Kirjoittanut sim | toukokuu 22, 2012

Top & bottom 5+1 asiaa

Viime aikoina monessa ulkosuomalaisblogissa on ollut meneillään meemi parhaista ja huonoimmista asioista uudessa kotimaassa. Vaikka en näihin kiertojuttuihin normaalisti osallistukaan, tämä aihe on ihan hedelmällinen ja ehkä kiinnostavakin, joten kirjataanpa ylös lista asioista mitkä ovat omasta mielestäni Australiassa (Melbournessa) parhaita asioita ja toisaalta ärsyttävimpiä. Nämä eivät ole missään tärkeysjärjestyksessä eivätkä välttämättä edes tärkeimpiä pointteja, kunhan nyt ovat asioita jotka ensimmäisenä tulivat molemmista katsontakannoista mieleen.

Ensin Top 5+1 ärsyttävää asiaa:

1) Suomalaiset jotka valittavat kaikesta erilaisesta ymmärtämättä kontekstia tai sitä että se kotimainen tapa ei aina ole se paras ja/tai ainoa tapa tehdä jotain. Ottaen huomioon että tämäkin lista on eräänlainen valituslista voi tämä kuulostaa hiukan ironiselta, mutta aivan liian usein törmää etenkin uusiin suomalaisiin – ja nimenomaan suomalaisiin, muunmaalaiset osaavat suhtautua tähän jotenkin paremmin – tulokkaisiin joiden asenne tuntuu olevan että se miten Suomessa asiat hoidetaan on se ainoa oikea ja ehdottomasti paras tapa ja kaikki muut tavat ovat ihan typeriä ja miten tämä tai tuo voikin olla näin idiootisti hoidettu täällä, ei meillä Suomessa vaan… Ehkä tämä juontaa juurensa Suomessa yhä vallalla olevasta ”On olemassa vain Yksi Virallinen Totuus”-asenteesta tai jostain muusta kansan ominaispiirteestä – ja osa tästä käyttäytymisestä menee ihan normaaliin kulttuurishokkiin reagoimisen piiriin. On mielestäni täysin OK nostaa esille erilaisuuksia ja ärsyttäviäkin asioita, mutta ei ole OK lähteä haukkumaan typeräksi käytäntöjä joiden toimintaa ei välttämättä ymmärrä kokonaan, historiaa ja taustoja ei tunne tai jotka muuten vaan sattuvat olemaan erilaisia kuin mihin on tottunut.

2) Keskimääräisen laatutason heikkous. Tämä näkyy oikeastaan kaikkialla arkielämässä, vaatteista palveluihin ja rakentamiseen. Laatutason skaala on täällä selvästi laajempi kuin Suomessa. Hyvää ja erinomaistakin laatua löytyy jos sitä erikseen lähtee hakemaan, mutta keskimääräinen laatutaso on selvästi eurooppalaista alhaisempi. Joissain asioissa tämä ei niin haittaa, mutta toisaalta on ärsyttävää (ja kallista) joutua etsimään tuotteita tai palveluita paikallisesti ”luksuksesta” että saisi edes jotenkin itseään tyydyttävän tasoista tuotetta/palvelua. (Päivitys: lisää tästä aiheesta tässä postauksessa)

3) Koirien omistajat ovat monesti turhan huolettomia koiriensa liikkumisesta ja/tai eivät kouluta koiriansa. Tämä ärsyttää etenkin pienten lasten kanssa liikkuessa; monet leikkikentät kun ovat auki isompaan puistoalueeseen ja puistoissa koirat juoksentelevat monesti vapaana. Vaikka koirat eivät saisi leikkikentille tulla, tekevät ne usein niin ja osa meidän lapsista kun pelkää koiria niin ei ole ollenkaan kiva kun joku – kilttikin – jättiläiskoira juoksee kohti. Huom: minulla ei ole mitään koiria vastaan, mutta koiranomistajat jotka eivät saa koiraansa tottelemaan tai eivät välitä missä koirat liikkuvat, ärsyttävät kovastikin.

4) Valaistus on keskustaa ja aivan suurimpia teitä lukuunottamatta huonoa. Vaikka kävelyteitä – toisin kuin USAssa – on käytännössä joka puolella ja pyöräkaistojakin löytyy, on iltaisin ulkona kävely epämiellyttävää kun saa kävellä aivan pimeässä. Vähänkään pienemmillä (alle 4-kaistaisilla) teillä katuvalot ovat himmeitä ja harvassa sekä valaistut lenkkipolut ovat täysin tuntematon käsite – lenkkeilisin paljon mielummin meidän lähipuistossakin iltaisin jos näkisin mihin menen😉 Tuntuu hölmöltä lähteä kuntosalille juoksemaan kun lämpötilan puolesta ulkonakin voisi hyvin sitä tehdä – mutta ellei halua törmäillä puihin, olisi juostava 8-kaistaisen maantien vieressä joka ei ole kovin optimiratkaisu sekään.

Lisäksi iltaisin ohi ajettaessa joistakin liikkeistäkin on vaikea ottaa selville ovatko ne auki vai eivät, valaistus kun ei joko niilläkään ole siitä parhaasta päästä tai, mikä yleistä, ikkunat on päällystetty aurinkosuojakalvolla joka vähentää auringon lämmittävää paahdetta sisälle mutta saa paikat näyttämään pimeiltä ulos. Toki valaistuksen puutteesta on myös hyviä puolia: valosaaste ei ole yhtä paha kuin Suomessa, joten tähtitaivas näkyy kaupunkialueellakin paremmin.

5) Sanaleikki otsikoilla – vaikka luenkin ns. mainstream mediaa yhä vähenevissä määrin, ei siltä kokonaan voi välttyä. Täällä tuntuu olevan tapana että jokaiseen otsikkoon, mikäli mitenkään mahdollista, ängetään jonkinlainen – varmaan toimittajan mielestä tosi hauska – sanaleikki. 95% niistä ei ole  mun mielestä kuitenkaan ollenkaan hauskoja, vaan lähinnä hankaloittavat itse asian viestimistä ja vaativat välillä laajaa kontekstin tuntemusta ennen kuin edes avautuvat. Etenkin satunnaisen matkailijan olisi varmasti kohtalaisen mahdotonta saada otsikon perusteella selville mistä monet jutut kertovat.

+1 Ammatilliselta puolelta voisi lisätä listaan sellaisen että Australiassa on noin globaalisti ajatellen melko vähän R&D-toimintaa tai minkään aidosti ”uuden” kehittämistä ICT-alalla. Vain kourallisella firmoja on merkittävää R&D/innovaatio-tyyppistä toimintaa täällä, joka hiukan rajoittaa työmarkkinoilla mielenkiintoisten hommien saatavuutta. Tilanne toki ei Suomessa ole – etenkään Nokian alasajon myötä – sen parempi, päinvastoin, mutta globaalilta kannalta maailmanluokan tuotekehitys on täällä aika pienimuotoista.

Ja sitten positiiviselta puolelta Top 5+1:

1) Ilmasto on aika luonnollisesti valovuosia Suomea parempi, ainakin jos sattuu tykkäämään auringosta ja lämmöstä. Vaikka täällä Melbournessa on selkeästi useampi vuodenaika, ei lämpötila mene koskaan kaupungissa pakkasen puolelle ja talvisinkin alle +10C:n päivälämpötilat ovat harvinaisia. Aurinko paistaa lisäksi mukavan usein ja lämmittää talvellakin – monet Australialaiset moittivat Melbournen ilmastoa huonoksi, mutta Suomesta muuttaneena on vaikea valittaa säästä kun näin efektiivisesti marraskuun lopullakin voi ainakin välillä hyvin istuksella ulkona syömässä.. Vielä pari päivää sitten nimittäin lämpötila kipusi yli +20C:n (voi olla hyvin viimeinen kerta ennen syyskuuta kun näin kävi, mutta silti) ja sää oli mitä mainioin:

Rehellisyyden nimissä on lisättävä että ei sää täälläkään aina loistava ole; esimerkiksi tänään vietetään päivää tällaisissa maisemissa +10C-asteen tietämillä, kun odotettavissa on vaihteeksi melkein kuukauden keskimääräisen sademäärän verran vettä yhdessä päivässä:

Näitä surkean sään jaksoja kestää kuitenkin useimmiten vain muutaman tunnin tai päivän-pari putkeen – ei koskaan viikkotolkulla. (Päivitys myöhemmin illalla: ei mikään ihme että tänään tuntui vähän kylmältä; tänään nimittäin oli näköjään kylmin päivä Melbournessa peräti neljään vuoteen).

2) Ihmisten ystävällisyys näkyy ja tuntuu arkielämässä. Tämä ilmenee niin monessa eri asiassa että niitä on mahdotonta tässä alkaa luettelemaan. Monikulttuurisuus toimii myös Australiassa paremmin kuin missään muussa maassa missä itse olen käynyt – mukaanlukien muka-monikulttuurinen Yhdysvallat. Kun joka päivä tapaa arkisissa kanssakäymisissä runsaasti hymyileviä ja ystävällisiä ihmisiä happamien ja töykeiden muka-kiireilijöiden sijaan niin väkisin tulee hyvälle tuulelle.

(Tämä hyvän mielen tarttuvuus on muuten tieteellisesti todistettu useampaankin kertaan, Suomessakin juuri äskettäin Aalto-yliopiston tutkimuksen toimesta)

3) Ruokaa on saatavilla äärimmäisen monipuolisesti ja tuoreista, paikallisista raaka-aineista vuoden ympäri – etnisiä ravintoloita ja ruokakauppoja on joka lähtöön, ja kuten aiemminkin on ollut puhetta, luomutuotteiden tarjonta on laajaa. Sesongit näkyvät kenties hieman yllättäen valikoimissa paljon Suomea vahvemmin, mutta toisaalta sesongissa olevat hedelmät yms ovat monta kertaluokkaa maukkaampia kuin Suomeen toiselta puolen maailmaa laivatut ja takahuoneessa kypsytetyt tuotteet. Melbournessa on myös saatavilla erinomaiset valikoimat tuoretta merenelävää – näitä ostettaessa voi konsultoida vaikkapa Australia’s Sustainable Seafood Guide:a ja hedelmien & vihannesten sesonkiajat saa selvillä mm. tästä kätevästä taulukosta.

4) Luonto on äärimmäisen monipuolista ja hienoa. Vaikka ”aitoon” metsään pääsy tuottaakin täällä suurkaupungissa monin paikoin suurempia ongelmia kuin Suomessa, etenkin Victorian seudulla on inhimillisten etäisyyksien päässä todella monenlaista ja upeaa luontoa siinä liikuttavaksi ja ihailtavaksi.

5) Lifestyle onkin vaikeammin määriteltävissä oleva juttu, mutta yhteenkokoavana terminä kenties se suurin syy miksi ihmiset tänne muuttavat. Se on yhdistelmä ihmisten ystävällistä ja rentoa otetta elämään, ilmaston mukanaan tuomaa mahdollisuutta nauttia ulkoelämästä täydemmin vuoden ympäri, sosiaalista BBQ-kulttuuria sekä pääsääntöisesti positiivisesti monikulttuurista ja erilaisuutta suvaitsevaa ympäristöä.

+1 extrapointtina on nostettava esille Melbournen vahva kahvilakulttuuri; erinomaista kahvia ja erilaisiin tunnelmiin sopivia kahviloita on saatavilla yllinkyllin; lukuisat kahvilat toimivat myös mainioina aamupala- tai lounaspaikkoina joihin on mukava mennä perheen kera rennosti ulos syömään.

Henkilökohtaisesti nostaisin tähän positiivisten pointtien listaan myös omissa piireissäni havaitsemani ympäristöystävällisen ajattelun, mutta koska avauduin tästä ilmeisen kiistanalaisesta aiheesta juuri pari postausta sitten, riittäköön se🙂


Responses

  1. Suurkiitokset mahtavasta blogista! Olen lukenut koko blogin ainakin kolmesti läpi, niin täynnä kaikkea hyvää tietoa se on. Erityisen kiinnostavia ovat huomiot ihan tavallisesta arjesta.

    Itsekin harkitsen Australiaan muuttoa. Suurimmat houkutukset ovat mahtava ilmasto, rento ilmapiiri ja englanninkielisyys. Muutamasta asiasta olisi kuitenkin vielä kiva kuulla.🙂

    1. Urheilu- ja kuntoilumahdollisuudet: Mitä lajeja Australiassa harrastetaan aktiivisemmin? Osaatko kertoa yhtään hintatasoa esim. kuntosaleille, uimahalleihin, urheiluseuroihin tms.? Jääkiekkoa ei taideta Ausseissa harrastaa?😉

    2. Vuokrataso Melbournessa. Australian kiinteistömarkkinoilla on hintakupla samalla tavalla kuin ah niin monessa muussakin maassa. Miten paljon tämä on vaikuttanut vuokra-asuntojen hintatasoon? Osaatko arvioida yhtään, missä vuokrissa liikutaan eri tasoisissa asunnoissa Melbournessa? Kaikenlaisia keskimääräisiä taulukoita löytyy, mutta niistä on vaikea sanoa mitään, kun alueiden erot ovat isoja. Helsingissäkin Eiran vuokrat hieman eri tasoa kuin Jakomäessä.

    3. Auton välttämättömyys. Olet puhunut paljon joukkoliikenteen toimivuudesta Melbournessa. Onko tilanne siis samankaltainen kuin Helsingin seudulla, jossa julkisilla pääsee liikkumaan kohtuu hyvin vai onko auto lähes välttämättömyys niin kuin suurimmassa osassa Yhdysvaltoja?

    4. Peruselämisen hinta. Mitä maksaa ruoka per kk keskimäärin? Entä sähkö, vesi, netti ja puhelin? Minkäänlaista arvioita antaa?🙂

  2. Kiitos Tuomas kommentista! Hyviä kysymyksiä – arkielämän kustannuksista voisi helposti kirjoittaa oman postin tai parikin, mutta tässä joitain pointteja näin ensihätään vaikka kaikkiin en osaa kyllä vastata:

    1) Aktiivisimpia lajeja ovat varmasti paikallisesti suositut australialainen jalkapallo, kriketti sekä etenkin itärannikolla rugby. Eurooppalaistakin jalkapalloa pelataan aika paljon ja golfkenttiä on Melbournessa pilvin pimein. Myös tennis on yleinen laji ja sulkapallokenttiäkin löytyy ihan mukavasti. Tietysti myös kaikenlainen vesiurheilu surffauksesta lähtien on suosittua.

    Jääkiekon harrastaminen on tosiaan melko vähäistä, vaikka pari jäähallia mm. sitä varten löytyykin.

    Kuntosaleja on joka lähtöön ja hinta riippuu salin ja jäsenyyden tasosta, sopimuksen kestosta yms . Ihan peruskuntosalin jäsenyyden voi ilman mitään ”extroja” saada alkaen 30 dollarista/kk. Itse kuulun Fitness Firstin Baysiden pisteeseen josta saa pulittaa reilu 60 dollaria / kk – ko. kuntosali on ehkä keskivertoa hiukan monipuolisemmasta päästä ja salilta löytyy niin 25m uima-allas kuin turkkilainen saunakin sekä runsaasti peruslaitteita, ryhmätunteja, spinningiä yms.

    Uimahallien kertahinnat ovat siinä 7-10 dollarin tienoilla uimahallista riippuen ja 10/20 kerran kortilla halvempia. Kuntosaleista harvempi tarjoaa kertahintoja (suosivat jäsenyyksiä), ja ne harvat kertahinnat ovatkin usein jostain posketonta 20 dollarin luokkaa.

    Urheiluseuroista en valitettavasti osaa sanoa mitään kun en yhteenkään kuulu.

    2) Vuokrataso on Melbournessa kova, mutta ei niin kova kuin asuntojen hinnat – esim. The Economist Intelligence Unit:in asuntohintaindeksin mukaan juuri vuokriin suhteutettuna Australian asunnoissa on paljon ilmaa. Vuokrataso tosiaan eroaa sijainnista ja asunnosta johtuen niin paljon että on aika mahdotonta lähteä niitä listaamaan – mutta jos nyt puhutaan karkeasti ottaen niin alle $200/vk ei saa mitään (muuta kuin huonetta kimppakämpästä, ratkaisu joka täällä kyllä on suosittu), $300-$400/vk saa jo kohtalaisen ”1 bedroom”-asunnon (eli kaksion) keskustan tuntumasta tai kokonaisen talon ulommista lähiöistä. $500-600/vk luokassa on paljon mukavia 2-3:n makuuhuoneen paikkoja kohtuullisella etäisyydellä keskustasta jne. Skaala jatkuu aina $1500+/vk maksaviin lukaaleihin.

    Vuokrat siis ilmoitetaan viikkovuokrina mutta maksetaan yleensä kuukausittain – kuukausivuokra on luonnollisesti sen reilut 4x viikkovuokra.

    Eri alueiden vuokria voi tutkailla paremmin vaikkapa osoitteesta http://www.domain.com.au/ – samasta osoitteesta löytyy lähiöprofiileja joista voi päätellä minkätyyppistä porukkaa missäkin asuu (lue: miten rikkaita/köyhiä mikäkin alue on).

    3) Tämä on vaikea kysymys, ja riippuu tietysti paitsi asuinpaikasta niin omista tottumuksista. Jos asuu jonkun aluekeskuksen ja juna-aseman lähellä, en näe mitään syytä miksi arkielämään tarvitsisi autoa. Koska Melbournen esikaupunkialue kuitenkin on halkaisijaltaan noin 100km (kuvittele koko Helsinki-Hämeenlinna-Lahti-kolmio täyteen taloja x 2) niin on selvää että joka paikkaan ei hirveän kätevästi julkisilla pääse.

    Sen selvittämiseen onko joku tietty paikka kelvollinen asumiseen ilman autoa, kannattaa hyödyntää paria lähdettä: ensinnäkin paikallista ”reittiopasta” osoitteessa http://ptv.vic.gov.au/, josta pystyy selvittämään miten nopeasti & usein esim. keskustaan pääsisi.

    Toinen kätevä lähde on http://www.walkscore.com/ – palvelu on amerikkalaista perää joten ei osaa esim. ottaa julkista liikennettä huomioon täällä, mutta muuten toimii ihan kohtalaisesti. Tuolta siis näkee miten hyvin erilaisia palveluita on kävelyetäisyydellä valitsemastaan osoitteesta.

    Samoin kuin monissa muissa kaupungeissa, poikittaisliikenne on Melbournessa etenkin julkisilla hankalaa ja kaikki junareitit kulkevat säteittäin keskustasta poispäin.

    Karkeasti ottaen voisi ehkä sanoa että maantieteellisesti Suomen pk-seudun kokoisella alueella julkinen liikenne toimii yhtä hyvin tai paremmin kuin pk-seudulla, mutta kaupunki jatkuu paljon pidemmälle ja tilanne ei ole yhtä hyvä kaikkialla. Jos tilannetta vertaa Yhdysvaltoihin niin Melbournen julkinen liikenne on samaa tasoa Bostonin tai San Franciscon kanssa – joka tapauksessa siis valovuosia useimpia USA:n kaupunkeja edellä.

    4) Tämäkin riippuu kamalasti elintavoista. Vastoin monien väittämiä, ruoka on kokemukseni mukaan täällä ehkä 20-30% halvempaa kuin Suomessa, riippuen tietysti kulloisestakin valuuttakurssista joiden heittely haittaa suoraa vertailua. Meidän perheessä on aina panostettu kaikin puolin hyvään ruokaan joten ruokaan menee tuhottomasti rahaa täälläkin.. Ruokien suuntaa-antavia hintoja voi katsoa vaikkapa Colesin verkkokaupasta, https://www.colesonline.com.au/ (lienee paikallaan huomauttaa että täällä on monin paikoin Suomen S-ketjua ja K-ryhmää vastaava duopoli Colesin ja Woolworthsin osalta, joten suosittelen mahdollisuuksien mukaan ennemmin käyttämään pienempiä paikallisia ruokakauppoja ja farmers’ marketteja etenkin tuoretuotteiden osalta).

    Sähkö, netti ja puhelin ovat kaikki kalliimpia kuin Suomessa. Jotain viitettä antavina summina meillä menee sähköön n. $100/kk (4 hengen talous, sis. sähkölämmitteisen ja -viilenteisen 3 bedroomin talon kaiken kulutuksen), veteen $40/kk, kaasuun n. $30/kk (kaasuliesi & kaasuboosteri muuten aurinkolämmitteiselle lämpimälle vedelle – suurin osa tästä on kiinteää liittymämaksua), nettiin $60/kk (30Mbps kaapeliliittymä 50GB:n kuukausittaisella dataquotalla) ja matkapuhelinliittymään $63/kk/liittymä (sis. iPhone 4S, rajattomasti tekstareita, 1.5GB dataa/kk ja tarpeeksi puheaikaa)

    Toivottavasti näistä on jotain iloa!

  3. Eläminen näyttäisi olevan paljon kalliimpaa Australiassa kuin Suomessa? Ainakin nuo vuokrat kauhistuttavat Länsi-Suomessa asuvaa. Onko palkkataso yleisesti korkeampi vai meneekö sitä rahaa kaikkeen ’elintärkeään’ selvästi enemmän kuin Suomessa?

    Osaatko sanoa yhtään kuinka paljon ns. normaalin suomalaisen elintasosta tulisi tinkiä, jos muuttaisi Australiaan?

    Kiitos!

  4. Annika, kiitos kommentista!

    Ensinnäkin on hyvä pitää mielessä että Melbourne on neljällä miljoonalla asukkaallaan suurkaupunki ja siten paljon kalliimpi etenkin asumisen suhteen kuin mikä tahansa normaali pienempi kaupunki.

    Mutta kysymyksiisi vastaten: palkkataso on täällä jonkun verran Suomea korkeampi ja verotus jonkun verran matalampi. Sanoisin siis että käytettävissä oleva rahamäärä on Australiassa Suomea jonkin verran suurempi, joten elintasosta ei kyllä joudu tinkimään (ellei elintasoksi katso vaikkapa talvella lämpimiä asuntoja joita saa kyllä etsiä monen kiven alta, mutta maassa maan tavalla ;)).

  5. Löysin vasta nyt blogisi ja aloin tavamaan sitä vuodesta ”Elvis”😀. Kommentoin nyt tätä uusinta, koska se nyt sattui silmään ensin.

    Sinun listaamasi miinukset:

    1. Tähän ehkä sen verran, että jos tänne muuttaa yhteisen unelman ja omanmaalaisen kumppaninsa kanssa, on varmaan helpompi sopeutua, koska kaikesta huolimatta kotona on se kumppani, jonka kanssa on jo jakanut saman kulttuuri-, tapa,- ym. käsityksensä ja elintapansa. Itse kuulun siihen joukkoon, että en koskaan ole unelmoinut muutosta pois Suomesta (töitä on kyllä tullut tehtyä lähes kaikkien Euroopan kansallisuuksien kanssa ja matkusteltuakin maailma ristiin rastiin) ja olen muuttanut Australiaan vain ja ainoastaan elääkseni syntyperäisen aussie-mieheni kanssa ja siinä on ollut ajoittain sovittelemista, että olemme löytäneet ne yhteiset suomalais/australialaiset pelisäännöt jokapäiväiseen elämiseen.

    2. Täysin samaa mieltä. Tuli kyllä nähtyä jos jonkinlaista sukankuluttajaa, kun alettiin valikoida remontintekijöitä. No, valmista tuli kuitenkin ja parempi myöhään kun ei silloinkaan. Joo ja naisena🙂 ottaa ihan oikeasti päähän nuo Adelaidenkin kauppakadun täyttävät ihan lumpputasoa olevat rättimyymälät (ne samat olivat kyllä Melbournessakin, huomasin). Toisena ääripäänä sitten nuo haute couture-putiikit, mutta sellaisia laatuasuja ei halvalla mutta kohtuuhinnalla ei ainakaan täältä montaa löydy. Kengissä sama juttu. Kuulukuun nämä siihen turhamaisuusosioon.

    3. Ei todellakaan mikään aussiominaisuus vaan kaikkialta löytyy sekä vastuullisia että vastuuttomia koiranomistajia. Nimimerkillä koiria ja ”vakavaa” koiraharrastusta vuodesta 1977 ja toivottavasti kohtapuoleen myös virallisesti kasvattaja täälläkin. Nyt jo teini-ikäisen poikani ollessa taapero taloudessa kolme kookasta koiraa ja siinä ne kaikki 4😀 kasvatettiin hyvässä sovussa ristiin rastiin ja naapurit ja tuttavat vauvasta vaariin tykkäsivät ja halailivat. Surukseni olen huomannut, että täällä lapset pelkäävät koiria enemmän; Suomessa monta koiratonta tuttavaperhettä, joiden lapset eivät ole ikinä koiriamme pelänneet. Sattumaa vai ei; tähän en ota kantaa.

    4. Mitäpä sitä valaistuksella, kun tuo aurinkokin paistaa😉 eli samaa ihmetellessä koiria ulkoiluttaessa tuolla pilkkopimeässä.

    5. Tästä joudun valitettavasti olemaan kanssasi eri mieltä; minusta se on hauska tapa oppia ja sisäistää kielellistä huumoria/kulttuuria. Sanoillahan me suomalaisetkin leikitään ja mm. sijamuotorikkautemme vuoksi vielä tehokkaammin. Ehkä kuitenkin vähemmin julkisessa mediassa kuin täällä kuten sanoit.

    Plussasi

    1. Vähän kaksipiippuinen juttu. Adelaidessa on keskimäärin mukava ilmasto, taitaa olla jopa vähän mukavampi kuin Melbournessa, mutta mutta.. Itse aktivoidun 100%, kun aurinko paistaa ja lämpötila keikkuu +30-40. Ylös, ulos ja lenkille, rannalle … Keskivertoaussi näyttää mieluummin marhaavan sisällä ilmastoidussa tilassa😀 ja valittaa, kun on muutama päivä peräkkäin +40 ja jotain. Ei lämmin luita riko, sanoi jo minun mummovainaakin.Talvi ei tietenkään ole läheskään yhtä kylmä kuin Suomessa, mutta mutta… samalla tavalla se päivän valoisin hetki ollaan töissä ihan niinkuin Suomessakin. Ei sada lunta, mutta parina viime vuotena on kyllä vettä tullut sitten sitäkin enemmän. Eli rakastan molempien maiden kauniita kesäpäiviä ja haluan kaikin keinoin vältellä molempien maiden pimeitä ja kylmiä/koleita talvia.

    2. Samaa mieltä😀. Ainoa, mistä en niin välitä(mutta en anna sen häiritä), on tuo mate, love, darling etc höpinä, mutta myönnän, että sen ärsyttäminen johtuu osittain myös iästäni 47 v. Mitähän olisi mahtanut entinen pomoni sanoa, jos olisin asiallisen työhön liittyvän keskustelun päätteeksi tokaissut, että ”consider it done, darling” :O

    3. Palvon ihan rähmällään ruokakulttuuria ja kaiken tuoreutta. Kaikki muu hakkaa Suomesta saatavat elintarvikkeet 10-0, mutta joku tässä paikallisessa lihan laadussa on, mikä saa minun suussa Suomessa ostetun lihan maistumaan paremmalta. Ei maata kaatava asia kuitenkaan ja lihaa syön täälläkin ihan kilttinä tyttönä.

    4. Rakastan molempien maiden erilaista mutta niin kaunista luontoa. En pysty asettamaan näitä paremmuusjärjestykseen.🙂

    5. Tästä sitten saisinkin aikaiseksi kunnon jatkoromaanin; sekä puolesta että vastaan. Arvostan aussien rentoutta; se tarttuu. Parhaimmillaan se on juuri sitä, mistä kirjoitit; pahimmillaan siitä on vain pieni askel siihen, että piilotetaan tietynlainen aikaansaamattomuus ”No Worries”-asenteen taakse. Viittaus tuohon kommentoimaasi laatuasiaan.

    Omat plussat epämääräisessä järjestyksessä
    + monimuotoinen luonto eläimineen
    + ruokakulttuuri
    + Etelä-Ossilan viinit
    + tuoreet vihannekset, hedelmät ja marjat
    + hymyilevät ihmiset
    + ”No Worries”-meno parhaimmillaan
    + monikulttuurisuus
    + helleaallot (henkilökohtaiselta kannalta ei niinkään luonnon kannalta)
    + Etelä-Ossilan jumalaisen kauniit ja loputtomat hiekkarannat

    Miinukset, jotka eivät elämää kaada, mutta jotka joskus ylittävät ärsytyskynnyksen joka omasta tai tuttujen puolesta
    – lasten päivähoito (pöyristyttävän hintaista ja en tiedä, kuinka yleistä, mutta ainakin noissa täällä meidän lähellä olevissa on ”postimerkinkokoiset leikkipihat”. Lämpimiä terkkuja vaan Porvoon Peippolan ihanaan tarhaan :)! ja hintakin taisi olla silloin alta 200 €/kk
    – kouluruokailu (äitinä minulle on tärkeämpää, että kasvava lapsi syö asiallisen lämpimän ruuan lounaaksi kuin voileivän/suklaapatukan/sipsi-pussin jne)
    – miestensä kautta elävät koulutetut aussinaiset/miesvetoinen aussi-lifestyle
    a)mieheni tuttavapiirin korkeasti koulutetuista aussinaisista valtaosa tekee lyhyttä työviikkoa tai on kotona, koska päivähoito on kallista/huonosti järjestettyä eikä välttämättä omasta halusta vaan olosuhteiden pakosta.
    b) sama poppoo hakee lapset koulusta ja harrastuksista, vie kouluun ja harrastuksiin, hoitaa pääsääntöisesti talouden siivouksen, ostokset ja hoitavat sairaat lapset jne, vaikka kävisivät töissäkin.
    c)sama poppoo istuu viikonloput töllöttämässä footya, krikettiä, rugbya etc joko stadionilla/kotona/kylässä/baarissa, koska muutenhan he eivät juuri kumppaneitaan viikonloppuna näkisi ja kun vihdoin uskaltauduin asiasta enemmän tiedustelemaan, niin selvisi, etteivät aina ihan omasta syvimmästä halusta, vaikka ko. urheilusta oikeasti tykkäisivätkin.
    d) sama poppoo säntää perjantaisin töistä lastensa ja arkiaskareiden pariin, jotta perheelliset!!!! miehet voivat mennä sinne kantabaariinsa raskaan työviikonjälkeen rentoutumaan.

    En itsekään sylje lasiin ja urheilua rakastan, mutta tolkku se on kerjätessäkin😀. Hassuinta on, että ko. naiset olivat ihan ”kauhuissaan”, kun kerroin, että meidän taloudessa tarvittiin vähän isompia kirjaimia, että saatiin elämä rullaamaan kutakuinkin yhteisin sävelin eikä vaan toisen musiikin mukaan. Muutama jopa kommentoi, että olisinpa minäkin osannut avata suuni aikoinaan. Vaikka suomalaismiestä tunnutaan siellä kotimaassa mollattavan, niin omakohtaisesta kokemuksesta ja sivusta seuranneena voin sanoa, että suomimies hakkaa tietyn kulttuuritaustan omaavan aussimiehen 10-0, mitä tulee aitoon tasavertaiseen kumppanuuteen/perheenisänä toimimiseen. Annan tässä ihan julkisesti 10+ arvosanan ex-aviomiehelleni ja nuoruuden kumppaneille.

    Lopuksi kiitos mielenkiintoisesta blogista, jatkan lukemista innolla.

    • Kiitos Marianne pitkästä kommentista! Pariin kohtaan vastakommenttina vielä;

      Olet varmasti oikeassa tuossa kulttuuriin sopeutumisessa. Osa lienee myös siitä kiinni että Suomi nyt on vielä aika homogeeninen maa ja oikeasti useammassa maassa asuneita suomalaisia on kohtalaisen vähän. Monet myös lähtevät epärealistisella asenteella ulkomaille eivätkä oikein tiedä mitä on edessä ja mitä ihan normaaliin kulttuurishokkiin kuuluu.

      Sekin on totta että koiranomistajia on joka lähtöön joka maassa. Ehkä täällä kuitenkin näkee vapaana juoksentelevia koiria esim. Helsinkiä enemmän.

      Otsikoilla leikkimisestä; Suomessahan täällä harrastettu sanaleikki on mahdotontakin, kielessä kun ei siellä juuri ole samanlaisia eri merkityksisiä, samoin äännettäviä sanoja. Minusta tämä tyyli vain ei sovi asiapitoisiin lehtiin, mutta toki makuasia.

      Ja tuosta ”no worries”-asenteen leviämisestä alueille mihin se nyt vaan ei kuulu olen myös samaa mieltä kanssasi – ehdottomasti sitä käytetään usein helposti tuon huonon laadun peittelyyn useassakin asiassa. Toivoa sopii että sairaanhoitoa yms kriittisten palveluiden hoitoa ei hoideta aivan ”no worries”-asenteella..😉

      Lastenhoidosta ja sen kalleudesta, laadusta ja hankaluudesta olisi minullakin paljon valitettavaa, se helposti kuuluisi tuonne miinuslistalle. On jokseenkin naurettavaa että täällä meilläpäin $120/pv/lapsi maksavaan hoitopaikkaan saisi jonottaa yli vuoden paikkaa..

      Ja osin tästä johtuen sukupuoliroolit ovat täällä todellakin keskimäärin ”perinteisemmät”, niin hyvässä kuin pahassakin. Toisaalta on totta että osa-aikatyötä on täällä paljon Suomea enemmän, mutta toisaalta en näe Suomessakaan yleistä ”kaikki tai ei mitään”-asennetta työn suhteen kovin terveenä.

  6. Hyvä postaus, ja oon ihan samaa mieltä tosta ekasta kohdasta liittyen suomalaisten yksi virallinen totuus -asenteisiin. Veikkaisin, että liittyy paljolti Suomi-kuplassa elämiseen, jolloin ei tule ajateltua, että muitakin toimintatapoja voisi olla olemassa. Myönnän itsekin sortuneeni tämänkaltaiseen ajatteluun alkuaikoina Australiassa, kun taas pidemmän ajan jälkeen näen asiat objektiivisemmin ja monet asiat ovat jopa kääntyneet päälaelleen. Esim. alussa kirosin Australian kaasuhellat, kun taas nyt en muuta käyttäisikään!

  7. Kiitos kommenteistasi. Mielipiteitä on aina mukava vaihtaa. Sitten asiaan🙂 eli seurattuani mm. Dundernewsin foorumia ja muutamaa aussiaiheista blogia (tätä sinunkin😀 ) on silmään tarttunut tuo ilmaisu ”Suomen/suomalaisten yksi ainoa totuus (muistakin kuin sinun blogistasi), mutta kun olen kuukkeloinut oikein urakalla ja tavannut tuon Dundernewsinkin melkein kannesta kanteen, ei siellä mielestäni ole ollut kuin mielipiteiden vaihtoa. Välillä laimeampaa, välillä reippaampaa. Ja Suomessa 44 ja rapiat vuotta eläneenä ennen tänne muuttamista en ole ikinä ajatellut enkä kuullut kenenkään ex-kollegani, sukulaisteni, tuttavieni taikka ystävieni sanovan tai ajattelevan, että Suomen tapa hoitaa sitä/tätä olisi se ainut oikea verrattuna jonkun muun maan tapaan. Enemmänkin ne ovat asoita, joihin on tottunut ja muuton jälkeen totutellaan sitten uusiin/muihin asioihin pikkuhiljaa tai nopeammin asiasta riippuen.

    Vaikka itsekin vuodatin noita ärsytyskynnyksen ylittäviä asioita, ei se tarkoita, että Australian pitää Suomeksi muuttua taikka päinvastoin. En ole mielestäni suurrikollinen, vaikka olen revityttänyt joka huoneesta kokolattiamaton ja korvannut puulattialla, ”heittänyt kaasuliedellä ja -uunilla naapurin kissaa” ja korvannut ne induktiolla ja itsepuhdistuvalla sähköuunilla, vaihtanut sen ”ämpärimallisen”🙂 pesukoneen pesuteholtaan huomattavasti parempaan. Olen myös ollut niin sietämättömän omahyväinen🙂, että meiltä löytyy munankeitin, höyrykeitin, tuo suomalaisten suosima kahvinkeitin, Iittalan ja Arabian astioita etc. Muutoslistalla vielä tulossa tuplalasitus, lattialämmitys talon vessoihin ja kylppäreihin, vipuhanat/käsisuihkut/bideet, aussipartneri haluaa uhrata tuplatallin toisen puolen saunalle🙂 jne. Jos pidin/tai partnerini piti niistä asioista Suomessa, miksei niitä saisi olla/saisi kaivata täällä. Ihan omaa kukkaroani olen rasittanut em. hankinnoilla. Kaikkia noita ilmankin olisi tullut/tulee täällä vallan mainiosti toimeen ja jos joku muu finskiemigrantti ei niitä täällä kaipaa, that’s fine with me.

    Jos sinulla on hyviä sivustolinkkejä, missä suomipoika/-tyttö haastaa ihan mustaa valkoisella Australian ”Suomen ainolla oikealla totuudella”, niin minä ja aussipartnerini otetaan ilolla vastaan. Hän tuntuu olevan aiheesta vielä innostuneempi/kiinnostuneempi kuin minä.😀 Minä kyllä toimin tarvittaessa kielikoneena😛.

    • Heh, monesta noista tekemistäsi ja haavelemistasi muutoksista olen 100%:sen samaa mieltä (vaikka vuokratalossa asuvana ei tulekaan kokolattiamattojen poisrepiminen kysymykseen) mutta on ihan pakko esittää vahva eriävä mielipide kaasuhellasta – sehän on kokkaajan unelma, ikinä en vaihtaisi kaasuhellaa pois. Kaasu-uuni on ihan eri asia, ja niitä ei kuuluisi olla olemassakaan. Samoin suomalaistyyppinen kahvinkeitin on mielestäni niitä vihoviimeisiä keksintöjä – olet varmaan täältä blogistanikin lukenut että inhosin syvästi Suomalaista suodatinkahvia, mutta rakastan täkäläistä espressopohjaista kahvia. Mutta totta kai niitä juttuja mistä itse tykkää saa ja kuuluukin tuoda omaan elämään.

      Tämä Yksi Virallinen Totuus-asenne näkyy Suomessa kyllä hyvin vahvasti, ja enemmän yhteiskunnassa kaikkialla läsnäolevana ominaisuutena kuin eksplisiittisesti sillä termistöllä esim. foorumeissa esitettynä. Sitä ei välttämättä Suomessa asuessa lainkaan huomaa tai tiedosta ellei erikseen kiinnitä huomiota maan näennäiseen harmoniaan.

      Tarkoitan sitä että Suomessa ei ole yleisesti hyväksyttävää esittää valtavirrasta (ainakaan paljon) eriäviä mielipiteitä, oli kyseessä sitten politiikka, taloudenhoito, tai asioiden hoito muuten yhteiskunnallisessa mielessä. Kansakunnan homogeenisuus näkyy niin ”valtionuskonnossa” kuin puolueiden samanlaisuutena (verrattuna moniin muihin maihin). Lehdistönvapaus yms toki on, mutta valtamedialla kuten Hesarilla on hyvin vahva agenda olla virallisena totuuden torvena ja se harvoin esittää omien taustavaikuttajiensa mielipiteistä poikkeavia ajatuksia positiivisessa tai edes neutraalissa valossa. Tämä ei olisi ongelma jos media(t) itse kertoisivat minkä aatteen tai katsontakannan puolesta ovat; parhaana kansainvälisenä esimerkkinä tästä lienee The Economist, joka selvästi ilmoittaa mihin uskoo ja miltä kannalta maailmaa katsoo (kts. http://www.economist.com/help/about-us#About_Economistcom). Sen sijaan mikäli media esittää itsensä neutraalina lähteenä, tulisi sen toimia niin. Tätä ei Suomessa tapahdu.

      Suomessa eriävät mielipiteet marginalisoidaan tai muka-radikaalisestaan nopeasti – sitä nopeammin ja vahvemmin miten paljon ne sotivat de facto-tilannetta/asennetta vastaan. Tämä nähtiin mediassa esimerkiksi taannoin kun Perussuomalaiset menestyivät niin hyvin vaaleissa; ottamatta mitenkään kantaa heidän kaikkien ideoidensa mielekkyyteen, koko puoluetta demonisoitiin ja radikalisoitiin aika automaattisesti täyslaidallisella joka taholta, ilman että pohdittiin onko taustalla kenties jotain aitoakin muutostarvetta. Huolimatta maailmanluokan lehdistönvapaudesta, diskurssia eri näkökantoja aidosti huomioiden käydään Suomessa silmiinpistävän vähän.

      Enkä tarkoita sitä että asioiden erilaisuutta kuuluisi ottaa automaattisen ihailevasti tai edes hyväksyvästi joka kantilta vastaan; otetaan esimerkiksi talojen surkea eristys. Objektiivisesti ajateltuna eristämättömyys on asia jossa ajan kanssa kaikki osapuolet häviävät. Itsekin pidän äänekkäästi meteliä energiatehokkaan rakentamisen puolesta, mutta on suuri ero siinä miten asiat esittää – voi olla jotain vastaan tyyliin ”Tämähän on ihan idioottia!” tai toimia jonkun asian puolesta. Yleensä positiivisempaan jonkun puolesta olemiseen suhtaudutaan paremmin. Monet eivät myöskään ymmärrä lähtökohtien eroja; täällä jos taloja ei eristä kunnolla, on muutaman kuukauden vuodesta hiukan epämukavan kylmä/kuuma. Jos Suomessa ei eristä taloja kunnolla, kuolee. Seurannaisvaikutuksissa on sen verran suuren mittaluokan ero että eriävät käytännöt selittyvät suurelta osin niillä – vaikka yhteiskunta on kenties aavistuksen pragmaattisempi, ei taloja Suomessakaan hyvää hyvyyttä eristettäisi vaan suorasta aidosta henkeä uhkaavasta tarpeesta.

      Tulipas vuodatus, mutta ehkä ymmärrät mitä ajan tällä takaa😉

  8. Ihana vuodatus… tästä minä juuri tykkään :)…oikeasti. Itse jätin tarkoituksella nuo poliittiset/uskonnolliset ja muut vastaavat laajempia sfäärejä sivuavat asiat aiempien kommenttieni ulkopuolelle ja keskityin enemmänkin jokapäiväiseen henkilökohtaiseen elämääni/elämäämme täällä. Harmi, että olet perheinesi siellä, sillä te saisitte kumppanini kanssa loistavaa debattia aikaiseksi (hänen sukunsa tuli tänne 1700-luvun lopulla; ei kuitenkaan vankeina😀 ). Hän on varmaan eräs rehellisimmin mm. Australian politiittista päätöksentekoa ja ilmapiiriä ja yleensäkin yhteiskuntaa kriittisesti tarkastelevista henkilöistä, joita olen täällä tavannut. Me väännämme usein kahden kesken kättä näistä valtiollisista/kansallisista eroavaisuuksistamme, mutta AINA huumorin pilke silmäkulmassa. On koluttu niin politiikka, uskonto, energiapolitiikka, koulutus, tasa-arvo…….; no näitähän riittää talvi-iltojen viihdykkeeksi.

    Ja ymmärrän täysin, mitä ajat takaa. ”Muutosagenttina” Suomessa päätä ”Karjalan mäntyyn” monesti hakanneena😀😀😀 Joskus muistan kuulleeni sanonnan, että ”kenen leipää syöt, sen lauluja laulat”(ja joko laulat sovinnolla tai itket ja laulat tai sitten menet ihan muualle laulamaan). Pitänee paikkansa vähän joka maailman kolkassa. Niin ne laittavat meidät emigrantitkin täällä laulamaan ”Australian lauluja” ja kun toivottavasti se PR:kin tämän vuoden loppuun mennessä postiluukusta kolahtaa, niin minäkin taidan siinä mahdollisessa loppuhaastattulussa jostain syystä😉 laulella paikallisin sävelin ihan sovinnolla (ja pitää muutamat mielipiteeni ihan omana tietonani :D)

    Hyvää paivänjatkoa ja uusia aiheita odotellen🙂


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Kategoriat

%d bloggers like this: