Top & bottom 5+1 asiaa

Viime aikoina monessa ulkosuomalaisblogissa on ollut meneillään meemi parhaista ja huonoimmista asioista uudessa kotimaassa. Vaikka en näihin kiertojuttuihin normaalisti osallistukaan, tämä aihe on ihan hedelmällinen ja ehkä kiinnostavakin, joten kirjataanpa ylös lista asioista mitkä ovat omasta mielestäni Australiassa (Melbournessa) parhaita asioita ja toisaalta ärsyttävimpiä. Nämä eivät ole missään tärkeysjärjestyksessä eivätkä välttämättä edes tärkeimpiä pointteja, kunhan nyt ovat asioita jotka ensimmäisenä tulivat molemmista katsontakannoista mieleen.

Ensin Top 5+1 ärsyttävää asiaa:

1) Suomalaiset jotka valittavat kaikesta erilaisesta ymmärtämättä kontekstia tai sitä että se kotimainen tapa ei aina ole se paras ja/tai ainoa tapa tehdä jotain. Ottaen huomioon että tämäkin lista on eräänlainen valituslista voi tämä kuulostaa hiukan ironiselta, mutta aivan liian usein törmää etenkin uusiin suomalaisiin – ja nimenomaan suomalaisiin, muunmaalaiset osaavat suhtautua tähän jotenkin paremmin – tulokkaisiin joiden asenne tuntuu olevan että se miten Suomessa asiat hoidetaan on se ainoa oikea ja ehdottomasti paras tapa ja kaikki muut tavat ovat ihan typeriä ja miten tämä tai tuo voikin olla näin idiootisti hoidettu täällä, ei meillä Suomessa vaan… Ehkä tämä juontaa juurensa Suomessa yhä vallalla olevasta ”On olemassa vain Yksi Virallinen Totuus”-asenteesta tai jostain muusta kansan ominaispiirteestä – ja osa tästä käyttäytymisestä menee ihan normaaliin kulttuurishokkiin reagoimisen piiriin. On mielestäni täysin OK nostaa esille erilaisuuksia ja ärsyttäviäkin asioita, mutta ei ole OK lähteä haukkumaan typeräksi käytäntöjä joiden toimintaa ei välttämättä ymmärrä kokonaan, historiaa ja taustoja ei tunne tai jotka muuten vaan sattuvat olemaan erilaisia kuin mihin on tottunut.

2) Keskimääräisen laatutason heikkous. Tämä näkyy oikeastaan kaikkialla arkielämässä, vaatteista palveluihin ja rakentamiseen. Laatutason skaala on täällä selvästi laajempi kuin Suomessa. Hyvää ja erinomaistakin laatua löytyy jos sitä erikseen lähtee hakemaan, mutta keskimääräinen laatutaso on selvästi eurooppalaista alhaisempi. Joissain asioissa tämä ei niin haittaa, mutta toisaalta on ärsyttävää (ja kallista) joutua etsimään tuotteita tai palveluita paikallisesti ”luksuksesta” että saisi edes jotenkin itseään tyydyttävän tasoista tuotetta/palvelua. (Päivitys: lisää tästä aiheesta tässä postauksessa)

3) Koirien omistajat ovat monesti turhan huolettomia koiriensa liikkumisesta ja/tai eivät kouluta koiriansa. Tämä ärsyttää etenkin pienten lasten kanssa liikkuessa; monet leikkikentät kun ovat auki isompaan puistoalueeseen ja puistoissa koirat juoksentelevat monesti vapaana. Vaikka koirat eivät saisi leikkikentille tulla, tekevät ne usein niin ja osa meidän lapsista kun pelkää koiria niin ei ole ollenkaan kiva kun joku – kilttikin – jättiläiskoira juoksee kohti. Huom: minulla ei ole mitään koiria vastaan, mutta koiranomistajat jotka eivät saa koiraansa tottelemaan tai eivät välitä missä koirat liikkuvat, ärsyttävät kovastikin.

4) Valaistus on keskustaa ja aivan suurimpia teitä lukuunottamatta huonoa. Vaikka kävelyteitä – toisin kuin USAssa – on käytännössä joka puolella ja pyöräkaistojakin löytyy, on iltaisin ulkona kävely epämiellyttävää kun saa kävellä aivan pimeässä. Vähänkään pienemmillä (alle 4-kaistaisilla) teillä katuvalot ovat himmeitä ja harvassa sekä valaistut lenkkipolut ovat täysin tuntematon käsite – lenkkeilisin paljon mielummin meidän lähipuistossakin iltaisin jos näkisin mihin menen 😉 Tuntuu hölmöltä lähteä kuntosalille juoksemaan kun lämpötilan puolesta ulkonakin voisi hyvin sitä tehdä – mutta ellei halua törmäillä puihin, olisi juostava 8-kaistaisen maantien vieressä joka ei ole kovin optimiratkaisu sekään.

Lisäksi iltaisin ohi ajettaessa joistakin liikkeistäkin on vaikea ottaa selville ovatko ne auki vai eivät, valaistus kun ei joko niilläkään ole siitä parhaasta päästä tai, mikä yleistä, ikkunat on päällystetty aurinkosuojakalvolla joka vähentää auringon lämmittävää paahdetta sisälle mutta saa paikat näyttämään pimeiltä ulos. Toki valaistuksen puutteesta on myös hyviä puolia: valosaaste ei ole yhtä paha kuin Suomessa, joten tähtitaivas näkyy kaupunkialueellakin paremmin.

5) Sanaleikki otsikoilla – vaikka luenkin ns. mainstream mediaa yhä vähenevissä määrin, ei siltä kokonaan voi välttyä. Täällä tuntuu olevan tapana että jokaiseen otsikkoon, mikäli mitenkään mahdollista, ängetään jonkinlainen – varmaan toimittajan mielestä tosi hauska – sanaleikki. 95% niistä ei ole  mun mielestä kuitenkaan ollenkaan hauskoja, vaan lähinnä hankaloittavat itse asian viestimistä ja vaativat välillä laajaa kontekstin tuntemusta ennen kuin edes avautuvat. Etenkin satunnaisen matkailijan olisi varmasti kohtalaisen mahdotonta saada otsikon perusteella selville mistä monet jutut kertovat.

+1 Ammatilliselta puolelta voisi lisätä listaan sellaisen että Australiassa on noin globaalisti ajatellen melko vähän R&D-toimintaa tai minkään aidosti ”uuden” kehittämistä ICT-alalla. Vain kourallisella firmoja on merkittävää R&D/innovaatio-tyyppistä toimintaa täällä, joka hiukan rajoittaa työmarkkinoilla mielenkiintoisten hommien saatavuutta. Tilanne toki ei Suomessa ole – etenkään Nokian alasajon myötä – sen parempi, päinvastoin, mutta globaalilta kannalta maailmanluokan tuotekehitys on täällä aika pienimuotoista.

Ja sitten positiiviselta puolelta Top 5+1:

1) Ilmasto on aika luonnollisesti valovuosia Suomea parempi, ainakin jos sattuu tykkäämään auringosta ja lämmöstä. Vaikka täällä Melbournessa on selkeästi useampi vuodenaika, ei lämpötila mene koskaan kaupungissa pakkasen puolelle ja talvisinkin alle +10C:n päivälämpötilat ovat harvinaisia. Aurinko paistaa lisäksi mukavan usein ja lämmittää talvellakin – monet Australialaiset moittivat Melbournen ilmastoa huonoksi, mutta Suomesta muuttaneena on vaikea valittaa säästä kun näin efektiivisesti marraskuun lopullakin voi ainakin välillä hyvin istuksella ulkona syömässä.. Vielä pari päivää sitten nimittäin lämpötila kipusi yli +20C:n (voi olla hyvin viimeinen kerta ennen syyskuuta kun näin kävi, mutta silti) ja sää oli mitä mainioin:

Rehellisyyden nimissä on lisättävä että ei sää täälläkään aina loistava ole; esimerkiksi tänään vietetään päivää tällaisissa maisemissa +10C-asteen tietämillä, kun odotettavissa on vaihteeksi melkein kuukauden keskimääräisen sademäärän verran vettä yhdessä päivässä:

Näitä surkean sään jaksoja kestää kuitenkin useimmiten vain muutaman tunnin tai päivän-pari putkeen – ei koskaan viikkotolkulla. (Päivitys myöhemmin illalla: ei mikään ihme että tänään tuntui vähän kylmältä; tänään nimittäin oli näköjään kylmin päivä Melbournessa peräti neljään vuoteen).

2) Ihmisten ystävällisyys näkyy ja tuntuu arkielämässä. Tämä ilmenee niin monessa eri asiassa että niitä on mahdotonta tässä alkaa luettelemaan. Monikulttuurisuus toimii myös Australiassa paremmin kuin missään muussa maassa missä itse olen käynyt – mukaanlukien muka-monikulttuurinen Yhdysvallat. Kun joka päivä tapaa arkisissa kanssakäymisissä runsaasti hymyileviä ja ystävällisiä ihmisiä happamien ja töykeiden muka-kiireilijöiden sijaan niin väkisin tulee hyvälle tuulelle.

(Tämä hyvän mielen tarttuvuus on muuten tieteellisesti todistettu useampaankin kertaan, Suomessakin juuri äskettäin Aalto-yliopiston tutkimuksen toimesta)

3) Ruokaa on saatavilla äärimmäisen monipuolisesti ja tuoreista, paikallisista raaka-aineista vuoden ympäri – etnisiä ravintoloita ja ruokakauppoja on joka lähtöön, ja kuten aiemminkin on ollut puhetta, luomutuotteiden tarjonta on laajaa. Sesongit näkyvät kenties hieman yllättäen valikoimissa paljon Suomea vahvemmin, mutta toisaalta sesongissa olevat hedelmät yms ovat monta kertaluokkaa maukkaampia kuin Suomeen toiselta puolen maailmaa laivatut ja takahuoneessa kypsytetyt tuotteet. Melbournessa on myös saatavilla erinomaiset valikoimat tuoretta merenelävää – näitä ostettaessa voi konsultoida vaikkapa Australia’s Sustainable Seafood Guide:a ja hedelmien & vihannesten sesonkiajat saa selvillä mm. tästä kätevästä taulukosta.

4) Luonto on äärimmäisen monipuolista ja hienoa. Vaikka ”aitoon” metsään pääsy tuottaakin täällä suurkaupungissa monin paikoin suurempia ongelmia kuin Suomessa, etenkin Victorian seudulla on inhimillisten etäisyyksien päässä todella monenlaista ja upeaa luontoa siinä liikuttavaksi ja ihailtavaksi.

5) Lifestyle onkin vaikeammin määriteltävissä oleva juttu, mutta yhteenkokoavana terminä kenties se suurin syy miksi ihmiset tänne muuttavat. Se on yhdistelmä ihmisten ystävällistä ja rentoa otetta elämään, ilmaston mukanaan tuomaa mahdollisuutta nauttia ulkoelämästä täydemmin vuoden ympäri, sosiaalista BBQ-kulttuuria sekä pääsääntöisesti positiivisesti monikulttuurista ja erilaisuutta suvaitsevaa ympäristöä.

+1 extrapointtina on nostettava esille Melbournen vahva kahvilakulttuuri; erinomaista kahvia ja erilaisiin tunnelmiin sopivia kahviloita on saatavilla yllinkyllin; lukuisat kahvilat toimivat myös mainioina aamupala- tai lounaspaikkoina joihin on mukava mennä perheen kera rennosti ulos syömään.

Henkilökohtaisesti nostaisin tähän positiivisten pointtien listaan myös omissa piireissäni havaitsemani ympäristöystävällisen ajattelun, mutta koska avauduin tästä ilmeisen kiistanalaisesta aiheesta juuri pari postausta sitten, riittäköön se 🙂