kun sitä muistaa kastella. Miedon ilmaston etuja on että pystyy kasvattamaan melkein mitä vaan – tämän kesän yritys on passiohedelmät, jotka toistaiseksi näyttävät voivat varsin kelvollisesti. Ainakin joitain kymmeniä on odotettavissa lähiviikkoina. Niiden kukat ovat kyllä tosi nättejä, kuten allaolevasta kuvasta näkee.

  • Tulipaloja. Victorian seutu on yksi maailman paloherkimmistä alueista, ja kesän kynnyksellä alkaa yleensä ns. fire season eli kausi jolloin metsä- ja maastopaloja eniten esiintyy. Näistä voi lukea lisää omasta postauksestaan.

  • Ulkoilmatapahtumia. Keskustan kupeessa olevassa Sidney Myer Music Bowl:ssa järjestetään ulkoilmakonsertteja, Royal Botanic Gardens:issa ulkoilmaelokuvia jne. Onpa jopa Wilsons Promontoryn kansallispuistossakin ulkoilmaelokuvateatteri, jossa tänä vuonna tuli katsottua Rogue One tähtitaivaan alla, mikäs sen parempi ympäristö.

  • Haita. Haita nyt tietysti kiertää Australian merissä vuoden ympäri, mutta koska ihmisiä on vedessä enemmän kesäisin niin haitkin ovat relevanti juttu kesäisin. Victoriassa on Länsi-Australiaan verrattuna vähän haita, ja niistä on harvoin haittaa. Tänä vuonna kuitenkin jopa keskustan läheisiä rantoja suljettiin lyhyeksi ajaksi haihavaintojen takia. Hirveän paniikissa haiden takia ei kannata kuitenkaan olla; yleensä vuosittain vain pari ihmistä kuolee niiden hyökkäyksiin.

  • Surffausta. Mielikuvista huolimatta ”vain” noin 10% australialaisista harrastaa surffausta. Itsekin tähän joukkoon lukeudun, mutta bodyboard:in muodossa ja kohtalaisen harvoin.

passionfruit

Harvinaista harvinaisempikin kuva itsestäni:

surf

Kirjoittanut sim | tammikuu 7, 2017

2017 (!?)

Vuosi on taas päässyt vaihtumaan. Tuntuvat mokomat kuluvan kiihtyvällä tahdilla.

Uudenvuoden yö tuli vietettyä tavanomaisesta poiketen keskustassa kun oli lähisukulaisia käymässä – normaalivuotena en keskustaan vaivaudu. On kuitenkin jälleen todettava että satojen tuhansien ihmistenkin joukkotapahtumasta saadaan oikein miellyttävä kokemus kun keskustan kadut ovat suureksi osaksi suljettuja jalankulkua helpottamaan, ruuhkia hallitaan hyvin, extrajunavuoroja on runsaasti läpi yön, ihmiset ovat hyvällä tuulella ja ystävällisiä eikä känniörvellystä näy juuri missään.

Melbournen ilotulitukset jäävät usein Sydneyn maineen varjoon, vaikka tänä vuonna täällä esim. ammuttiin tonnimääräisesti enemmän tavaraa taivaalle. Ilotulitus on Melbournessa Sydneyä laajempi tapahtuma; siinä missä Sydneyssä on nähtävä Harbour Bridge, Melbournessa tulitteet ammutaan mm. useamman keskustan pilvenpiirtäjän katolta, joten väkimäärät levittäytyvät laajemmalle alueelle – parhaat katselualueet ovat kaikkialla mistä keskustan skyline näkyy, eli lähiöitä myöten.

nyemelb1

nyemelb2

Oikeastaan piti kirjoittaa mitä kaikkea Australian kesä pitää temaattisesti sisällään, mutta tajusin että siitähän on jo olemassa postaus parin vuoden takaa joka pitää edelleen hyvin paikkansa, etenkin kun juuri päivitin ko. listan. Referoidaan siis se listapuoli siihen. Lomaltapaluuseen – joka on tässä noin viikon päästä edessä taas – liittyvätkin ajatukset voi referoida kätevästi edellisten vuosien postauksiin.

2016 yhteenveto

Kun varsinainen asia oli noin helposti delegoitu muihin postauksiin, voi tehdä lyhyen katsauksen viime vuoden suosituimpiin juttuihin.

    Suosituin postaus viime vuonna oli valitettavasti edelleen Työpaikan haku Australiasta. Valitettavasti siksi että se alkaa olla jo kuusi vuotta sitten kirjoitettuna vanhentunut, eikä tässä ole yllättävän pitkään aikaan tullut haettua uusia töitä että olisi materiaalia kirjoittaa uuttakaan..

2017 tuo tullessaan…mitä?

Kun tätä blogia on jo yli kahdeksan vuotta pidetty, olisi sääli lopettaa ennen kun tulee kymppi täyteen. Mutta mistäpä ihmiset haluavat lukea? Aihe-ehdotuksia siis kiitos mielellään tuonne kommentteihin!

Kirjoittanut sim | joulukuu 12, 2016

Valoja pimeyteen – ehkä pari liikaakin..

Jouluvaloja siis. Kesän pimeyteen – Melbournessa päin kun näin kesälläkin tulee pimeä iltayhdeksän maissa. Nämä Suomessa yleiset ja talvivaloiksikin kutsutut valoviritelmät ovat täällä selvästi harvinaisempia ja hillitympiä kuin monin paikoin esim. Yhdysvalloissa, mutta tietyiltä alueilta valoja löytyy. Siinä missä esimerkiksi meidän kadullamme vain parilla talolla on pari pientä LED-rivistöä tai muuta pientä koristelua, jotkut talot, kadut tai erityisesti naapurustot tekevät asiasta oikein tapahtuman.

Homma toimii näin; naapurit koristelevat/kilpakoristelevat talonsa ja pihansa ja pitävät valorakennelmiaan esillä yleensä noin joulukuun. Ihastelemaan tulevilta kerätään monesti vapaaehtoisia lahjoituksia (”gold coin donation” = yhden tai kahden dollarin kolikko) milloin mihinkin hyväntekeväisyyteen; lastensairaala on yksi suosituista kohteista.

Valo-alueiden ja -talojen etsimiseen oma sivustokin, http://christmaslightsearch.com.au/, josta löytyy hienompien kohteiden sijainnit ja kuvailut.

Osa tapauksista on ”vain” överiksi tuhansilla valoilla koristettuja taloja ja mauttomia ilmatäytteisiä otuksia. Joukossa on kuitenkin myös tekstiviestillä aktivoitavia ”lumi”esityksiä, mekanotronisia rakennelmia, radion kautta kuunneltavaan musiikkiin synkronoituja kymmenien tuhansien valojen valoesityksiä, lasershow:ta ja mitä nyt kuvitella saattaa. Suuremmissa installaatioissa on oikein parkitus järjestetty esim. läheisen koulun pihalle ettei katu tukkeudu autoista.

Ei ole mun juttuni, mutta ilmiönä tietysti mielenkiintoinen. Voin vain kuvitella millainen naapuripainostus tulisi jos yrittäisi näillä show-kaduilla asuvana jättäytyä leikistä pois..

Alla muutama esimerkki:

lights1

lights2

lights4

lights5

Kirjoittanut sim | marraskuu 30, 2016

Off-topic: blogihaaste + vähän Twitteristä

En yleensä osallistu minkään maailman haasteisiin, meemeihin tai muuhun vastaavaan – mutta kun Anu Life in English-blogista meni sellaisen tännepäin heittämään niin pitää tehdä poikkeus sääntöön. Vähän pitää venyttää taas sääntöjä koska maassa maan tavalla.. 🙂

1. Kirjoita postaus palkinnosta logoineen

Logoineen? Hah. Seuraava…

2. Kerro lyhyesti, kuinka aloitit bloggaamisen

Olen blogannut säännöllisesti vuodesta 1995 eli yli 20v. Aloitin aikana jolloin blogeja ei edes kutsuttu blogeiksi vaan lähinnä ”online diary”:ksi tai vaan kotisivuiksi. Blogeja ja muita kirjoituspaikkoja minulla on ollut – ja on – useampia ja osoite on vähän vaihdellut, mutta vieläkin yhden blogin arkistot ulottuvat yli 10 vuoden päähän. Ensimmäisen ”oman alan” työpaikankin sain kotisivuni ansiosta, joten hommasta on ollut ihan konkreettistakin hyötyä – vaikka kaiken maailman sponsoroinneista olen pysynyt visusti erossa.

Sivuhuomiona: kaiken maailman sen ja sen kanssa ”yhteistyössä” tehdyt postaukset jotka ylläri ylläri kehuvat ko. tuotetta / palvelua / firmaa aika estotta nostavat sen verran karvat pystyyn että moiset blogit poistuvat saman tien lukulistalta. Ja ko. brändin arvostus laskee, yleensä entisestään. Pitäkää tunkkinne eli ”sponsored post”:inne.

Hups, siis, takaisin asiaan. Tämän Australiaan-blogin aloitin jo yli kahdeksan vuotta sitten. Tarkoituksena oli ensin dokumentoida vaan muuttoprosessi kaikkine kiemuroineen, sekä itselle muistoksi että muille potentiaalisesti hyödyksi. Kun sitten oli muutettu, oli luontevaa jatkaa Suomi-Australia-vertailulinjalla tuoreiden havaintojen kera. Sitten kun vertailukompetenssi alkoi hiipua, oli siitä luontevaa muuttaa vähän luonnetta yleisinformatiiviseksi blogiksi elämästä täältä ylipäätään.

En suoraan sanottuna olisi uskonut että jatkan tätä näinkin kauan, mutta toistaiseksi ainoana kirjallisena suomenkielisenä kanavanani tällä lienee joku funktio kielen ylläpitämisenkin osalta, joten en näe lopunkaan olevan akuutisti näkyvissä.

3. Anna ohjeita aloitteleville bloggaajille

Olen ihan väärä tyyppi antamaan ohjeita aloitteleville bloggaajille, ainakin siitä päätellen että rikon suurimpaa osaa ”säännöistä” säännöllisesti. Joten otettakoon neuvoksi tämä; älkää noudattako orjallisesti mitään ”sääntöjä” tai ”tee näin”-listoja jos se ei tunnu ns. sun jutulta.

Tai no, yhden vinkin annan. Jos tuntuu siltä että bloggausideat ovat lopussa, tässä on yksi hyvä lista stimuloimaan uusia ideoita.

4. Mainitse ja linkitä blogi, joka sinut nimesi

Sepä nyt tuli tuolla ylempänä jo, mutta: Anun Life in English-blogi enimmäkseen Perthistä.

5. Nimeä 10 bloggaajaa palkinnon saajaksi

Laistan jälleen spekseistä, koska kymmentä blogia en jaksa tähän poimia. Vedän sen sijaan kotiin päin ja mainitsen vaan kaksi tällä hetkellä Melbournessa kotiaan pitävää bloggaajaa: Annan Muuttolintu ja Sandran The Present is Perfect

On-topic: seurattavia Twitter-tilejä

Ei kestä tehdä postausta vaan tuosta ylläolevasta, joten otetaan tähän bonuksena vaikka se äsken peräänkuulutettu kymmenen lista – joskin muodossa kymmenen hauskaa / informatiivista australialaista Twitter-tiliä joita kannattaa (IMO, YMMV) seurata:

Kirjoittanut sim | marraskuu 23, 2016

Thunderstorm asthma – siis mikä?

Näin useamman vuoden jälkeenkin sitä näköjään oppii Melbournen säästä uusia asioita. Tämän viikon maanantai oli aurinkoinen ja kuuma päivä, juuri sellainen että näiden suihkulähteiden alle olisi ollut kiva mennä vilvoittelemaan jo heti aamusta. Päivällä lämpötilat nuosivat +35C:n tienoille.

Kuten vastaavilla päivillä on täällä taipumusta tehdä, kuumuus päättyi ryminällä – iltapäivästä laaja ukkosrintama laski lämpötilaa hetkessä 15-20C-astetta. Tässä ei sinänsä ole mitään kummallista ja moiset cool change:t ovat varsin tavallisia, mutta tällä kertaa ilmiö vei satoja ihmisiä sairaalaan ja jopa tappoi pari (Edit: tapahtumasta kuolleiden määrä nousi sittemmin kahdeksaan). Mutta miksi ihmeessä?!

fountain

Ilmiö tunnetaan nimellä thunderstorm asthma, eli ukkosastma. Näin keväisin ilmassa on muutenkin paljon siitepölyä, etenkin silloin kun kuumina kevätpäivinä – kuten maanantaina – tuulee lämpimästä sisämaasta. Kova tuuli pöllyttää siitepölyä ja muuta pölyä tehokkaasti, ja maanantain siitepölyindeksi olikin luokkaa ”extreme”. Kun sitten tulee rankka sade, tapahtuu jotain jännää; siitepölyhiukkaset kastuvat, turpoavat ja hajoavat moneksi pieneksi hiukkaseksi.

Entäs sitten? No, normaalitilanteessa siitepölyhiukkaset ovat sen verran isoja että jäävät ylähengitysteihin ja aiheuttavat siellä niille allergisille nuhaa yms. Pienet hajonneet hiukkaset sen sijaan päätyvät syvälle keuhkoihin, ja kun niitä sinne pääsee runsaasti, tulee ongelmia.

Niin paljon ongelmia että ambulanssien tarve oli maanantai-iltapäivällä yli kuusinkertainen normaaliin verrattuna, ja hälytyksiä tuli klo 18:00 ja 23:00:n välillä 1,900 kpl. Tästä taas seurasi se, että ambulansseja ei joka paikkaan riittänyt ja niin poliisiautot kuin paloautotkin rekrytoitiin kuljettamaan ihmisiä sairaalaan, joiden ensiavut tietysti täyttyivät myös.

Virka-avusta huolimatta avun saanti kesti ainakin kahdelle nuorelle liian kauan, jotka menehtyivät astmakohtaukseen ennen kuin heidät saatiin sairaalaan. Lisäksi kymmeniä ihmisiä on näin pari päivää itse tapauksen jälkeenkin tehohoidossa.

Thunderstorm asthma ei ole mikään Melbournen erityisoikeus, vaikka ilmiö on ensimmäisen kerran raportoitukin täällä muutamia kymmenen vuotta sitten. Australian lisäksi ilmiötä on tavattu ainakin Englannissa ja Italiassa.

Older Posts »

Kategoriat

%d bloggers like this: